Kokeile kuukausi maksutta

Suomen merkittävimpiin kuuluva arkkitehtuuri­aarre Paimion parantola on menossa myyntiin – hanke yllätti Alvar Aalto -säätiön

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri myy Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan säätiölle. Kuva: Antti Johansson / HS

Suomen merkittävimpiin arkkitehtuuriaarteisiin lukeutuva Paimion parantola on menossa myyntiin. Myyntihanketta on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa.

Arkkitehti Alvar Aallon tunnetuimpiin töihin lukeutuvan Paimion parantolan omistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, joka on antanut myyntitoimeksiannon OP-Kiinteistökeskukselle.

Parantola myydään tarjousten perusteella. Tarjouksia otetaan vastaan 23. elokuuta asti, kertoo johtaja Arto Helminen Turun Seudun OP-Kiinteistökeskuksesta. Helminen kuvaa kohdetta ”poikkeukselliseksi”.

Poikkeukselliseksi voisi kuvata myös koko myyntihanketta, jossa on kaupan yksi Alvar Aallon tärkeimmistä töistä. Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh kuvaa parantolaa ”Suomen huomattavimpaan kulttuuriperintöön kuuluvaksi”.

”Paimion parantola on suomalaisen modernin arkkitehtuurin pioneerityö”, Lindh sanoo.

Hänen mukaansa parantolalla oli huomattava merkitys paitsi Aallon uralle, myös suomalaisen arkkitehtuurin muutokselle 1920–1930-luvun vaihteessa. Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat parantolaan myös runsaasti kalusteita ja valaisimia, joista tuli myöhemmin osa heidän tunnetuinta tuotantoaan.

”Vastoin kaikkia keskusteluita”

Parantolan myyntihanke on Lindhin mukaan tullut yllätyksenä Alvar Aalto -säätiölle, jolla on avainrooli Aallon aineellista ja henkistä perintöä edistävänä tahona.

”Paimion parantolan myynti eniten tarjoavalle on vastoin kaikkia niitä keskusteluita, joita tässä on vuosien varrella ollut”, Lindh sanoo.

Paimion parantolan omistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Mäntymetsien keskelle vuonna 1933 valmistuneessa parantolassa hoidettiin tuberkuloosipotilaita aina 1960-luvulle asti. Sen jälkeen parantola toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin keuhko- ja sisätautisairaalana.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti potilaiden hoidon Paimiossa kesällä 2015. Tämän jälkeen parantolassa on ollut vuokralaisena Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö, jonka käytössä on suunnilleen puolet parantolan tiloista. Osa parantolasta on ollut viime vuosina tyhjillään.

Parantolan myynnin kiirehtiminen johtuu strategiasta ja sotesta, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

”Sairaanhoitopiirin kiinteistöstrategiaan on linjattu, että luovumme niistä kiinteistöistä, joilla ei ole omaa käyttöä. Paimio ei ole pitkään aikaan ollut sairaalakäytössä”, Setälä sanoo.

Paimion parantolan käyttökustannukset ovat Helsingin Sanomien tietojen mukaan pari miljoonaa euroa vuodessa, josta Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön maksama vuokra on kattanut suunnilleen puolet.

Leena Setälän mukaan kaupan kiirehtiminen johtuu sotesta.

”Meidän kiirettämme on määrittänyt sote-uudistuksen valmistelu. Sairaanhoitopiiri ei enää millään tavalla voi käyttää määräysvaltaansa kohteen tulevaisuudesta, kun kohde siirtyy maakunnan tilakeskuksen haltuun”, Setälä sanoo.

Parantola yritetään myydä kokonaisuutena

Sairaanhoitopiiri suunnitteli aiemmin myyvänsä parantolan paloina. Erikseen olisi myyty muun muassa parantolan yhteydessä toimivat rivitalot ja komea ylilääkärin talo, jossa on toiminut yksityinen päiväkoti.

Alvar Aalto -säätiön lisäksi myös Paimion kaupunki vastusti palastelua, joten sairaanhoitopiiri luopui ajatuksesta. Nyt parantolaa kaupataan kokonaisuutena.

”Kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyvät asiat eivät ole meillä fokuksessa, eivätkä osaamistammekaan”, sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä sanoo.

”Alvar Aalto -säätiö tekee ihan oikein, kun he kiinnittävät asiaan huomiota. Mutta mitään vahinkoa tässä ei tietysti haluta tehdä”, Setälä sanoo.

Parantolan kaltaista kohdetta ei saisi myydä hätiköiden, Alvar Aalto -säätiön Tommi Lindh korostaa. Hänen mukaansa säätiö ja Museovirasto on nyt sivuutettu myyntihankkeesta. Parantola on ollut suojeltu vuodesta 1993 lähtien.

”Homma pitää tehdä huolellisesti. Nyt se on unohtunut. On kuultava vaihtoehtoja ja hyödynnettävä mittavaa selvitystä, joka parantolasta on tehty”, Lindh sanoo.

Alvar Aalto -säätiö laati kaksi vuotta sitten perusteellisen suunnitelman parantolan säilyttämisestä. Kyseessä oli tiettävästi Suomen oloissa mittavin säilyttämisen hallintasuunnitelma. Sen maksoi yhdysvaltalainen Getty-säätiö, joka myönsi selvitystä varten 140 000 euron apurahan.

Lindhin mukaan OP Kiinteistökeskuksen edustaja ei tiennyt koko selvityksestä soittaessaan hiljattain Lindhille.

”Sairaanhoitopiiri ei ole selvittänyt taustoja OP:lle, joka on pantu myyntihommiin”, Lindh sanoo.

Paimion parantola on ollut jo vuodesta 2004 lähtien Unescon maailmanperintökohteiden aieluettelossa. Varsinaista esitystä maailmanperintöluetteloon ei ole tehty, sillä luetteloon on Lindhin mukaan tarkoitus saada lähivuosina kerralla jopa viitisentoista Alvar Aallon merkkirakennusta. Jos Paimiota olisi esitetty yksin luetteloon, se olisi voinut myöhemmin haitata muiden Aallon merkkitöiden hyväksymistä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri myi jo aiemmin keväällä parantolaan kuuluneita metsämaita parantolan läheisyydestä. Metsiä tarjottiin ensisijaisesti Paimion kaupungille, joka ei käyttänyt etuosto-oikeuttaan.

Metsät päätyivät paikalliselle maanomistajalle, joka on jo hakenut maisematyölupaa puiden hakkuille parantolan läheisyydessä. Paikalliset ovat nyt huolissaan parantolan ainutlaatuisen miljöön tärvelemisestä.

Omaa säätiötä toivotaan

Mitä Aallon funkishelmelle sitten tapahtuu tulevaisuudessa?

Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh toivoo edelleen, että parantolan uudeksi omistajaksi voitaisiin perustaa oma Paimion parantola -säätiö.

”Sen tehtävänä olisi pitää yllä rakennusta ja vuokrata sitä edelleen käyttäjille. Säätiö voisi omistaa myös asuinrakennuksia ja toimia niiden asunto-osakeyhtiönä”, Lindh sanoo.

”Kokonaisuuden hallinta on tässä se avainjuttu.”

Nykyinen vuokralainen, Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö, on kuntouttanut Paimion parantolassa sairaita lapsia, joista useimmilla on jokin neuropsykiatrinen tai neurologinen oireyhtymä. Parantolassa voivat samalla asua kuntoutettavien lasten perheet.

Säätiön johtaja Katariina Pärnä  suhtautuu myönteisesti myyntihankkeeseen.

”Olisi hyvä, että selkiytyisi omistajataho, joka sitoutuisi parantolan kunnostamiseen ja ylläpitämiseen ja mielellään myös kehittämiseen. Meistä olisi hyvä, että sinne tulisi myös muuta toimintaa. Tyhjät kerrokset rapistuu”, Pärnä sanoo.

Säätiö haluaisi jatkaa toimintaansa parantolassa.

”Olemme merkittävä vuokralainen. Meidän toimintamme vastaa hyvin suojelupäätöksen mukaista toimintaa. Lähdemme siitä, että olemme hyvinkin Alvarin jalanjäljillä. Hän lähti funktionaalisesta ja holistisesta näkökulmasta, ja me olemme mielestämme juuri sitä”, Pärnä sanoo.

Paimion kaupungin yritysasiamies Mika Ingi  puolestaan toivoo parantolaan ”toimintaa, joka työllistäisi mahdollisimman paljon. Tai toisi turismia Paimioon”.

Parantolan myyntiä varten perustetulla verkkosivulla paimionparantola.fi esitellään Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden ideoita parantolan uusiokäytölle. Opiskelijat laativat ehdotuksensa viime keväänä maisterivaiheen ammattikurssillaan.

Erilaisten hoiva- ja terveyspalveluiden lisäksi opiskelijat keksivät varsin mielikuvituksellisia käyttötarkoituksia ikoniselle rakennuskokonaisuudelle.

Ehdotusten joukossa oli muun muassa hääpalatsi ja hyönteisviljelyä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Suomen merkittävimpiin kuuluva arkkitehtuuri­aarre Paimion parantola on menossa myyntiin – hanke yllätti Alvar Aalto -säätiön”

  1. Miten myyntihanke voi yllättää säätiön, jos se on aiemmin jo vastustanut palasteltua myyntiä?

  2. Juuri niin. Helmikuussa vetosi ät että myynti tapahtuisi kokonaisuutena.

Vastaa käyttäjälle Leena setälä Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat