Salon Perniössä sijaitsevaan ja lehtikuusella verhoiltuun latomaiseen taloon on sijoitettu vaikuttava määrä uusinta älykotitekniikkaa.
”Talo pitää suunnitella tekniikaltaankin niin, että se palvelee käyttäjäänsä parhaalla mahdollisella tavalla nyt ja tulevaisuudessa. Me halusimme modernia ja energiatehokasta kotia. Pyrimme minimoimaan turhat neliöt: täällä ei ole nurkkaa, jota ei olisi käytetty. Talotekniikka on uusinta uutta ja ennen kaikkea tietoturvallista”, Blomqvist kertoo.
Blomqvist kiinnostui älyä lisäävästä tekniikasta jo opintojensa aikana. Uuden kodin älykkään rakennusautomaation avulla hän voi saada paljon sellaista tietoa esille, josta näkyy perheen arjen rytmi ja elämäntavat.
”Senkin takia halusin suojata talon niin, että ulkopuoliset eivät pääse käsiksi esimerkiksi valoihin, liiketunnistimiin, kameroihin, maalämpöön, ilmanvaihtoon tai reitittimiin.”
Turvallinen etäyhteys
Blomqvistin talon laitteet kommunikoivat omistajiensa kanssa internetin välityksellä etäyhteyksin.
Yhteyksiä ja niiden välittämiä tietoja suojaamaan Blomqvist valitsi oululaisen Tosiboxin kehittämän Lukko ja Avain -järjestelmän. Sen avulla voidaan sekä laitteet että niiden välittämä tieto suojata ulkopuolisilta uhilta.
Se on tietoturva-auditoitu etäyhteysmenetelmä, joka on helppo ottaa käyttöön riippumatta käytettävästä internet-liittymästä. Sen avulla voidaan suojata talon kaikki järjestelmät.
Turvallisuus saadaan aikaan automaattisen yhteyslaitteen avulla, joka muodostaa turvallisen, niin sanotun suoran VPN-tunnelin kahden fyysisen laitteen välillä.
”Yhteyslaiteinnovaatio on lajissaan maailman ensimmäinen, ja se on patentoitu globaalisti. Tietoihin pääsee käsiksi vain fyysisellä USB-tikkua muistuttavalla omalla avaimella”, Tosiboxin myyntijohtaja Tomi Liias kertoo.
Blomqvist arvioi, että käytettyjen taloteknisten järjestelmien osuus kokonaisbudjetista oli noin 10–15 prosenttia. Sillä saadaan aikaan normaalitasosta parempi asumismukavuus, energiansäästö, ilmanvaihto ja lämmitys.
”Pystyin tekemään omana työnäni useat talotekniset työt, joten sain sen ansiosta aikaan säästöä. Tärkeimmät asiat valittiin varhaisessa vaiheessa, ja käytimme suunnitteluun noin kaksi vuotta. Hyvällä suunnittelulla pystyi tekemään todella paljon. Ehdin miettiä, mitä tietoa haluan saada ja mitä sillä tiedolla teen. Halusin mukavuutta, toimivuutta ja käytännöllisyyttä. Puoliso halusi korostaa sisätilojen visuaalista ilmettä ja sitä, että kaikki tekniset varusteet ovat periaatteessa piilossa. Käytännössä erilaiset tunnistimet ovat huomaamattomia. Tekniikka toimii taustalla ja luo hyvät olot asumiseen. Ei sen tarvitse näkyä.”
Rakennusautomaation ja tietoturvan pilottihanke
Mathildedalin noin 180 neliömetrin kokoinen omakotitalo on pilottihanke sekä rakennusautomaation toimittaneelle Wagolle että tietoturvan toimittaneelle Tosiboxille. Wagon järjestelmään on kytketty Knx-standardin mukaisia esimerkiksi energiatehokkuutta ja kodin käyttömukavuutta lisääviä laitteita. Valaistusta taas ohjataan digitaalisella, avoimella valaistuksenohjausjärjestelmä Dalilla.
”Wagon järjestelmä on avoin, ja siihen voi yhdistää minkä tahansa avoimen tekniikan. Esimerkiksi energiamittaukset saadaan hoidettua fiksusti tämän ansiosta”, Wagon toimitusjohtaja Kari Niskanen kertoo.
Talon lämpöenergia saadaan maalämpökaivosta ja lämpö jaetaan lattian avulla. Ilmanvaihtokone ja maalämpöpumppu on yhdistetty rakennusautomaatiojärjestelmään Modbus-väylän kautta.
”Wago ohjaa toimilaitteita. Pidän erityisesti siitä, että voin ohjata erikseen märkä- ja asuintilojen lämmitystä ja esimerkiksi kesällä pudottaa asuintilojen lämmityksen vaikka kokonaan pois päältä. Knx:n puolelta meillä on seinäkytkimet, jotka antavat lämpötilatiedon Wagoon, joka sitten tarvittaessa ajaa toimilaitteen joko kiinni tai auki lämmöntarpeen mukaisesti”, Blomqvist selvittää.
Talon valaistus on toteutettu Dali-valaistuksenohjauksella, jonka ansiosta ledit voidaan himmentää luonnollisesti ja ilman välkkymistä. Ledit tuovat taloon lämpimän ja kodinomaisen, luonnollisen värilämpötilan.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Talotekniikan rakennusmestari teki perheelleen modernin älytalon”
Joku on sanonut, että on älytöntä rakentaa älytaloja.
Onko ohjelmoitava logiikka hieman ylimitoitettu tuohon. No kunhan ei tule hirveätä johtopesää välikattoon.
Hienoa, että on otettu näin paljon asioita huomioon ja varsinkin tuo tietoturva !
Olisi mielenkiintoista tietää mitä tuo ”latomainen” talo kuluttaa. Lämmitys+käyttövesi+lto+muu kulutus=x kwh/vuosi.