Toisaalta täydennys tarjoaa rakennusyrityksille mahdollisuuden näyttää ulospäin todellisuutta parempaa tuloskuntoa.
Ero syntyy siitä, että vanhan ja edelleen voimassa olevan yleisohjeen mukaan perustajaurakoitsijan on tuloutettava ja esitettävä kirjanpidossaan myytyjen huoneistojen velattomat hinnat liikevaihtona. Rakentamis- ja tonttikustannukset kirjataan puolestaan kuluiksi. Perustajaurakoitsija on joutunut silti pitämään kirjanpidosta erillistä laskelmaa verotusta varten.
Uudessa käytännössä tästä kirjanpidon erillislaskelmasta voidaan luopua. Kirjanpidossa tulisi esitettäväksi verotuksen mukaisesti liikevaihtona myytyjen huoneistojen kauppahinnat, asunto-osakeyhtiön kanssa solmittu urakkasopimus sekä sille siirretty tontti. Kulupuolella olisivat puolestaan rakentamis- ja tonttikustannukset sekä asunto-osakeyhtiöön tehdyt pääomasijoitukset.
Iso vaikutus avainlukuihin
Talenom oyj:n kirjanpidon asiantuntijan Jari Nurmentien mukaan tällä on todella suuri vaikutus siihen, paljonko perustajaurakoitsijan tuloslaskelma näyttää liikevaihtoa ja tulosta.
”Koko urakka voidaan tulouttaa yhtiölle, vaikka yhtään huoneistoa ei olisi vielä myyty. Käytännössä perustajaurakoitsija esittää lisänä ”itseltä itselle” tehdyt liiketoimet, kuten asunto-osakeyhtiölle tehdyn urakan ja pääomasijoitukset. Parhaimmillaan projektin liikevaihto voi vääristyä jopa kaksinkertaiseksi”, Nurmentie toteaa.
Käytännössä yhtiö pystyy näyttämään positiivista tulosta, vaikka uudiskohteesta ei olisi myyty vielä yhtään asuntoa ja niihin liittyvät vastuut ja velvoitteet olisivat edelleen rakennusliikkeellä. Nurmentie perustaa näkemyksensä käytännön kokemukseen, sillä Talenomin asiakkaana on lähes tuhat suomalaista rakennusliikettä.
”Erillinen laskenta veroilmoitusta varten on tarkoittanut lisätyötä, mutta samalla on saatu paremmin todellisuutta vastaavat raportit”, hän selvittää.
Pankit paljon vartijoina
Alun perin uuteen menettelyyn piti siirtyä kesään 2020 mennessä, mutta tuore täsmennys poistaa tämän aikavelvoitteen. Käytännössä yritykset voivat valita itselleen sopivimman kirjauskäytännön.
Nurmentien mukaan tämä voi kuitenkin johtaa yllättäviin tilanteisiin etenkin rahoitusneuvottelussa. Uusi kirjaustapa voi parantaa yhtiön vakavaraisuutta ja helpottaa lainan saantia, kun taas vanhan ohjeen mukainen kirjaustapa saattaa vaikeuttaa sitä.
”Jos yhtiö saa rahoitusta uuden, mutta ei vanhan ohjeistuksen mukaan, niin silloin on tietysti syytä pohtia, onko yhtiön taloudellisesta tilasta annettu kirjanpitolain edellyttämä oikea ja riittävä kuva”, hän toteaa.
Uudistuksesta hyötynevät eniten pienet rakennusliikkeet, joilla ei tähänkään saakka ole ollut osaamista ja resursseja raskaampaan raportointiin. Isompien kohdalla ongelmaksi voi nousta yritysten keskinäisen vertailun vaikeutuminen.
”Jos esimerkiksi kaksi rakennusliikettä rakentaa täysin identtiset taloyhtiöt, mutta toinen noudattaa vanhaa ja toinen uutta yleisohjetta, ovat yhtiöiden taloudelliset tunnusluvut hyvin erilaisia. Siksi rahoittajilla tulee olla nykyistä huomattavasti parempi tuntuma perustajaurakoitsijoiden kirjanpitokäytäntöihin, jotta he saavat edes jonkinlaisen kokonaiskuvan yritysten todellisesta taloustilanteesta”, Nurmentie lisää.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Uusi urakointiohjeistus tuo talouslukuihin kaksi tulkintaa”
Vanha KILA:n ohje on ollut aivan järjetön, kun grynderin liikevaihto on ollut kaksinkertainen todellisuuteen verrattuna. Uuden ohjeen pitäisi olla pakollinen.