Kiinteistökehittäjät ovat kehittäneet viime vuosina uusia konsepteja, joiden markkinoinnissa liikunnalla on merkittävä rooli. Kantakaupunkeja ja asemanseutuja tiivistetään ja täydennetään satojen miljoonien arvoisilla hybridihankkeilla, joihin sisältyy suurten tapahtuma-areenojen tai jäähallien lisäksi asunto-, toimisto- ja liike- sekä hotellirakentamista.
Yhteistä hankkeissa on liikunnan roolin korostaminen, elämykselliset tapahtuma-areenat, uudenlaiset rahoituskumppanuudet, yksityistyminen ja markkinoinnin mahtipontisuus sekä raha eli kiinteistöstä saatava tuotto sijoittajille.
Monen hankkeen takana ovat samat kiinteistökehittäjät.
Maailman modernein tapahtuma-areena
Suurin suunnitteilla olevista hankkeista nousisi Helsingin vanhan jäähallin kupeeseen Töölöön. Helsinki Garden -hanke on parhaillaan asemakaavan valmisteluvaiheessa, ja sitä markkinoidaan maailman moderneimpana tapahtuma-areenana.
Hankkeen käynnistäjä on jääkiekon pääsarjassa pelaava Helsingin IFK. Gardenin rahoittajat ovat suomalaisia institutionaalisia kiinteistösijoittajia. Kaikkia omistajatahoja ei ole julkistettu.
”Kaupunki omistaa maat. Hanke on täysin yksityinen. Se ostaa kaupungilta osan tontista kaupungin ja hankkeen tulevan sopimuksen mukaisesti. Osa tiloista, kuten esimerkiksi maan alle rakennettava pysäköintitila, jää todennäköisesti vuokratontille”, hankkeen projektijohtaja Ilkka Kilpimaa kertoo.
Rahoitusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Kilpimaan mukaan noin 50 prosenttia tulevista tiloista on jo vuokrattu.
”Tällä hetkellä näyttää siltä, että etenemme yhden kumppanuuden mallilla. Urakkamalli on todennäköisesti allianssi- tai kvr-tyyppinen. Koska yksityisen pääoman tarve on suuri, saattaa olla, että rakentajakumppani ottaa hankkeesta myös taloudellista vastuuta”, Kilpimaa kertoo.
Suomen suurin elämysareena
Tampereen Kansi ja Areena -hanke on edennyt jo rakentamisvaiheeseen. Projektin eri osapuolet allekirjoittivat sopimuksen tämän vuoden tammikuussa. Hanketta markkinoidaan Suomen suurimpana elämysareenana ja sen tähtäimessä ovat myös jääkiekon MM-kilpailut vuonna 2022.
Tampereen hankkeen toteutumisen ja rahoituksen taustalla vaikuttaa uusi hankintalaki, joka tekee mahdolliseksi niin sanotun innovaatiokumppanuuden. Sen ansiosta SRV, LähiTapiola-ryhmä ja OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöt muodostavat hankkeen sijoittajaryhmän tasaosuuksilla.
Sijoittajaryhmä on puolestaan muodostanut yhdessä Tampereen kaupungin kanssa areenakonsortion, joka rakennuttaa monitoimiareenan ja harjoitushallin.
Kaupunki sijoittaa kokonaisuuteen 60 miljoonaa euroa, josta suurin osa kohdistuu monitoimiareenan kannen rakentamiseen. Euroista 26 miljoonaa kohdistuu kaupungin osuutena areenan kiinteistöyhtiön pääomitukseen. Hanke on saanut vuosille 2017–2019 myös valtionavustusta rahapelitoiminnan voittovaroista yhteensä 18 miljoonaa euroa.
Tampereen keskusta uusiutuu
Sijoittajaryhmä rakennuttaa lisäksi projektin muut osat eli asuintornit, hotellin, toimisto- ja liiketilat sekä pysäköintihallin. Kokonaisuuteen kuuluu myös kuuden asuinkerrostalon rakennuttaminen Ranta-Tampellaan.
SRV:n varatoimitusjohtajan Timo Niemisen mukaan hanke muuttaa koko Tampereen keskustaa ja sen palvelutarjontaa.
”Uuden, radan itä- ja länsipuolet yhdistävän kaupunginosan rakentaminen tulee vaikuttamaan monella tapaa niin kaupunkilaisten kuin junamatkustajien elämään ja pyrimmekin tuomaan niin työmaan kuin koko hankkeen mahdollisimman lähelle ihmisiä jo rakentamisen aikana erilaisin tapahtumin ja esittelytilojen kautta”, Nieminen kertoi vuoden alussa.
Valmistelevat työt ja koepaalutukset ratapihalla aloitettiin jo viime vuoden lopulla. Kannen porapaalutustyöt jatkuvat. Samanaikaisesti tehdään kannen pilareiden ja tornien tukiseinien betonitöitä.
Parkkihallin kaivuutöitä jatketaan radanpuoleisella sivulla samalla kun Sorinkadun puolella tehdään porapaalutusta ja tukiseinää.
Ainutlaatuinen urheilukeskittymä
Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi viime viikon maanantaina kokouksessaan Hippos 2020 -nimellä kulkevan hankkeen. Siinä Jyväskylään rakennetaan kansainvälisestikin ainutlaatuinen liikunnan, urheilun, terveydenedistämisen ja hyvinvoinnin keskittymä, joka yhdistää alueelle myös liikunnan tutkimuksen ja teknologisen tuotekehityksen.
Lähes kaikki alueella nykyisin olevat ja peruskorjausikään tulleet rakennukset puretaan uuden tieltä.
Hippos on yksi Jyväskylän neljästä kaupunkikehitysalustasta, joita esimerkiksi Helsingissä kutsutaan projektialueiksi. Esimerkiksi Jyväskylän Kankaan alueella päävolyymi on asunnoissa, keskustaa taas halutaan elävöittää ja pitää elinvoimaisena.
Hippoksen ja sen viereisen Kukkulan alue ovat liikunta- ja terveysteemallisia, sillä Kukkulan alueelle nousee uusi keskussairaala Nova.
”Hippos ja Kukkula ovat keskustaan kiinni rakentuvaa aluetta ja tiivistävät kantakaupunkirakennettamme”, Jyväskylän kaupungin projektipäällikkö Kari Halinen kertoo.
Lähes kaikki alueella nykyisin olevat ja peruskorjausikään tulleet rakennukset puretaan uuden tieltä.
Hanketta on kehitetty innovaatiokumppanuuden kautta ja sen loppusuoralle valittiin pörssiyhtiö Lehdon ja finanssikonserni Fennian sijoittajaryhmä. Yksityiset rahoittavat projektista lähes 90 prosenttia.
”Halusimme korostaa yksityisen rahan nopeaa mukaantuloa, sillä he tuovat mukanaan bisnesmallin, jolloin hanke on voitu puristaa huomattavan tehokkaaksi sekä toiminnan että rakentamisen kannalta. Kaupunki sijoittaa perustettavaan kiinteistöyhtiöön noin 28–34 miljoonaa euroa.”
Turussa julkkisomistajat
Turun kaupunki on aloittanut Turun Ratapihan alueen asemakaavoituksen uutta toimintaa varten. Asemakaavaluonnoksen pohjalta on menossa arkkitehtikutsukilpailu.
Turun hanke muistuttaa Helsinki Garden -projektia ja sen taustalla ovat Ilkka Kilpimaan ja Timo Everin lisäksi Taalerin kiinteistörahasto sekä jääkiekkoilija Saku Koivu ja peliyhtiö Supercellin perustajat Mikko Kodisoja ja Ilkka Paananen. Maa-alueen omistaa VR-Yhtymä.
Ratapiha- ja asema-alueelle halutaan luoda suuri perhematkailu-, elämys- sekä tapahtumakeskittymä. Hanke kytkeytyy laajempaan Turun kaupunkikehitykseen, jonka elementtejä ovat keskustan kehittäminen, kaupungin laatima Keskustavisio 2050 ja kaupunkikeskustan reunan vahvistaminen sekä Aninkaisten, Logomon ja Fabriikin alueiden kehittäminen.
”Pohdimme parhaillaan millaisia tiloja luomme, jotta saamme tuotua erityisesti kulttuuriin merkittäviä lisäelementtejä. Kulttuurikeskus Logomo on aivan hankkeemme kyljessä. Muuten elementit ovat samanlaiset kuin Helsingissäkin, asuntoja on kuitenkin enemmän”, projektijohtaja Ilkka Kilpimaa kertoo.
Kilpimaa taustajoukkoineen on tehnyt esityksen myös Oulun asemankeskuksen uudesta hankkeesta. Se tehtäisiin Oulun Kärppien kanssa. Parhaillaan maanomistajat Senaatti-kiinteistöt, VR ja kaupunki pohtivat ratkaisuja. Käynnistyspäätöstä ei ole tehty.
Lue lisää perjantaina 8.6. ilmestyneestä Rakennuslehdestä!
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Suomalaiskaupunkeja tiivistetään yli miljardin euron liikunnan ja vapaa-ajan jättihankkeilla”
Helsingin suunitelma om hieno, jotain uutta ja erilaista. Muiden suunnitelmat tylsiä ja säälittäviä
Kuvien piirtäminen on halpaa. Voi tehdä vaikka kuinka hienoja ja jännittäviä arkkitehtoonisia installaatioita. Suomalaiset persaukiset jääkiekkojoukkueet ja tapahtumajärjestäjätkö nämä areenat muka maksaa ? Vai laittaako kaupunki ja valtio tukieuroja tiskiin ?
Kuvien piirtely ja poskirakentaminen. Eri asia on toteutus, vieläpä homeettomasti
No tylsäks ja säälittäväks toi meidän zadilaistenkin homma menee siinä vaiheessa kun velkapetterit on homman rahottanu, puolet on tehty, talous lyrvähtää ja korot lähtee nousuun. Pää märkänä muiden rahoilla ilman kannattavuusennustetta… ja sit onkin taas byysat ruskeena LOL