Kokeile kuukausi maksutta

Tarjoushinnat pilvissä, mutta rakennuskonsernien pörssikurssit pohjamudissa – mistä on kyse?

YIT antoi tammikuussa positiivisen tulosvaroituksen, mutta siihen suurten rakennusyritysten hyvät tulosuutiset ovat loppuneetkin.

Majakka-tornitalon työmaa kuvattuna ennen Redi-kauppakeskuksen avajaisia 19. syyskuuta. Kuva: Mika Ranta / HS

Rakentamisessa gryndialoitukset ovat 2000-luvun huipputasolla ja urakoiden tarjoushinnat ovat pilvissä, mutta silti monet suuret yritykset ovat antaneet tulosvaroituksia ja pörssikurssit ovat sukeltaneet. Miksi?

Mistä oikein on kyse, kun rakentamisen kolme vuotta kestänyt huippusuhdanne ei näykään hyvinä tuloksina ja korkeina osinkotuloina vaan pettymyksinä.

Ylikuumeneminen vei tuloksentekokyvyn

Osin kyse on suhdanneherkän rakentamisen normaaleista ylikuumenemisen tuomista kasvukivuista. Urakoinnissa paras kate saadaan aina loivassa matalasuhdanteessa, kun tarjouksiin asetetut nousuvaraukset eivät toteudukaan, aliurakoista on riittävästi tarjoajia ja materiaaleja saa kohtuuaikaan ja kohtuuhintaan.

Tarjoushinnat ovat kallistuneet selvästi rakennuskustannuksia voimakkaammin. Kuva: Rapal.

Tänään mikään noista ehdoista ei toteudu, vaan asuntorakentamisen betonielementtien hinnat ovat pilvissä, toimitukset pitää varata yli puolta vuotta etukäteen, palkat ovat nousseet kaikkea muuta kuin maltillisesti ja esimerkiksi betonitöiden aliurakoitsijoita on jouduttu hakemaan eksoottisista maista, kun ne ovat Suomesta ja lähialueilta jo täyskäytössä. Kaiken lisäksi suunnittelijoillakin on niin kädet täynnä töitä, että se aiheuttaa katkoksia työmaille.

Edes asuntogryndauksessa katteet eivät ole niin korkeat, että ne kestäisivät mitä tahansa kustannusten nousuja, kuten nähtiin Järvenpäässä, jossa Lujatalo perui ison hankkeensa nähtyään aliurakkatarjoukset.

Rakennusfirmoilta satelee tulosvaroituksia ja kurssit tippuvat kuin kivi, analysoi Yle SRV:n ja YIT:n tulosjulkistusten jälkeen. ”Rakentamisen huippubuumi näyttää olevan takanapäin”, Yle jatkoi.

Kovaa tekstiä, mutta ehkä myös hieman liioittelua, sillä asuntorakentamisen aloitukset ovat edelleen kasvaneet ja rakentamisen pieni rauhoittuminen voi jopa parantaa tuloksentekomahdollisuuksia, kuten SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala arvioi yhtiön tulosinfossa torstaina.

Rakennuslupien kuutiomäärä väheni vuoden 2018 kesä-elokuussa 4,0 prosenttia vuodentakaisesta ja rakennushankkeita aloitettiin tilavuudella mitattuna 8,0 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi kasvoi 4,2 prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi 6,9 prosenttia ja aloitukset 7,0 prosenttia.

Rauhoittuminen olisi kaikkien etu

”Ensi vuonna rakentamiseen on ennustettu nollakasvua, mutta taso on korkealla. Ei siis haittaa vaikka hieman hiipuu. Saadaan koko prosessi hallitummin läpi, parempia alihankintoja ja hallitumpaa suunnittelua”, hän sanoi.

Rauhoittuminen olisi sekä SRV:lle että YIT:lle tarpeen, sillä molemmilla on ennätyssuuri tilauskanta, YIT:llä lähes viisi miljardia euroa ja SRV:llä 1,7 miljardia euroa.

Vaikka yksityiset, pienet asuntosijoittajat ovatkin jo säikähtäneet talousuutisia ja jarruttaneet Ojalan mukaan selvästi asuntojen ostoja, niin suuret asuntorahastot ovat jatkaneet sijoittamistaan.

Sen paremmin SRV:llä kuin YIT:lläkään myymättömien valmiiden asuntojen määrä ei ole kasvanut merkittävästi Suomessa.

Ojalan mukaan osakemarkkinoiden epävarmuus on jopa siirtänyt sijoituksia kiinteistöihin. Toimitiloissa vuokrakysyntäkin on säilynyt hyvänä, mikä on lisännyt sijoittajien luottamusta. ”Rahastot etsivät jopa aggressiivisesti kohteita.”

Redistä tuli murheenkryyni

SRV on tullut tunnetuksi kyvystään ottaa suuria projekteja ja hoitaa ne kilpailijoiden yllätykseksi kunnialla loppuun. Tästä paras esimerkki oli Kampin rakentaminen Helsingin keskustaan. Kalasataman Redistä piti tulla vastaavanlainen menestystarina. Toisin on kuitenkin käymässä, vaikka tosin asuntotornien rakentaminen on vasta alkuvaiheessa.

SRV varoitti syyskuussa, että sen koko vuoden operatiivinen liikevoitto muodostuu tappiolliseksi lähinnä Redi-kauppakeskuksen kustannusten nousun vuoksi. Operatiiviseksi tappioksi vahvistui tulosinfossa 11,6 miljoonaa euroa. Ilman Rediä tulos olisi ollut 18 miljoonaa euroa positiivinen.

Redin tappioille ei Ojalan mukaan ole yhtä yksittäistä syytä. ”Materiaalikustannukset, työvoimakustannukset, alihankinnat ja pidemmät toimitusajat”, Ojala luettelee, mutta arvioi perussyyksi kuitenkin sen, että hankkeen kokonaishallinta petti.

Valituksen aiheuttama kahden vuoden viive vaikutti sen, että siirryttiin kuumempaan suhdannetilanteeseen. Toisaalta se antoi lisäaikaa suunnittelulle, minkä merkitystä SRV nyt korostaa kannattavuuden kehittämisohjelmassaan.

Muita keinoja ovat projektien parempi valinta eli parempi katetaso samalla, kun haetaan entistä halvempia hankintoja.

Sekä YIT että SRV pyrkivät myös vapauttamaan pääomaa. SRV:llä keinoina ovat muun muassa pitkään taseessa olleiden tonttien myynti ja myymättömien asuntojen myynnin kiihdyttäminen erilaisin keinoin. YIT:llä asuntomyynnin kiihdyttämisen painopiste on Venäjällä.

Kaupan kiihdyttäminen ja pääoman vapauttaminen ovat usein synonyymejä kateodotusten pienentämiselle. Samaa tarkoittaa se, että SRV ja YIT kohdistavat asuntotarjontaansa nyt sijoittajille eikä oman asunnon ostajille.

Tonttien ohella paljon pääomaa sitovat Triplan ja Redin tapaiset isot kauppakeskushankkeet. SRV:n tavoitteena onkin, että seuraavissa hankkeissa sen oma sijoitus jäisi kymmeniin eikä satoihin miljooniin euroihin. Eli sekään ei lähde enää ehdoin tahdoin hakemaan isoja riskejä.

Pietarin Pearl Plaza on jo niin kypsässä vaiheessa ja vuokrausaste tapissa, että sen SRV odottaa saavansa lähiaikoina myytyä. Kahdesta muusta Venäjän kauppakeskuksesta ei vielä käydä myyntineuvotteluja.

SRV:n talous- ja rahoitusjohtaja Ilkka Pitkänen valotti mielenkiintoisesti kauppakeskushankkeiden bisneslogiikkaa. Ensimmäisenä vuonna ne ovat aina tappiollisia, ja käänne tapahtuu vasta kolmantena vuonna, kun alun halvat sisäänheittovuokrat on saatu neuvoteltua kohdalleen.

YIT hyötynyt laajentuneesta hankintaverkostosta

YIT ilmoitti projektiheikennyksistä jo keväällä. Toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan mukaan ne eivät johtuneet kustannusten nousuista vaan muun muassa erimielisyyksistä tilaajan kanssa projektin sisällöstä. Yksi tällaisista kohteista on Niittykummun metrotunnelin rakentaminen, jonka kustannuksista riideltiin vuodesta 2015 lähtien.

YIT on hallinnut ehkä muita suuria paremmin kustannusten nousut. Esimerkiksi jättihanke Triplassa nousut ovat pysyneet riskivarausten sisällä, mistä iso ansio on sillä, että hankkeen aikataulua on pystytty omien oivallusten ansiosta puristamaan kahdella vuodella.

Toisaalta tässä suhdannetilanteessa ei ole tullut juurikaan positiivisia yllätyksiä vaan nousuvaraukset ovat Kauniskankaan mukaan usein myös toteutuneet.

Siinä missä SRV vasta hakee nyt merkittäviä säästöjä hankinnoissa, on YIT jo saanut niitä yhdistyttyään Lemminkäisen kanssa. Sillä on nyt maan kahden suurimman rakennuskonsernin laaja hankintaverkosto käytössään.

YIT:n ongelmat ovat enemmän Venäjällä kuin Suomessa. Tosin infraprojekteissa liikevoitto laski sen verran, että yhtiö käynnisti toimenpideohjelman myyntimixin ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Painopiste on nyt kannattavuudessa. Lisäksi resusseja allokoidaan sellaisille alueille, jossa kysyntä on yhä hyvä, sillä YIT:n arvio on, että Suomessa infrarakentamisen kasvu on alkanut taittua uusien aloitusten vähenemisen myötä.

Kolmannen neljänneksen tuloksensa yhteydessä YIT ei muuttanut kesäkuussa antamaansa koko vuoden 2018 tulosohjeistusta. Yhtiö odottaa edelleen yltävänsä tänä vuonna 130-160 miljoonan euron oikaistuun pro forma -liikevoittoon. Viime vuodelta se oli 138,9 miljoonaa euroa.

Caverion on antanut periksi urakkamarkkinoilla

Myös talotekniikkayhtiö Caverion kuuluu pörssin alisuorittajiin. Talotekniikan ja energiansäästön merkitys rakentamisessa kasvavat koko ajan, mutta kumpikaan näistä kasvutrendeistä ei ole kohentanut Caverionin tulosta. Yhtiö onkin nyt Koneen entisten johtajien vetämällä kannattavuuskuurilla.

Vaikka kannattavuusongelmat ovat pääosin muualla kuin Suomessa, on tämä merkinnyt niin suurta valikoivuutta projektien tarjonnassa Suomessakin, että Are on päässyt rohmuamaan urakoita ja se on jopa kiilannut Caverionin ohi YIT:n uudeksi kaveriksi muun muassa Triplassa.
Caverion on antanut liikevaihtonsa hieman laskea parantaakseen kannattavuutta. Valitettavasti Saksasta tullut 40,8 miljoonan euron kartellisakko veti kuitenkin käyttökatteen vahvasti miinukselle, vaikka kannattavuus muuten olisi hieman jo parantunut. Oikaistu käyttökate 2,6 prosenttia on kuitenkin sekin vielä kaukana toivotusta. Kannattavuutta heikensivät yhä vuonna 2016 tai aikaisemmin otetut kannattamattomat projektit. Niitä oli 20 prosenttia liikevaihdosta.
Caverionin tuloskunnosta realistisimman ja positiivisimman kuvan antaa kassavirta, joka parani yli 84 miljoonalla eurolla tammi-syyskuussa.
Caverion on varautunut siihen, että kannattavuusohjelma tehostaa toimintaa niin hyvin, että se voi hakea kannattavaa kasvua jo ensi vuoden toisesta neljänneksestä lähtien.

Kasvuyritysten kasvu voi päättyä

Siinä missä YIT ja SRV kuuluvat suurten rakennuskonsernien vakiokaartiin, on niiden rinnalle pörssiin noussut useita entisiä pk-yrityksiä ja moni (ainakin Fira, GRK ja Kreate) vielä hamuaa sinne lähivuosina, mikäli markkinat säilyvät otollisina.

Voimakkaimmin otsikoissa on ollut aiemmin paljon hehkutettu Lehto Group, niin hyvässä kuin pahassakin. Se antoi oman tulosvaroituksensa viime viikolla. Syynä ovat heikentyneet projektikatteet, ja yhtiö harkitsee jopa korjausurakoinnin tappiollisista osista luopumista.

Lehdon kohdalla kannattaa muistaa, että jos kasvu on 20-25 prosenttia ja liikevoitto 5-6 prosenttia liikevaihdosta odotetun 8-9 prosentin sijaan, niin kasvu on edelleen vahva ja tulos on rakennusliikkeiden hyvää normaalitasoa.

Useiden perustajaosakkeiden ajolähtö toki kertoo uskon puutteesta. Lehdon kaltaista toimintamallia on pidetty tyypillisesti sellaisena, joka on vahva noususuhdanteessa, mutta raskaasti saneerattava laskuvaiheessa.

Toisaalta kaikki isot rakennusliikkeet ovat nyt  ”vapaat” omista työntekijöistä ja tonttirahastojen ansiosta usein myös tonteista, mikä helpottaa sopeuttamista.

Korjausurakoinnin tiukasta kilpailutilanteesta kertoo se, että suurin korjausurakoitsija Consti varoitti tuloksensa painuvan tappiolle heikosti menneiden projektien vuoksi. Tappiot tulivat Talotekniikkaurakointi-yksikön sekä Julkisivut-toimialaan sisältyvän Asuntokorjaus-yksikön projektitoimitusten odotettua heikommasta kannattavuudesta.

Kannattavuusongelmat koskevat rajattua joukkoa vuonna 2016 ja alkuvuonna 2017 alkaneita projekteja. Consti on tiukentanut kohdevalintaan liittyviä kriiteerejä.

”Esimerkiksi emme tule jatkossa tekemään käyttötarkoitusmuutoksia, joissa hankkeen toteutusmuoto ei ole tasapainossa projektin riskeihin ja tuottopotentiaalin nähden”, toimitusjohtaja Esa Korkeela kertoi tilinpäätösinfossa.

Syynä on se, että kahdesta vaativasta käyttötarkoitusmuutoksesta on kirjattu tälle vuodelle neljän miljoonan euron tappiot.

Korjausrakentamisen liikevaihto kasvoi Constilla. Korjausrakentamisen kasvun haasteena on Korkeelan mukaan kuitenkin ammattitaitoisen työvoiman saatavuus.

Lehdon ja Constin ongelmat saattavat ulottua laajempaan joukkoon entisiä keskisuuria rakennusliikkeitä, jotka kasvoivat suurten joukkoon 2010-luvulla. Talonrakentamisessa näkymät ovat edelleen hyvät, mutta esimerkiksi asuntokysynnän lasku näkyy ensimmäisenä maakunnissa ja niiden yrittäjissä. Infrapuolella puolestaan kilpailu on kiristymässä eivätkä kaikkien keskisuurten odotukset jatkuvista kymmenien prosenttien kasvuluvuista voi toteutua katteista tinkimättä.

Tonttirahastojen ansiosta keskisuurten kynnys päästä mukaan kannattavaan asuntogryndaukseen parani. Työnjohtoresurssit eivät ole useinkaan pysyneet voimakkaan kasvun tahdissa. Jos kokeneita työnjohtajia ei ole saatu ”ryöstettyä” kovilla palkoilla kilpailijoilta, niin vaihtoehdoksi on jäänyt, että vaativia projekteja on jätetty turhan nuorten ja kokemattomien työnjohtajien harteille.

Rakennusliikkeiden ja talotekniikkaurakoitsijoiden pörssikurssien muutokset viimeisen kuukauden ja viimeisen 12 kuukauden aikana (25.10.2018)

YIT -9,7 ja -26,4

Caverion -23,6 ja – 27,7

Lehto -41,3 ja – 61,8

SRV – 10,3 ja – 47,8

Consti – 23,7 ja -47,5

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Tarjoushinnat pilvissä, mutta rakennuskonsernien pörssikurssit pohjamudissa – mistä on kyse?”

  1. ”… ja urakoiden tarjoushinnat ovat pilvissä”

    Mihin tilastoon, tietoon tai lähteeseen tuo em. perustuu? Mutu?

    1. Rapalin tarjoushintaindeksiin. Grafiikka jutussa.

  2. Kannattaa perustaa henkilöstövuokrausfirma, kun kyllästyy rissaukseen rakennuksilla, haluaa kuitenkin jututtaa puuhapetejä.

  3. Miten kurssien käy jos rakentaminen kyykähtää oikein kunnolla esim. korkojen nousun seurauksena ?

  4. Kustannustaso olisi 20 % alempi, mikäli normienpurku koskisi muutakin kuin maataloutta.

  5. Mitäköhän normeja maataloudessa on purettu ?
    Miusta kyllä tuntuu, että ne on vaan lisääntynyt.

  6. Katso vaikka ”Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi”

  7. Tänään alkoi johtajien viime vuoden verotietojen julkistamiset. YIT:n Kari Kauniskangas oli ykkönen 817 000 euron tuloilla ja kakkosena SRV:n Juha Pekka Ojala 710 000 euron tuloilla. Lehdon osakkeet myyneen Asko Myllymäen myyntitulot olivat yli 16 miljoonaa. Lehdon kolmanneksi suurin omistaja Mikko Kinnunen nettosi myynnillä 6,5 miljoonaa.

Vastaa käyttäjälle Merkonomiteduskunnalle Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat