Rakennusyhtiö YIT on allekirjoittanut Imatran kaupungin kanssa noin 55 miljoonan euron arvoisen sopimuksen puurakenteisen koulukeskuksen rakentamisesta Imatran Mansikkalaan ja sen ylläpidosta 20 vuodeksi.
Hanke toteutetaan elinkaarimallilla ja se kattaa kohteen suunnittelun, rakentamisen sekä ylläpidon. YIT:n tiedotteen mukaan hankkeen rakennuslupaa odotetaan tänä kesänä, jonka jälkeen se kirjataan tilauskantaan. Koulukeskuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2020.
Mansikkalan koulukeskuksesta tulee Suomen suurin puukoulu. Koulukeskukseen valmistuu oppimistilat noin 1 350 lapselle ja nuorelle aina päiväkodista lukioon sekä tilat oppilashuollolle. Lisäksi tiloihin sijoittuu neuvola sekä toimitiloja työväenopistolle ja yhdistyksille.
”Olemme innoissamme, että voimme olla tässäkin edelläkävijä. Rakennamme puukoulua, joka tulee olemaan monitoimitalo. Hinta pitää sisällään investoinnin ohella myös peruskorjaukset ja ylläpidon kahdelle vuosikymmenelle,” toteaa vs. kaupunginjohtajana sopimuksen allekirjoittanut Kaisa Heino.
YIT:llä on pitkä kokemus kouluhankkeiden toteuttamisesta elinkaarimallilla.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “YIT rakentaa Suomen suurimman puukoulun Imatralle”
Nämä ovat rakentajille huippudiilejä joihin kunnat ovat nyt innostuneet. Torppa maksetaan 2 kertaan 20 vuoden aikana ja nämä ovat sen elinkaaren riskittömät vuodet.
Itse asiassa elinkaarihankkeet ovat kokonaiskustannuksia tarkasteltaessa (eli investointi, ylläpito, kunnossapito ja riskit) useinkin edullisempia kuin kunnan omana tuotantona toteutettuna ja lisäksi niiden tekninen nykyarvo 20 vuoden päästä on huomattavasti parempi kuin kuntien kiinteistöissä keskimäärin.
Yksi suuri kustannustekijä elinkaarihankkeissa on korkokustannukset. Parhaillaan korkotaso on tietenkin pieni, mutta 20 vuoden elinkaaren aikana korkotaso voi muuttua radikaalisesti. Tosiasiahan on että. valtio ja kunnat saavat halvemmalla lainaa kuin yksityiset yhtiöt. Tämän vuoksi elinkaarihanke yksityisten yhtiöiden toimesta ei välttämättä olekaan halvempi kuin itse tuotettuna valtion toimesta. Lisäksi elinkaarihanke todellisuudessa rajoittaa kilpailua, koska vain suuret yritykset ottavat elinkaarihankkeeseen liittyvät riskit. Kyllä yksityisten hankkeissa on myös home- ja muita ongelmia, mutta niitä ei julkaista siten kuin kuntien hankkeiden ongelmia. Elinkaarihankkeet lienevät vielä lukumäärältään varsin pieniä. Kunnat pyrkivät elinkaarihankkeilla vähentämään lainanottoa, mutta kuten tiedetään vuokralla-asuminen ilman asumistukea on kalliimpaa kuin omistusasunnossa varsinkin kuntakeskuksissa.
Yksi yleinen harhaluulo on syytä oikaista: elinkaarihanke ei ole rahoitusmalli. Elinkaarihanke ja PPP-hanke ovat eri hankemuodot. PPP-hankkeessa on rahoitus mukana, mutta elinkaarihanke toteutetaan joko kunnan taselainalla, kiinteistöleasingillä tai kunnan omistaman kiinteistöosakeyhtiön taseeseen. Rahoituksen kustannukset elinkaarihankkeessa ovat näin ollen täysin samat kuin ns. normaalihankkeessa.