Kokeile kuukausi maksutta

”Porukalla kahvipöydässä tämä kehitelmä mietittiin” – Betoni kuivuu luovasti Rusthollinraitilla Heinolassa

Maanvaraisesti ja salaojittamatta joenrantasavikolle perustettu rivitalo ei ollut 1980-luvun ohjeistuksen valossa ongelmatalo.

Kun betonin pintakosteus on laskenut 75–85 prosenttiin, kuivattamisen voi lopettaa. Kuvan mukaisessa mittaustilanteessa infrapunakameran lämpötilalukema on +55 °C, jolloin betonista ikään kuin paistetaan ja puristetaan liika kosteus pois. Kuva: Vesa Tompuri

Tuolloin rakennusfysikaalista toimivuutta mietti vain harva. Nyt monet tuon ajan talot ovat kosteusteknisen remontin tarpeessa.

Remontti on juuri niin hidas kuin betonin kuivuminen kestää. Kuivumista voi silti nopeuttaa routaeristysmatosta muunnellun sähkövastusmaton avulla.

Nyt monet tuon ajan talot ovat kosteusteknisen remontin tarpeessa.

Työmaanaikainen kosteudenhallinta ja kosteusteknisesti kestävät suunnitteluratkaisut ovat nykyisessä talonrakentamisessa itsestään selviä painopistealueita, tai ainakin niiden pitäisi olla.

”Kosteushallintakoordinaattorikoulutuksessa, jota paraikaa firman pyörittämisen ohessa käyn, on kyllä osoittautunut, ettei näin vieläkään välttämättä ole. Sitkeässä elää esimerkiksi se vanha väittämä, jonka mukaan uusien betonilattioiden kuivumisnopeus on sentti viikossa”, diplomi-insinööri Rauno Nordman Aateli-Insinöörit oy:stä sanoo.

Keksijän vikaakin on

Nordman on korkeakoulutuksestaan huolimatta ansioitunut myös vastaavana mestarina muun muassa Vuoden Korjausrakennustyömaana pari vuotta sitten palkitun Päijät-Hämeen keskussairaalan työmaalla.

Keksijän vikaakin hänessä on: kolmen korjattavan rivitaloasunnon kohteeseenkin löytyi töitä helpottava innovaatio.

”Porukalla kahvipöydässä tämä routamattokehitelmä mietittiin. Kun piti minimoida kämpän tyhjilläänoloaika, keksittiin ottaa routamatto uusiokäyttöön, rei’ittää se sekä varustaa vastuslangoilla ja ajastimilla. Tällä tavoin kostuneen alapohjalaatan kuivumista voi nopeuttaa tarvitsematta huijata itseään ja taloyhtiötä näillä ’sentti per viikko’ -väittämillä, kun apuna vielä käytetään betonin kosteusmittausta.”

Kapillaarisuus unohtui

Nordman tuntee Heinolassa kasvaneena sikäläisen asuinrakennustuotannon vaiheet. Häneltä riittää ymmärrystä takavuosikymmenten gryndereillekin, koska nämä tekivät perustusratkaisunsa sen aikaisten suositusten mukaisesti.

”Nykyään kukaan ei kehtaisi jättää pois kapillaarikatkoja alapohja- ja vierustäytöistä varsinkaan täällä, missä hyvälaatuisia seulottuja kivilajikkeita saa ostetuksi kohtuuhintaan lähes vierestä.”

Vuonna 1985 valmistunut As.oy Rusthollinraitti 11 tuli Nordmanille erityisen tutuksi, kun hän osti yhden ongelmatalon asunnoista.

Betonin kuivumista voi nopeuttaa routaeristysmatosta muunnellun sähkövastusmaton avulla.

Aavistus ongelmista hänellä oli jo ostohetkellä, joten hän teetti huoneistossa kosteuskartoituksen. Sen tulosten perusteella oli ilmeistä, että betoni oli päässyt kastumaan.

Syyksi paljastui seinänvierustojen aukikaivuun jälkeen kapillaarinen kosteuden nousu maaperässä. Puutteita oli Nordmanin mukaan havaittavissa sekä kosteudeneristyksissä ja salaojituksissa että vanhoissa ”mähkämaatäytöissä”.

”Seinäelementti ulottui suojaamattomana maanpinnan alapuolelle. Ja koska pohjamaa oli savikkoa ilman kapillaarikatkoa, kapillaarinen vedennousu oli aiheuttanut sekä lämmöneristeiden että betonin kastumisen.”

Tiivistyskorjaus varmuuden vuoksi

Kun ongelmat oli todettu, pulmaksi jäi rahoituksen löytyminen. Taloyhtiö ei yleensä ole varautunut tämäntyyppisiin yllättäviin korjauksiin, ei myöskään Rusthollinraitti 11:ssä.

Hankkimansa asunnon ja sen ulkopuoliset korjaukset Nordman kertoo rahoittavansa itse yhdessä muiden urakoitsijoiden kanssa, kunnes taloyhtiö on saanut rahoituksen järjestetyksi. Muussa tapauksessa asunto olisi jäänyt vuodeksi tyhjilleen.

”En tosin vielä tiedä, mitä lysti maksaa. Ei nyt kuitenkaan sentään asunnon hintaa, siihen ei olisi varaa.”

Samalla kun 11 asunnon yhtiöstä ongelmaisiksi todetut kolme asuntoa saatetaan yksi kerrallaan kosteusteknisesti säälliseen kuntoon, niihin tehdään muutkin tarpeelliset, täyden asumiskelpoisuuden edellyttämät remontit. Nordmanin mukaan esimerkiksi tiivistyskorjaus kannattaa ehdottomasti tehdä tällaisen kosteusteknisen remontin yhteydessä, vaikka sisäilmaongelmia ei olisikaan havaittu.

”Tiivistyskorjaus on niin edullinen tässä yhteydessä, että olisi hölmöä jättää se tekemättä. Se pitäisi tämäntyyppisten korjausten yhteydessä olla jollei nyt lakisääteinen, niin ainakin painokkaasti suositeltu”, hän toteaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “”Porukalla kahvipöydässä tämä kehitelmä mietittiin” – Betoni kuivuu luovasti Rusthollinraitilla Heinolassa”

  1. Kuivuikohan se betoni Salppureiden Mika Wileniuksen useissa kohteissa. EI KUULEMMA, REKLAMAATIOISTA PÄÄTELLEN.

  2. Aateli insinöörit Nordman oli Wileniuksen ”hovimestari” kuten kaikki muutkin virolaiset ”Gaidot”.

  3. Taitaa Nordman huijata taloyhtiötä. Rakennuksen lattian sisäpuolen täyttö on ilmeisesti tehty hienojakoisella hiekalla jolla kapillaarisuus saattaa olla jopa n. 1.5 m kuten seinän vierustat. Tilanne on hankala jos lattia on maanvarainen. Tällöin lattiarakenteeseen voi muodostua myrkyllisiä mikrobeja, eli sieniä ja sisäilmaan voi vapautua homeitiöitä. Jos betonilattia on raudoitettu kantavaksi niin sisäpuolen täyttö voidaan vaihtaa mutta on kustannuksiltaan kallis ratkaisu. Ongelmaa lisää jos rakennusten pohjalla on paineelista pohjavettä joka nouseen kapillaarisesti betonilattiaan. Taloyhtiön kannattaa tarkaan miettiä mitä ovat tekemässä. Perustusten vierustäyttöjen korjaaminen ei välttämättä korjaa ongelmaa.

  4. Tiivistys ei ole koskaan pitkän päälle toimintakykynsä säilyttävä ratkaisu. Jutun mukaisissa kosteusongelmakorjauksissa epäkohtien korjaaminen ja kuntoon saattaminen on ainoa vaihtoehto, joka sulkee myöhemmin tulevat kosteusongelmat pois. Muutoin tässäkin käy kohteessa käy niin että kyse on tekohengityksestä, joka korkkaa jossain vaiheessa.

  5. Jätkät kato työmaalla keksii, eikä siinä insinööritoimistoja tarvita.

    1. No nyt tuli nimeä alle. Työmiehet keksii ja kertoo, työmaan toimihenkilöt kuuntelee, iltalehden lomasta.

  6. Joo, ei kyllä lopu paskan tekeminen, jos kuivatus lopetetaan pintakosteuden ollessa 85%. Ja Herra DI osallistuu vielä kosteuskoordinaattorin koulutukseen…

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat