Kokeile kuukausi maksutta

Professori moittii pääkaupunkiseudun nykyistä kaupunkisuunnittelua liian rajuksi: ”Väkisinkin miettii, jääkö edellytyksiä hyvälle asumiselle”

Professori Hannu Huttunen ei pidä tarpeellisena ahtaa ihmisiä miniasuntoihin edes pääkaupunkiseudulla.

Hannu Huttusen mielestä suomalainen asuntotuotanto on enimmäkseen hyvää, mutta ehkä vähän tylsää ja tasapaksua. Mutta huonoja asuntoja ei hänen mielestään tehdä. Kuva: Linda Manner / HS

Hannu Huttunen kertoo tienneensä jo pienenä, että hänestä tulee arkkitehti. Asia vahvistui vähän aikaa sitten, kun hänen äitinsä löysi kouluaineen, jossa Huttunen yläasteikäisenä kertoi urasuunnitelmistaan.

Huttunen on kotoisin Iisalmesta, jossa hän kävi koulunsakin. Hän ei pysty palauttamaan mieleensä, mistä sai päähänsä arkkitehdin ammatin, mutta kun hän oli toteuttanut haaveensa, ensimmäinen tilauskin – Maaningan kunnantalo – tuli Iisalmen lähelle.

Nyt Huttunen on asuntosuunnittelun professori Aalto-yliopistossa ja tekee myös käytännön suunnittelutyötä toimistossaan ARK-housessa. Hän sanoo suuntautuneensa asuntosuunnitteluun jo opiskeluaikoinaan.

Yksi ARK-housen perustajista

ARK-house on neljän arkkitehtitoimiston yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna 1995. Huttunen on yksi sen perustajista ja osakkaista.

”Suomessa asuntosuunnittelu on arkkitehtivetoista ja suunnittelutyönä arvostettua, mikä on hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki: asuntorakentaminen nähdään vielä yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana, jolla voidaan pitää yllä yhdenvertaisuutta,” Huttunen määrittelee.

Hänen mielestään suomalainen asuntotuotanto on enimmäkseen hyvää, mutta ehkä vähän tylsää ja tasapaksua. Ja mikä tärkeää: huonoja asuntoja ei Huttusen mielestä tehdä.

”Laadun säilyttäminen on tärkeää. Suunnittelun avulla voi tuoda uusia ajatuksia mukaan, ja joka kohteeseen pitäisikin saada uitetuksi edes yksi uusi idea.”

”Suomessa asuntosuunnittelu on arkkitehtivetoista ja suunnittelutyönä arvostettua, mikä on hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki.”

Huttusen mukaan uusien ajatusten läpivieminen asunto­rakentamisessa ei ole helppoa.

”Ala on jähmeä, riskejä ei oteta helposti. Liputtaisin yhteistyön ja luottamuksen perään: mitään hyvää ei synny, ellei luoteta siihen, että kaikilla osapuolilla on pyrkimystä laatuun.”

Tehokkuusvaatimukset rajoittavat suunnittelua

Tämän vuosituhannen aikana on Huttusen mielestä tehty hyviä asuintaloja, varsinkin Helsingissä. Suunnittelua rajoittavat kuitenkin kiristyneet tehokkuusvaatimukset. Runkosyvyydet ja talojen korkeudet ovat kasvaneet.

Hannu Huttunen

Syntynyt 1958 Iisalmessa.

Valmistui arkkitehdiksi TKK:sta 1986.

Yksi ARK-housen perustajista ja osakkaista.

Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun professori vuodesta 2007.

Suunnitellut muun muassa: Maaningan kunnantalo 1992, Helsingin yliopiston Viikin kampuksen päärakennus Korona 1999, VVO:n toimitilarakennus 2008, Asunto Oy Arabianvillat 2005.

Naimisissa, yksi lapsi.

Täyttää 60 vuotta 16 kesäkuuta. On merkkipäivänään matkoilla.

”Suurin muutos asuntopohjissa on ollut, että keittiöt erillisinä huoneina ovat kadonneet. Olen joskus ihmetellyt, mihin ovat hävinneet ihmiset, jotka haluavat erillisen keittiön”, Huttunen naurahtaa.

Huttunen pitää tämänhetkistä menoa pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelussa ja asuntotuotannossa jopa liian rajuna.

”Uudet tiiviit alueet Helsingissä on tehty niin tehokkaiksi, että väkisinkin miettii, jääkö edellytyksiä hyvälle asumiselle, esimerkiksi riittävälle luonnon­valolle”, hän murehtii.

Kalasatamassa hän kertoo pohtineensa, voisiko kaupunkia syntyä vähemmän tiiviisti. Hän nauttii esimerkiksi Taka-Töölön väljyydestä. Aikanaan paljon kritisoitu Pikku-Huopalahti vaikuttaa nyt miellyttävän vaihtelevalta ja väljältä asuinalueelta.

”En ole kuullut vieläkään pätevää selitystä, miksi Helsinkiin pitäisi tehdä korkeata rakentamista. Päinvastoin, Helsingin luontainen horisontaalisuus voisi olla jopa myyntivaltti maailmalla. Voisiko metropoli olla muutakin kuin pilvenpiirtäjiä?”

Miniasunnot tikittävä aikapommi?

Redin tornien rakentaminen oli iso päätös. Pilvenpiirtäjärypäs tulee hallitsemaan kaupungin silhuettia ja näkymään kauas. Tästä syystä keskustelu alueen laadusta on Huttusen mielestä perusteltua.

Suuret odotukset kohdistuvat nimenomaan katutason kaupunkitilan toimivuuteen.

Kalasatamassa hän kertoo pohtineensa, voisiko kaupunkia syntyä vähemmän tiiviisti.

Keskusteluun kaupungistumisesta ja tiivistämisestä on liittynyt myös ajatus asumisväljyyden laskemisesta. Tästä Huttunen ei pidä lainkaan. ”Asumisväljyys varsinkin Helsingissä on Euroopan alhaisimpia, ei siitä voi lähteä tinkimään,” hän arvioi.

”Miniasunnot voivat olla tikittävä aikapommi. Usein vedotaan hintaan, mutta neliöhinta on niissä huomattavan korkea. Kuinka kauan ihmiselle riittää alle 20 neliön yksiön lattiapinta-ala?”, hän ihmettelee.

Monitieteellistä tutkimusta

Kestävään kehitykseen vetoaminen ei Huttusesta ole pätevä peruste asumistason laskemiseen. Ylipäätään hän toivoo, että asumista ja kaupunkirakenteen kehittämistä tutkittaisiin monitieteellisesti, sosiologit, sosiaalipolitiikan tutkijat ja arkkitehdit yhdessä.

Huttunen on tutkimusryhmän ja opiskelijoidensa kanssa tarkastellut townhouse-tyyppisiä kaupunkipientaloja, joista oltiin kovasti innostuneita vuosituhannen alussa. ”Nyt pienimittakaavainen rakentaminen tuntuu tyystin unohtuneen pääkaupunkiseudulla”, hän harmittelee.

Huttunen arvelee, että esimerkiksi Meri-Rastilan tiivistäminen ja purkusuunnitelmat voivat osoittautua lyhytnäköisiksi.

Huttunen johtaa parhaillaan seitsemän kerrostalon korttelikokonaisuuden suunnittelua Kruunuvuorenrantaan. Rakennuttaja on kaupunki ja sinne tulee 250 asuntoa: omistus-, hitas-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja sekä Omaporras-yksikkö vammaisten nuorten itsenäistä asumista varten.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Professori moittii pääkaupunkiseudun nykyistä kaupunkisuunnittelua liian rajuksi: ”Väkisinkin miettii, jääkö edellytyksiä hyvälle asumiselle””

  1. Virkistävää kerrankin lukea järkiarkkitehdista, eikä aina näistä kaiken maailman ”stadilaiset kanakoppeihin niin maailma pelastuu”-idiooteista.

  2. Ihan sama tuli mieleen kuin edellisellä.

  3. Asumisen laatuun vaikuttaa myös ympäristö. Mitä enemmän vihreää eli metsää, sitä paremmin ihminen voi.

    1. Täsmälleenkin. Mutta kerropa se stadin nk. vihreille betonifantasioineen.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat