Kokeile kuukausi maksutta

”Tämä on kuin pinnoittamisen jeesusteippi” – Turkulainen diplomi-insinööri keksi elastisen pinnoitteen

”Sopii vähän joka paikkaan ja on niin helppo käyttää, että toimitusjohtajakin osaa sitä levittää.”

Juha Koponen työskenteli Veikkauksen - ja lääkealan Tamron johtajana ennen Build Careen siirtymistään. Kuva: Sari Järvinen

”Tämä on kuin pinnoittamisen jeesusteippi. Sopii vähän joka paikkaan ja on niin helppo käyttää, että toimitusjohtajakin osaa sitä levittää”, Build Care oy:n toimitusjohtaja Juha Koponen hymähtää ja vetää pensselillä tuhdin kerroksen mustaa massaa autotallin oveen.

Massa on ElaProofia, Koposen isän Vesa Koposen keksintö. Hengittävän vesieristeen pitäisi suojata kellarikerroksen autotallin ovi sitä päin valuvilta sade- ja sulamisvesiltä, joita tulee betoniliuskaa pitkin alas.

Kyseessä on uusi yksikomponenttinen, vesitiivis pinnoite, joka tarttuu useimpiin materiaaleihin, kuten betoniin, metalliin ja puuhun. Se on elastinen, mutta ei sisällä myrkkyjä.

Tuote kehitettiin naapurissa, kemian diplomi-insinööri Vesa Koposen kellarissa. Kodissa mustaa massaa löytyy muun muassa betonilaatoista, huvimajan katosta, kellarin lattialta, rikkaruohonsuojana maasta, jopa betonisen kukkaruukun sisäpuolelta, jopa betonisen kukkaruukun sisäpuolelta.

Kohteet ovat kaikki Vesa Koposen testejä, joita hän teki seitsemän vuoden kehitystyönsä aikana useita tuhansia.

Kun Juha Koponen osti Build Caren isältään tammikuussa 2017 ja kaupallisti keksinnön, testejä tehtiin tuhat lisää.

”Rakennusala on yksi haastavimmista aloista tuoda uusi tuote markkinoille. Syynä ovat kovat vastuupykälät: rakenteiden on kestettävä vuosikymmeniä, mikä luo varovaisuutta ja konservatiivisuutta. Tuotteeseen uskotaan vasta, kun sitä on kokeiltu. Sen takia teetämme ulkopuolisilla tahoilla todella paljon testejä”, Juha Koponen kertoo.

Patentoitu keksintö

Yksi ennakkoluulottomimmista rakentajista oli JJ-Kattohuolto oy:n toimitusjohtaja Jukka Juvonen. Hän on käyttänyt vajaan vuoden ElaProofia muun muassa konesaumattujen peltikattojen korjauksessa.

”ElaProofissa parasta on, että aine on todella elastinen. Se antaa materiaaleille liikkumavaraa. Ja onhan ekologisuus nykypäivää”, Juvonen sanoo.

Päinvastoin kuin ammattirakentajille kattofirman asiakkaille tuote on ollut helppo myydä. Juvosella on mukanaan mallipala, jota asiakas saa hypistellä. Käsissä musta pinnoite venyy, mutta ei katkea.

”Moni on kysynyt, onko ElaProof siveltävää kumia. Kemialliselta koostumukseltaan se ei sitä kuitenkaan ole”, Juha Koponen kertoo.

Tuote kehitettiin naapurissa, kemian diplomi-insinööri Vesa Koposen kellarissa.

Tarkalleen ottaen kyseessä on polymeeriseos, jotka ovat suurimolekyylisiä, orgaanisia yhdisteitä. Polymeerejä on valtavasti: selluloosasta kengänpohjiin. Maalikin on polymeeri, jossa on yleensä yhtä polymeeria ja monta apuainetta, kuten tartuntaa lisääviä aineita ja väripigmenttejä.

Elaproofissa sen sijaan on useampia polymeerejä. Vesa Koposen oivallus oli yhdistää polymeerejä uudella tavalla niin, että ne sulautuivat yhdeksi, kestäväksi ja joustavaksi kalvoksi. Enempää Koposet eivät suostu keksinnöstä paljastamaan. Vesa Koposella on nimissään yksi patentti, muutama muu on parhaillaan haussa.

Sopii korjausrakentamiseen

Parhaiten ElaProof on otettu vastaan korjausrakentamisessa ja kiinteistönhuollossa. Siellä sen käyttöä puoltaa helppous: purkki kulkee mukavasti huoltoauton kyydissä ja on käyttövalmis monenlaiselle pinnalle ilman suojaustöitä.

Tosin tietyt asiat on syytä pitää mielessä, ennen kuin massaa levittää. ElaProof kiinnittyy sitä paremmin, mitä kiinteämpi pohja on. Vanha sementtiliima kannattaa poistaa alta.

Jos saumakohdassa on paljon liikettä, Koposet suosittelevat vahvikekangasta. ElaProof tarttuu 1–4 MPa:n voimalla. Vaikka tuote ei yleensä tarvitse pohjustusainetta, uudelle betonivalulle kannattaa levittää primeri.

Tiilikatonkin korjaukseen ElaProof periaatteessa sopisi, mutta Juvonen ei ole hommaan uskaltanut ryhtyä.

Jos tarttuvalla pinnoitteella kiinnitetty tiili myöhemmin murtuu, se olisi hankala vaihtaa.

”Jos tuotetta haluaisi jotenkin vielä kehittää, tekisin siitä sellaisen, että sitä voisi levittää pakkasellakin. Olemme huomanneet, että – 2 astetta kylmemmässä sen työstäminen ei onnistu. Sama koskee suoraa vesisadetta. Se muuttaa massan ohueksi”, kattomies toteaa.

Pakkasta EloProof kyllä kestää kuivumisensa jälkeen. Massan liukuva lasipiste on noin – 21 astetta.

Ei vaadi tulitöitä

Aivan halvin purkki ElaProof ei rautakaupan hyllyllä ole.

”On totta, että kylpyhuoneen vesieristämiseen löytyy edullisempiakin tuotteita, jos elastisuudella ja muilla eduilla ei ole merkitystä. VTT:n kylpyhuonesertifikaattia emme ole edes hakeneet”, Juha Koponen kertoo.

Sen sijaan ElaProof on herättänyt kiinnostusta uudisrakentamisessa sokkelien vesisuojauksessa, sillä sen käyttö ei vaadi bitumin edellyttämiä tulitöitä.

Kenties hintaan voisi tulla jatkossa helpotusta. Tuotanto on vasta alkanut Vantaalla ja Juha Koponen kertoo, että siinä on tehostamisen varaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “”Tämä on kuin pinnoittamisen jeesusteippi” – Turkulainen diplomi-insinööri keksi elastisen pinnoitteen”

  1. Asian vierestä, onko vesieristäminen oikeaoppista suomea kun sitä toimittajakin käyttää? Eikö oikea termi ole vedeneristäminen, eristetään siis vedeltä eikä vedellä.

  2. Termi vesieriste on kuitenkin jo vakiintunut suomen kieleen, joten teonsana vesieristäminenkin lienee hyväksyttävissä. Aina kieliopin säännöt eivät toteudu aukottomasti, kuten kenties haluaisimme, vaan ”epäloogista” variaatiota tapahtuu. Tärkeintähän on sanoman ymmärtäminen. Vrt. esim. tekijää osoittavia sanoja autonasentaja, bussinkuljettaja ja taiteentuntija, mutta kuitenkin automyyjä, bussikuski ja taidemaalari. Samankaltaista variointia nähdään muuten nimien taivutuksessa: esim. Matti Ahteen vaimo, mutta Uolevi Raaden (ei säännönmikaisesti Raatteen) katu. Kumpi näistä on mielestäsi ”oikein”: Risto Rytin vai Risto Rydin muistelmat? (vrt. Rytti-Rytin, Ryti-Rydin)

Vastaa käyttäjälle Opa Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat