Kokeile kuukausi maksutta

Porin Karjarantaan nousi toimiva puutaloalue – asuntomessukorttelit jatkavat puutalokaupungin perinnettä

Karjarannan asuntomessujen asemakaava jatkaa Porin puutaloalueiden kaavoitusperinnettä ja sen teemastoa. Reposaaressa 10 vuotta sitten pidettyjen loma-asuntomessujen ja Karjarannan alueet ovat kuin sisaruksia. Asuntomessualue avautuu perjantaina 6.7.

Karjarannan entinen teollisuusalue muuttui puutaloalueeksi Porissa. Kuva: Sami Kilpiö

Tontit eivät ole suuria, ja rakennukset ovat tiiviisti kiinni toisissaan. Kyseessä on niin kutsuttu kytkettyjen pientalojen alue.

Kokemäenjoen Karjaranta uuteen käyttöön

”Tuntuu hienolta, että tähän asti suljettu ja rojuinen entinen teollisuusalue Kokemäenjoen rannalla rakennetaan kerralla valmiiksi asuntoalueeksi. Asukkaat saavat etuoikeuden nauttia mahtavasta virrasta ja sen luonnonympäristöstä. Kaupunkilaisille syntyy samalla mielenkiintoinen uusi ulkoilureitti”, arkkitehti ja pitkän kokemuksen omaava asuntosuunnittelija Kaisa Vepsäläinen sanoo.

Hän arvioi messualueen ja sen viisi kohdetta yhdessä Rakennuslehden kanssa.

Pientalotonttien asemakaava perustuu kampamaiseen katuverkkoon. Pihakadut päättyvät jokirannan kevyen liikenteen väylään ja puistonauhaan, jossa kauniit pengerrykset, porakiviterassit ja istutukset ovat osa laadukasta rakennettua maisemaa.

Pihakatujen kummallakin puolella on neljä omakotitaloa, jolloin katujen väliin muodostuu kahdeksan rakennuksen ryhmiä.

Rakennukset kiinni katualueessa

Vepsäläinen pitää hyvänä ratkaisuna asuinrakennusten rakentamista kiinni katualueeseen ja avoimien tontinosien rajaamista kadun puolella aidalla. Piharakennukset on sijoitettu pihan perälle, niin kuin puukaupungeissa on ollut tapana.

Katualueeseen kiinni rakentamisen määrää rakentamistapaohje. Asuinrakennusten täytyy olla 0,5 metrin päässä tontin kadunpuoleisesta reunasta ja kulmatonteilla samalla etäisyydellä korttelin kulmasta. Tonttien kadunpuoleiset aitaosuudet on täytynyt rakentaa 1,8 metriä korkeana rakenteellisena aitana.

”Näin tavoitellaan perinteistä puukaupunkimiljöötä. Tosin messutalojen kirjavuus vaatii mielikuvitusta, että sen voisi nyt selvästi nähdä”, Vepsäläinen toteaa.

Erilaiset kattomuodot ovat rakentamistapaohjeen mukaan sallittuja mansardikattoa lukuun ottamatta. Asuinrakennusten julkisivumateriaaleista tai -väreistä ei ohjeessa ole kovin tiukkoja määräyksiä.

Kaikkiin sisäänkäynteihin näyttää johtavan aika monta porrasaskelmaa. ”Sinänsä tänä esteettömyyden aikana se näyttää ihan mukavalta ja tuo aavistuksen yksityisyyttä pientaloelämään.”

Alueen maasto on rantapengertä lukuun ottamatta niin tasainen, että lähinnä jokea olevissa taloissa joki ei näy asuntoihin muualta kuin toisen kerroksen ikkunoista. Tietoisuus virtaavasta mahtiväylästä on kuitenkin olemassa.

Kokoojakadun eli Repolankadun varrella on hulevesien viivytysaltaita ja pysäköintiruuduissa imeyttävä pinta.

Asuntotonttien ja Karjarantakadun väliin jää avoin alue palveluineen ja puistovyöhykkeineen. Päiväkoti ja palvelutalo sijaitsevat siellä.

”Jääkö tähän muistumia entisestä teollisuusalueesta?” Vepsäläinen kysyy.

Tavoitteena moderni ”Viikkari”

”Asuntomessualueen asemakaavoituksessa yhtenä isoimpana linjauksena on ollut kaupungin laajentaminen länteen. Haimme kaavaratkaisulla tiivistä, kaupunkimaista pientaloaluetta. Tavoitteena oli moderni Viikkari”, kaavoitusarkkitehti Otto Arponen Porin kaupungilta kertoo.

Viikkari on Porin vanhin säilynyt, 1800-luvulla rakennettu puutalokaupunginosa. Viralliselta nimeltään se on Itätulli.

Asuntomessualueen tonttien koot ovat 562–743 neliömetriä. Tonttien hinnat ovat olleet 35000–75000 euroa. Alueella on 28 pientalotonttia.

Tulvasuojaus näkyy taloissa

Joen rannassa on tulvapato, jonka päällä on rannan myötäisesti kulkeva murskepinnoitteinen kulkureitti. Padon ylätasanteella rantaa mukailee rantaraitti, joka yhtyy tulevaisuudessa Karjarannan alkupäähän rakennettuun rantabulevardiin.

Asuntomessualueen rakennuksille on määritelty vähimmäisrakentamiskorkeus. Sokkelit ovat sen vuoksi korkeampia kuin monilla suomalaisilla pientaloalueilla nykyään. Kastumisalttiit rakenteet on saatu siten tulvarajan yläpuolelle.

Tulvariskiin varautuminen selittää portaiden määrän sisäänkäynneissä.

Asuntomessualue välietappi

Karjarannan rakentaminen alkoi Porin keskustan puoleisen pään kerrostalorakentamisesta. Nyt vuorossa on ollut asuntomessualue. Seuraavat Karjarannan rakentamisen ideat ovat jo suunnittelupöydillä.

”Kehitämme parhaillaan maanomistajien kanssa Lestikadun varren aluetta. Meillä on käynnissä kaupunkikehityshankkeita, joissa etsimme erilaisia ideoita kehittämiseen. Kahdella isolla maanomistajalla on oma yhteinen konsultti ja pienemmillä omansa. Haluamme säilyttää yritystoimintaa alueella, emme ole ajamassa nykyisiä toimijoita mihinkään”, Porin kaupunkisuunnittelupäällikkö Mikko Nurminen sanoo.

Kaupunki ei omista kehittämisalueen tontteja. Ideointi ei ole Nurmisen mukaan vielä niin pitkällä, että tehtäisiin esimerkiksi kumppanuuskaavoitus- tai muita kaavoitussopimuksia. Hän arvioi, että alueen rakentaminen voisi alkaa noin 10 vuoden päästä.

”Kaupunki ei laajene kerrostalorakentamisen osalta niin nopeasti, että olisi tarvetta nopeisiin toimenpiteisiin.”

Kokemäenjoen suistoalue on erittäin herkkä tulville, ja se tuo rakentamiseen riskejä. Meren ja joen pinnan vaihtelut ovat suuria. Siksi sinne on tehty jo joitakin tulvapatoja.

”Näen, että vesielementti tuo mahdollisuuksia, ja tulemme sitä hyödyntämään.”

Tornirakentaminen puhuttaa myös Porissa

Tornirakentaminen herättää myös Porissa keskusteluja. Kaupungin keskustassa on yksi uusi asuintorni. Kaupunkisuunnittelupäällikön mukaan tornirakentamisen mahdollisuuksien kysyjiä riittää.

”Nyt on yksi asuintorni syntynyt ja asemakaava mahdollistaa toisen. Molemmista valitettiin aikanaan hallinto-oikeuteen. Meillä on parhaillaan valmisteilla korkean rakentamisen strategia, joka valmistuu ennen vuodenvaihdetta. Sen perusteella arvioidaan, voiko tornitaloja rakentaa lisää. Lentokenttä on niin lähellä, että 15 kerrosta on suurin piirtein rajana”, Nurminen kertoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Porin Karjarantaan nousi toimiva puutaloalue – asuntomessukorttelit jatkavat puutalokaupungin perinnettä”

  1. Milloinkahan tämä puurakentamisen villitys/hullutus loppuu? Ja miten sitä arvostellaan ja haukutaan 20-30 vuoden päästä?

  2. Puusta on Suomessa rakennettu aina, toivottavasti nyt entistä enemmän.

  3. puukerrostalo on kuin yhdistetty ruumisarkku ja krematorio

  4. Puukerrostalossa, asunnot vuorattu sisäpinnoiltaan kipsilevyllä ja asunnoissa sprinklaus. Harmi vaan että asunnoissa puupintaa näkyvissä harmillisen vähän. Minua harmittaa näkemissäni puukerrostaloissa se että niiden ulkonäkö noudattaa betonikerrostaloja. Ikkunat ja parvekerivit ovat jokaisessa kerroksessa samassa pystyrivissä. Varsinkin CLT-tekniikalla toteutetussa puukerrostalossa ikkunoiden ja parvekkeiden sijoitteluilla voisi vapaasti leikitellä.

  5. Kävin asuntomessuilla pyörähtämässä ja täytyy sänoa että tämä ranettamisen taso pöyristyttää.
    Taloja on suunniteltu taas koko joukko sellaisia sisustamisen ammattilaisia, jotka eivät ole tainneet koskaan asua talossa:
    1) Portaissa painorajoja… voiko tai saako näin huonoja edes olla.
    2) Lattiakaivottomia wc-tiljoa (suurin osa), varsinkin yläkerran vessoissa tämä huolestuttava trendi.
    3) Ei ainuttakaan vuotoreikää tai ilmaisinta ole seinä-wc-istuimilla takaosissa.
    4) Useasta wc:stä puuttuu bide-suihkut… ja hyvin usein niissä joista se löytyy, se on asennettu niin, ettei hanaa ylety pöntöllä istuen aukaisemaan.
    5) Yksikään ei sovellu pienen lapsen kanssa asumiseen, eli moderneja käsienpesualtaita kyllä, mutta pese niissä sitten pyllyä.
    6) Kaukolämpöalue, sinänsä erittäin positiivinen suuntaus viime aikaisten kalliiden maalämpöviritysten vaihteluksi… mutta jäähdytystä tai rakenteellista aurinkosuojausta ei huomioitu kuin muutamissa taloissa.
    7) Laittoman matalia kaiteita.
    8) Huolimatonta viimestelyjälkeä ja selviä puutteita sekä hosumista ilmenee paikoittain. Ryssänjiiriin tehdyt listoitukset paljastavat paljon.
    9) Unidrain on vissiin sponsorina jakanut niitä seinänvieruskaivoja, niitä on kylvetty suurimpaan osaan pesuhuoneista.
    10) Ilmeisesti ne luokattomat Mustang-grillit ovat niin ikään messujen sponsori tai pakollinen varuste, niitä on kylvetty melkein jokaiseen taloon ja kököttävät luonnottomasti milloin missäkin.
    11) Katualueet ovat täysin asfaltoitu, mutta pitkiä pätkiä vain yhden sadevesikaivon varassa ja kallistukset hieman kyseenalaisia. Hulevedet eivät pääse mihinkään eivätkä imeydy.
    12) Kadut ahtaita sumppuja, ei jää tilaa vieraspysäköinnille.
    13) Nämä ovat sisustusmessut, U-arvot, energiatodistukset, selvitykset rakenteista ja rakennusratkaisuista sekä taloteknisistä ratkaisuista suorastaan loistavat poissaolollaan. Jokaisen maalisävyn ja maton tiedot kyllä löytää, mutta lämmityksestä vain muutamassa kohteessa tarkemmin…

  6. Kiitos ’satunnainen’. Käytän lomapäivän muuhun.

Vastaa käyttäjälle Satunnainen matkailija Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat