Kokeile kuukausi maksutta

Surkea alkuvuosi on tiputtanut rakennusyhtiöiden pörssikursseja reippaasti

Kaikki pörssilistatut rakennusyhtiöt ovat raportoineet yllättävän kehnoja tuloksia kuluvan vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä. Tämä näkyy myös yhtiöiden pörssikursseissa, jotka ovat vastoin yleistä kurssikehitystä laskeneet selvästi vuodenvaihteen tasolta.

SRV kertoi osavuosikatsauksessaan, että Redi on osoittautunut ennakoitua vaativammaksi hankkeeksi.

Lehto Groupia lukuun ottamatta rakennusyhtiöt tekivät alkuvuonna tappiota, ja myös Lehdon kannattavuus heikkeni selvästi. Merkille pantavaa oli myös se, että kaikki paitsi Lehto ilmoittivat kannattavuusongelmista useissa projekteissa.

Rakennusyhtiöiden osakkeet kuuluvat alkuvuoden osalta huonoimpiin sijoituskohteisiin Helsingin pörssissä, jossa alkuvuosi on ollut kurssikehityksen valossa kokonaisuutena positiivinen. Yleisindeksi oli perjantaina 11. toukokuuta aamupäivällä noussut vuoden alusta 7,6 prosenttia.

YIT:n kurssi oli pitänyt pintansa ennen osaria

YIT:n osake on painunut pörssin suurista yhtiöistä neljänneksi eniten kuluvan vuoden alusta. Sen osakekurssi oli 11. toukokuuta aamupäivällä laskenut yli 16 prosenttia vuodenvaihteen tasolta. Nimenomaan yhtiön ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus osoittautui sijoittajille pettymykseksi, sillä ennen sen julkistamista yhtiön osakekurssi oli pysytellyt kutakuinkin samalla tasolla kuin vuoden alussa.

YIT selitti osavuosikatsauksessaan alkuvuoden tappiota muun muassa päällystyksen ja infraprojektien normaalilla kausivaihtelulla, merkittävällä määrällä projektiheikennyksiä infraprojekteissa ja Venäjän urakoinnissa sekä Skandinavian päällystystoiminnan uudelleenjärjestelyillä. Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas täsmensi tulosinfossa, että projektiheikennyksiä oli lähes tasapuolisesti sekä vanhoissa YIT:n että Lemminkäisen hankkeissa. Yhtiö ei yksilöinyt ongelmaprojekteja mutta kertoi, että jättimäinen kauppakeskushanke Tripla etenee suunnitellusti.

Toisaalta YIT kertoi, että sen ja Lemminkäisen yhdistymisen synergiaedut realisoituvat aiemmin kerrottua suurempina. Uusien laskelmien mukaan yhtiön pitäisi yltää 40–50 miljoonan euron vuotuisiin kokonaissynergioihin vuoden 2020 loppuun mennessä, kun aiempi arvio oli noin 40 miljoonaa.

Oheisen taulukon luvut ovat pro forma -lukuja, joissa on molempien vuosien osalta mukana Lemminkäinen, eli ikään kuin sulautuminen olisi toteutunut jo 1.1.2017.

Suurin osa rakennusyhtiöiden luvuista kehittyi alkuvuonna negatiivisesti.

Yhdistymisen vuoksi YIT ei anna numeerista tulosohjeistusta.

Nousevat kustannukset SRV:n kiusana

Rakennusyhtiöistä kehnoimmin on pörssissä mennyt alkuvuonna SRV:llä. Sen osakekurssi on laskenut lähes 23 prosenttia vuoden alusta, mikä on kaikista keskisuurista pörssiyhtiöistä kolmanneksi suurin kurssilasku. SRV:n osalta jo viime vuoden tulos osoittautui sijoittajille rajuksi pettymykseksi, sillä yhtiön osakekurssi tippui sen julkistuspäivänä 16. helmikuuta toistakymmentä prosenttia. Lisää pudotusta tuli osavuosikatsauksen julkistamisen myötä 26. huhtikuuta.

SRV kertoi osavuosikatsauksessaan, että joidenkin sen rakenteilla olevien projektien kustannukset olivat arvioitua korkeampia. Merkittävin näistä hankkeista on YIT:n Triplan kanssa samaa kokoluokkaa oleva Redi, joka on osoittautunut ennakoitua vaativammaksi. Toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala toteaa osavuosikatsauksessa, että Redin valtavat infratyöt ja tornien jalustat sitovat merkittävästi yhtiön pääomia ja korkeat rahoituskulut rasittavat myös tulosta.

SRV selittää heikkoa operatiivista liiketulosta myös markkinatilanteen vuoksi nousseilla materiaali- ja työvoimakustannuksilla.

SRV arvioi liikevaihtonsa ja operatiivisen liiketuloksensa laskevan tänä vuonna vuoteen 2017 verrattuna.

Urakat heikensivät Lehdon katetta

Heti SRV:n vanavedessä keskisuurten yhtiöiden neljänneksi kehnoimpana alkuvuoden sijoituskohteena tulee Lehto Group. Sen osakekurssi on tippunut vuoden alusta 19 prosenttia. Vaikka Lehto Group ei tehnytkään tappiota ensimmäisellä vuosineljänneksellä, senkin selvä kannattavuuden heikentyminen alkuvuonna osoittautui rajuksi pettymykseksi sijoittajille. Liiketoimintakatsauksen julkistamispäivänä yhtiön osake painui kaksinumeroisin luvuin.

Yhtiö selitti kannattavuuden selvää rapautumista sillä, että katsauskauden liikevaihto koostui kaikilla palvelualueilla vertailukautta merkittävästi enemmän urakoinnista, jossa projektikatteet ovat tyypillisesti omaperusteisia hankkeita alhaisempia. Asunnot-palvelualueella ei valmistunut alkuvuonna yhtään luovutuksen mukaan tuloutettavaa gryndihanketta.

Lehdon kohdalla positiivista oli edelleen erittäin voimakkaana säilynyt liikevaihdon ja tilauskannan kasvu. Tältä pohjalta yhtiö arvioi koko vuoden näkymiään niin, että liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin 20–30 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna.

Lehto arvioi niin liikevaihdon kuin liikevoiton painottuvan loppuvuoteen. Niinpä yhtiö arvioi koko vuoden liikevoittomarginaalinsa ylittävän 10 prosenttia alkuvuoden kehnosta kannattavuudesta huolimatta. Viime vuonna se oli 10,8 prosenttia. Osakemarkkinoiden reaktiosta päätellen sijoittajat eivät kuitenkaan enää luota yhtiön antamaan ohjeistukseen.

Lehto Groupin tapauksessa koko alkuvuoden kurssilaskuun ovat vaikuttaneet myös yhtiön johtajien kymmenien miljoonien arvoiset osakemyynnit helmikuun lopussa. Ne painoivat yhtiön osakekurssia silloin voimakkaasti. Osakekurssi oli vielä ennen kyseisiä osakekauppoja noussut selvästi vuodenvaihteesta ja oli 13,8 eurossa. Kun yhtiön osakekurssi liikkui aamupäivällä 11. toukokuuta 10,22 eurossa, se merkitsee sitä, että kurssi on painunut tuohon helmikuun 28. päivän päätöskurssiin verrattuna jo noin 26 prosenttia.

Ongelmaprojektit jatkuivat Constilla

Rakennusliikkeistä parhaiten alkuvuonna on pörssikurssien valossa mennyt Constilla, vaikka senkin kehitys on ollut hieman miinusmerkkinen. Yhtiön osakekurssi tosin laski selvästi jo viime vuonna, kun se antoi vuoden mittaan useita tulosvaroituksia ja teki tappiota. Siten alkuvuoden tappiokaan ei enää sijoittajia yllättänyt. Kuluvan vuoden alusta Constin osakekurssi on laskenut reilut 3 prosenttia.

Constin toimitusjohtaja Esa Korkeela totesi osavuosikatsauksessa, että liiketulosta heikensi jo aikaisemmin matalakatteisiksi todettujen projektien jäljellä olevien suoritteiden toteutus.

Consti ei ole missään vaiheessa yksilöinyt ongelmaprojektejaan eikä niiden kestoa. Yhtiö kertoo, että matalakatteisten projektien osuus tilauskannasta on tasaisesti pienentynyt alkuvuoden aikana, mutta toisaalta erääseen käynnissä olevaan korjausurakointi-toimialan projektiin liittyy yhä avoimia riskejä. Yhtiö ilmoittaa kuitenkin huomioineensa nämä riskit alkuvuoden tuloksessaan parhaan mahdollisen arvionsa mukaan.

Lehdon tapaan myös Constin alkuvuosi oli siinä suhteessa myönteinen, että liikevaihto ja tilauskanta kasvoivat.

Consti arvioi, että sen koko vuoden 2018 liiketulos kasvaa vuoteen 2017 verrattuna.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Surkea alkuvuosi on tiputtanut rakennusyhtiöiden pörssikursseja reippaasti”

  1. Mielenkiintoista nähdä Jatkeen ja Pohjolan tulokset, nämä eivät tee megahakkeita, mutta pörssiin mennessään löisivät jo varmaan SRV:n arvon.

  2. Riittää niitä ongelmia keskisuurillakin.
    Kannattaa käydä katsastamassa jälkimmäisen yhtiön eräs Vantaalla sijaitseva aluekehitystyömaa – jos runkotyöt ovat kolmatta kuukautta seis tuon kokoisessa hankkeessa ei esimerkiksi voi olla vaikuttamatta tulokseen?

Vastaa käyttäjälle Jasnik Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat