Kokeile kuukausi maksutta

Tutkimus: Energiaratkaisut vaikuttavat eniten rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä noin 65 prosenttia riippuu rakennuksen energiankulutuksesta. Noin 30 prosenttiin voidaan vaikuttaa materiaalivalinnoilla, rakennusmateriaalien määrällä ja laadulla.

Joutsenmerkkikohde osoitteessa Kaskelantie 1, Vantaa. Kuva: Henrik Kettunen

NCC-konserniin kuuluva suunnittelutoimisto Optiplan on tehnyt ARAlle tutkimuksen asuinrakennuksen hiilijalanjäljen muodostumisesta. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten materiaali- ja taloteknisten vaihtoehtojen kustannustehokkuutta ja kasvihuonepäästöjä.

Vertailu tehtiin neljästä VAV Asuntojen ja NCC:n toteuttamasta vuokratalokohteesta, joista yksi oli Joutsenmerkkitalo, yksi matalaenergiakerrostalo sekä kaksi muuta tavanomaisia kerrostaloja.

Energiaratkaisuilla on suurin vaikutus

Rakennuksen hiilijalanjälki koostuu tuotevaiheesta, kuljetuksesta rakennuspaikalle, rakentamisvaiheesta, kunnossapidosta ja osien vaihdosta, veden ja energian käytöstä sekä purkamisesta.

Tutkimuksen mukaan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä 60 vuoden tarkastelujaksolla noin 65 prosenttia riippuu rakennuksen energiankulutuksesta ja 30 prosenttiin voidaan vaikuttaa materiaalivalinnoilla, rakennusmateriaalien määrällä ja laadulla.

Näin ollen energiaratkaisujen parantaminen on merkittävin keino, jolla rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä saa pienennettyä.

Energiatehokkutta lisääviä sekä energian käyttövaiheen kasvihuonekaasupäästöjä pienentäviä ratkaisuja voivat tutkimuksen mukaan olla muun muassa hajautettu huoneistokohtainen ilmanvaihto sekä vähäpäästöisten energiamuotojen, esimerkiksi maalämmön, suosiminen lämmityksessä.

Materiaalivalinnoissa kannattaa huomioida etenkin ulkoseinärakenteiden kasvihuonepäästöt. Tutkimuksen mukaan pienempipäästöiset seinärakenteet olivat myös edullisempi investointi kuin suurempipäästöiset.

Materiaalin määrä kannattaa minimoida

Optiplan laati tutkimuksen vuoden 2018 tiedoilla ja teknisillä ratkaisuilla, eikä tulevaisuuden mahdollisia muutoksia esimerkiksi kaukolämmön päästöjen pienentymisessä tai ilmanvaihtoratkaisujen kehittymisessä ole ennustettu.

”Joutsenmerkin saanut Kaskelantie 1 Vantaalla on antanut paljon hyvää tietoa, jonka pohjalta voimme lähteä kehittämään yhä vähähiilisempiä ratkaisuja. Energiaratkaisujen kehittämisen lisäksi tulee pitkällä tähtäimellä löytää keinoja myös pienentää ja kompensoida materiaaleihin sitoutuneita päästöjä”, NCC:n hankekehityspäällikkö Laura Majoinen kertoo tiedotteessa.

Tutkimus osoitti, että materiaali- ja tuotevalinnoilla saavutetaan säästöjä silloin, kun pyritään minimoimaan materiaalin kokonaismäärä ja huomioidaan valintojen yhteysvaikutus päästöihin.

”Yksittäisen ratkaisun muutoksella voi olla vähäinen vaikutus päästöihin, mutta useamman muutoksen yhteisvaikutuksella saadaan aikaan näkyviä muutoksia”, tutkimuksessa mukana ollut Optiplanin projektipäällikkö Riina Ahola sanoo.

Tutkimuksessa kannustetaan tekemään vertailulaskelmia suunnittelun aikaisessa vaiheessa, jolloin on vielä mahdollista valita hiilijalanjäljen kannalta suotuisia ratkaisuja. Tutkimuksen mukaan kasvihuonepäästöjä vähentävät ratkaisut eivät aina ole se kalliimpi vaihtoehto.

Ympäristöministeriö on teettänyt ehdotuksen tiekartasta, joka huomioi rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen rakentamisen ohjauksessa. Tiekartan mukaisesti rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen sääntely voitaisiin ottaa käyttöön Suomessa, ja sääntelyyn siirtymisestä ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä on sovittu. Hiilijalanjälkitutkimuksen vapaaehtoiset laskennat valmistavat siirtymistä sääntelyyn.

Koko raportti ARAn sivuilla

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Tutkimus: Energiaratkaisut vaikuttavat eniten rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen”

  1. Huono juttu vaan, että tarkastelujakso pitäisi olla reilusti yli sata vuotta.

  2. Kun puhutaan eri materiaalien rakennuskustannuksista ja niiden vaikutuksista lopulliseen asunnon ostohintaan, unohdetaan se, että ostohinta määräytyy paikan mukaan eikä niinkään todellisiin rakennuskustannuksiin( joku ottaa aina välistä). Tontin ja siten paikan merkitys on erittäin merkittävä Helsingin seudulla.

    Helsingissä myös energiavaihtoehto on yleensä kaukolämpö, jonka hiilivaikutus ei ole asunnon ostajan päätettävissä vaan Helenin. Todennäköisesti yhden rakennuksen osalta vaihtoehdot ovat vähissä.

  3. Kumpa näissä tarkasteluissa kyettäisiin ottamaan huomioon negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämisen lisäksi myös samalla tapahtuvat positiivisten ympäristövaikutusten muutokset. Vähäpäästöisempi vaihtoehto ei ole automaattisesti parempi, vaan aina pitäisi osata katsoa myös sitä, mitä päästön vastineeksi saadaan.

    Ehkä jo kulahtanut mutta erittäin hyvä esimerkki on alumiiniverhous puuikkunassa. Satsaamalla päästöjä alumiiniin saadaan kokonaispäästöt kuitenkin pienemmiksi, koska ikkuna kestää selvästi pidempään ja vaatii paljon vähemmän huoltoa ja korjaamista. Vastaava ”kiikkulauta” on jossakin mittakaavassa aina edessä, kun tehdään materiaalivaihtoja.

  4. Eli Rudus, rakennusvalvonta ja Helen estävät tehokkaimmin laskemasta kasvihuonekaasupitoisuuksia ilmakehässä. Puunhalaajien Helsinki kaataa surutta kaikki vanhat puut infrahankkeissaan, kuten Jokerissa.

  5. Rakentamisvaiheen päästöjen pienentäminen on valitettavasti näpertelyä kansantalouden mittakaavassa. Mikäli Suomen kaikki kerrostalot tehtäisiin maksimaalisesti puusta betonin sijaan, jopa epärealistisesti rakenteiden suhteen arvioituina, vähenisivät Suomen CO2-päästöt noin 0,1…0,2% vuodessa. Tämä on Betoniteollisuus Ry:n laskema arvo ja toki sitä voi kritisoida puolueellisuudesta, mutta suuruusluokka on joka tapauksessa oikein. On siis melko selvää, että rakentamisvaiheen CO2-päästöillä ei ole merkitystä vaan rakennuksen elinkaarella ja energiankäytöllä.

  6. Huomattavaa on, että metsien tuhoutuminen globaalisti on yhtä merkittävä päästöille ilmaan kuin energian tuotanto, 20-25 %. Sitten tulevat teollisuus ja liikenne, jos otetaan teollisuus erikseen, sen päästöt ovat jopa yhteensä jopa suuremmat kuin energian tuotannon. Sementin tuotannosta aiheutuu 3 % verran ja teräksen tuotannosta 4 %. Eli normaalilla terveellä järjellä metsän hakkuiden vähentäminen on vastaus energian tuotannon aiheuttamiin päästöihin, koska ne ovat päänäkökohtia. Valtioiden välinen vertailu johtaisi sotaan. Betoniteollisuuden päästöjä olisi rajoitettava, koska ne tällä vuosituhannella ovat kasvaneet jyrkästi. Teräksen osalta ne ovat 2014 jälkeen jopa pienentyneet.

Vastaa käyttäjälle Matkatyöläinen Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat