Valkeakosken kirkko ei ole edes viisikymmentä vuotta vanha, mutta kirkosta on tulossa malliesimerkki siitä, mihin seurakuntien horjuva taloustilanne voi johtaa.
Seurakunta päätti tänä keväänä purkaa kirkkonsa ja myydä tontin. Mennyt pääsiäinen oli ensimmäinen, jolloin kirkossa ei enää ollut toimintaa.
”Se on Suomessa ensimmäinen kirkkolain tarkoittama kirkko, joka puretaan”, kertoo yliarkkitehti Antti Pihkala Kirkkohallituksesta.
”Se kertoo siitä, että seurakuntatalous on tilanteessa, jossa tilaresursseja joudutaan pohtimaan vakavasti. Seurakunta rinnasti vaihtoehdoksi sen, että jos ei luovuta kirkosta, joudutaan luopumaan yhdestätoista virasta.”
Valkeakosken kirkko ei ole edes viisikymmentä vuotta vanha.
Asia ilmenee Sääksmäen seurakunnan kirkkovaltuuston maaliskuisesta pöytäkirjasta, jossa valtuusto päätti purkamisesta. Se totesi, että remonttia varten olisi pitänyt ottaa viiden miljoonan euron laina.
Tämän maksamiseksi seurakunnan olisi siis pitänyt luopua yhdestätoista virasta ja toimesta tai vaihtoehtoisesti lakkauttaa päivä- ja iltapäiväkerhotoimintansa. Seurakunta päätti laittaa ihmiset seinien edelle.
Tapauksia vuosittain useita
Pihkalan mukaan vastaavia tapauksia tulee esiin lähivuosina useita muissakin seurakunnissa. Kun tulot pienenevät ja kirkko kaipaisi isoja remontteja, kirkonpurku voi tulla todelliseksi vaihtoehdoksi.
Kiinteistöjen ylläpito haukkaa seurakunnilta noin neljänneksen tuloista.
”Ei ole näköpiirissä, että kirkollisverotulot juurikaan kasvaisivat. Tänä vuonna ne saattavat hieman kasvaa, koska ansiotulot kasvavat, mutta jäsenmäärän aleneminen syö sen tuottoa tulevaisuudessa”, luonnehtii taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander Kirkkohallituksesta.
Nyt Valkeakosken kirkon edustaa ympäröivät jo työmaa-aidat.
”Käyttö on lopetettu, vaikka mitään akuuttia vikaa ei ole. Rakennetarkastajat sanoivat, että teoriassa on vaara putoilevista laatoista”, sanoo kappalainen Juha Valkama Sääksmäen seurakunnasta.
Talotekniikka uusimislistalla
Ulkopinnoissa näkee heti remontin tarpeen, mutta sisällä kaikki näyttäisi päällepäin olevan kunnossa. Kirkkosali on iso, siisti ja valoisa.
Valo lankeaa laattalattioille päätyseinien ikkunamaalausten kautta ja neljäkymmentä pitkää puupenkkiä seisoo siisteissä riveissä. Kirkkoon mahtuu tuhat ihmistä. Se on Valkeakosken kokoisessa kaupungissa paljon.
Hankesuunnitelmasta sen sijaan ilmenee se, mitä sisällä ei heti näe: uusittavia kohteita olisivat muun muassa koko talotekniikka, isot katot, ikkunat, päätyelementit ja kellotorni. Kirkosta löytyi myös mikrobiongelma.
Jo useita vuosia kirkon käyttöä on rajoitettu kylmimmän talven aikana. Samoin kirkosta luopumisesta on puhuttu jo vuosia, joten ajatukseen on ehditty tottua.
”Ei se päätös ole ollut kenellekään helppo. Monet seurakuntalaiset murehtivat purkamista, mutta toisaalta moni ymmärtää myös taloudelliset realiteetit ja sen, että ikävä asia on vain tehtävä”, Valkama sanoo.
”On iso kysymys, mistä se tarvittava raha löytyisi.”
Kirkossa on paljon kalusteita, joille pitäisi aikanaan löytää uusi omistaja. Urutkin ovat hiljattain kunnostetut.
”Lasimaalauksia ei ainakaan roskiin laiteta. Niille koetetaan etsiä jokin säilytyspaikka”, Valkama sanoo.
Päätöksestä valitettu
Kirkkohallituksen pitää vielä vahvistaa kirkkovaltuuston päätös, josta on myös valitettu.
Kirkkohallitus pyrkii ohjeistamaan seurakuntia järjestelmälliseen kiinteistönpitoon. Samoin se ohjaa niille valtion tukea hakemusten perusteella, mutta summat eivät aina kohtaa.
”Kiinteistönpito on hirvittävän vaikeaa, koska suurimmalla osalla seurakuntia ei ole seurakuntamestaria kummempaa kiinteistöasiantuntemusta. Normaali huolto on parasta, mitä seurakunnat voivat tarjota, mutta kohteet ovat pääosin arvorakennuksia. Ne vaativat erikoisosaamista”, yliarkkitehti Pihkala sanoo.
Monet seurakuntalaiset murehtivat purkamista, mutta toisaalta moni ymmärtää myös taloudelliset realiteetit ja sen, että ikävä asia on vain tehtävä.
”Rakennusavustusten hakijoita on erittäin paljon, eikä tukea ei voida jakaa siinä mitassa, mitä on tarve. Tänä vuonna haettiin noin 30 miljoonaa euroa, ja jaamme vain viisi miljoonaa. Siitä tulee aika pieni summa kullekin. Pienet seurakunnat tekevät vain välttämättömät korjaukset.”
Valkeakoskella kirkot eivät lopu, vaikka keskustassa järven rannalla sijaitseva pääkirkko purettaisiin. Sillä on yhä käytössään kappelikirkko hautausmaalla, Metsäkansan kirkko ja Sääksmäen kivikirkko.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Rahapula ajaa seurakuntia jo äärimmäisiin ratkaisuihin: Valkeakoskella päätettiin purkaa kirkko”
Oliskohan sittenkin syynä ylimitoitettu kiiniteistökanta? Tuommoisessa pitäjässä noin monta ja suurta kirkkoa, olisko vähemmällä voitu toimia? Olisko säästyneet rahat käyttä mihin kirkon varat kuuluisi käyttää?
Helvettiin vaan kirkot. Kuka mihinkään satuolentoon enää uskoo?…ai niin lapset uskoo joulupukkiin😁.
Piispan liksa melkein 10000€/kk🍷🐍
Valtiollekkin tulee halvemmaksi yksityistää kirkko.
60-luvun rakennuskanta on monelta osin haasteiden kynnyksellä. Monissa aikakauden kouluissa, sairaaloissa ja vastaavissa on tehty ja tullaan tekemään isoja remontteja. Monia on jo purettu. Tuskin tämän aikakauden kirkot tai kulttuurirakennuksetkaan tulevat jäämään osattamiksi jatkossakaan näistä haasteista. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat tehneet oman aikakautensa jälkeä sen ajan tekniikalla.
Tämä kirkko on tehty kanavan rannan vesijättömaalle, jossa kellaria ei varmaankaan saa koskaan kuivaksi ja kosteus nousee altapäin rakenteisiin. Joka näihin keksii toimivan korjauskeinon myös hinnan kannalta, voi työllistää itseään jatkossa hyvin.
Niin, sotea odotellessa voi miettiä niiden soste kiinteistöjen kohtaloa ja käyttöä tulevaisuudessa. 60-70-luku jyrää vahvana.