Uimahalli, toimistotiloja vai hipsterityylinen kulttuurikeskus? Mitä Kalasataman kupeessa sijaitsevasta Hanasaaren B-voimalaitoksesta voisi tehdä sen jälkeen, kun hiilenpoltto siellä loppuu vuonna 2024? Vai pitäisikö koko rakennus purkaa?
Suunnitelmia tiilijättiläisen jatkokäytöstä ei ole vielä olemassa. Kalasataman suunnittelusta vastaava arkkitehti Tuomas Hakala kertoo, että Hanasaaren B-voimalan tulevaisuudesta valmistellaan visiotyötä, jonka on määrä valmistua tämän vuoden aikana.
”Pyrimme valmistelemaan asian siten, että voimme esittää, mitä käytännössä tarkoittaisi voimalaitoksen muuttaminen johonkin uuteen käyttöön”, hän sanoo.
Mahdollista on myös se, että voimalaitos puretaan.
Voimalarakennus museoksi?
Kun konkreettisia suunnitelmia ei vielä ole, mikään ei estä villiä ideointia.
Yksi idea on jo esitettykin: voimalarakennuksen käyttäminen museotoimintaan. B-voimalaan ehdotettiin sijoitettavaksi Guggenheimin taidemuseota. Guggenheimin tuominen Helsinkiin on kuitenkin sittemmin torjuttu.
Voimalarakennuksiin on soviteltu myös mahdollisesti toteutuvaa uutta Design- ja arkkitehtuurimuseota. Uudelle supermuseolle paikkaa etsinyt selvitysryhmä totesi Hanasaaren kuitenkin liikenneyhteyksien kannalta keskinkertaiseksi. Ongelmana on myös se, että voimalatoiminta loppuu vasta ensi vuosikymmenellä.
Kasvavan Kalasataman ja Kallion läheisyyteen sopisi kuitenkin erinomaisesti jokin muu hipsterityylinen kulttuurikeskus, jollaisia on viime vuosina innokkaasti rakennettu vanhoihin teollisuusrakennuksiin muualla Euroopassa. Asukkaita voisi myös palvella hyvin vaikkapa uimahalli tai vaikkapa kiipeily- tai sukelluskeskus.
Voimalan säilyttämisen puolesta puhuu se, että rakennus muistuttaa alueen historiasta.
Sitä pidetään hienona esimerkkinä teollisuusrakentamisen modernismista, jossa raskaat rakennusmassat on sommiteltu niin taitavasti, että ne näyttävät kevyen ilmavilta. Voimalajätin on suunnitellut arkkitehti Timo Penttilä, joka tunnetaan myös muun muassa Helsingin kaupunginteatterin ja Tampereen työväenopisto Sampolan arkkitehtina.
Hanasaaren B-voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1974. Vuonna 1953 käyttöön otettu A-voimalaitos purettiin jo vuonna 2007.
Uusiokäyttö vaikeaa
Purkamista puoltaa se, että voimalan muuttaminen uuteen käyttöön on vaikeaa.
Valtava rakennus on Tuomas Hakalan mukaan oikeastaan voimalaitoksen kuori, jossa ei ole ikkunoita, ei lämpöerityksiä eikä välipohjia. Jos voimalassa haluttaisiin järjestää esimerkiksi kulttuuritilaisuuksia, kuoren sisälle pitäisi Hakalan mukaan rakentaa kokonaan uusi rakennus.
Vaikeuskierroksia tuo lisää se, että voimalan lämmönvaihtelut ovat haurastuttaneet rakennuksen tiilipintaisia kuorielementtejä.
Vuonna 2006 voimalan läheisyyden maaperässä on myös havaittu syanidipitoisuuksia, joten ympäristö saattaa vaatia maaperän puhdistamista.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Lämmönvaihtelu haurastuttaa Hanasaaren voimalaa, eikä uuden käyttötarkoituksen löytäminen ole helppoa – Jatkuuko teollisen Helsingin purkaminen?”
Piipun jos säilyttää, niin se riittää. Voimalaitos on vain aivan väärässä paikassa säilyttämistä ajatellen.
Riittäisikö jos säilyttäisimme pelkästään valokuvan piipusta ja voimalaitoksesta?
Tuleville sukupolville jää ylivoimainen ylläpitotehtävä, jos museoimme ihan tarpeettomat ja muuhun käyttöön soveltumattomat rakennukset.