Kokeile kuukausi maksutta

Vahanen-yhtiöiden tervehdyttämistä takaamassa yllättävät sijoittajat

”Olemme saaneet luotua Vahanen-yhtiöihin parin vuoden aikana vahvan kehittämisinnon. Tämä vuosi on ollut vahvaa kasvun aikaa”, toimitusjohtaja Risto Räty sanoo.

Kuva: Seppo Mölsä

Räty aloitti Vahanen-konsernin toimitusjohtajana marraskuussa 2016. Hän oli sitä ennen Trimble Solutionsin, entisen Teklan, varatoimitusjohtaja.

Tämä artikkeli on tilaajille

Kirjaudu sisään

Kokeile nyt 1 kk veloituksetta!

Ryhmätilaus digi (+printti)

Ryhmätilaus sisältää haluamasi määrän käyttäjätunnuksia digiin (+printtilehtiä) yhdellä laskulla.

Yksittäistilaus printti+digi

Tilausjakso valittavissa 6/12 kk, myös määräaikaisena.

Yksittäistilaus digi

Tilausjakso valittavissa 3/6/12 kk.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Vahanen-yhtiöiden tervehdyttämistä takaamassa yllättävät sijoittajat”

  1. Jälkikommentti: On harvinaista, kun uusi toimitusjohtaja kertoo avoimesti, mikä on ollut pielessä yhtiössä, jota hänet on valittu tervehdyttämään.

    Yhtä suoraa puhetta kuulin viimeksi 1990-luvun lopulla, kun YIT:stä tullut Matti Haapala ryhtyi saneeraamaan NCC Puolimatkaa. Hän ei nähnyt yhtiössä eikä varsinkaan sen perustajassa Armas Puolimatkassa mitään hyvää ja käänsi jopa hänen muotokuvansa nurin, kun sitä ei oltu viety pois neuvotteluhuoneesta.

    Vahasen kohdalla tilanne ei ollut ollenkaan näin kärjistynyt, sillä vaikeuksista huolimatta Vahasen maine oli pysynyt niin hyvänä, että uudella toimitusjohtajalla ei ole mitään syytä lähteä vaihtamaan perinteikkään toimiston nimeä.

    Risto Vahasen arvomaailmassa tärkeää on ollut säilyttää toimisto kotimaisena. Tämän arvomaailman Risto Rätykin jakaa.

    Vahasen toimiston kohdalla kyse oli pitkälti siitä, että isältään yhtiön perineen Risto Vahasen valitsema, aiemmin onnistunut kansainvälistymisstrategia ajoi pahasti karille. Venäjän ja Viron ohella uusiksi kohdemaiksi 2000-luvulla tuli muun muassa Intia, jonka suunnittelijoiden avulla piti vallata Lähi-idän markkinat.

    Kansainvälistymisstrategiaa vetämään ja ”terästämään” hankittiin toimitusjohtaja Koneesta. Rakennuslehden otsikko marraskuussa 2009 oli: ”Veijo Komulainen vie Vahasen elinkaarikonsepteja maailmalle.” Tavoitteekseen Komulainen kertoi hallitun, mutta ripeän kansainvälisen kasvun.

    Jälkikäteen tarkasteltuna on helppo sanoa, että ajatus, että suunnittelutoimisto voisi kansainvälistyä Koneen opeilla, oli virhearvio, sillä Koneella oli tähän aivan toiset resurssit ja tuotteet kuin pienellä suunnittelutoimistolla. Kun hallituksen puheenjohtaja alkoi käyttää yhä suuremman osan ajastaan ulkomailla, tekivät monet kokeneimmista suunnittelijoista omat ratkaisunsa ja jättivät yhtiön.

    Kalliin kansainvälistymisen lisäksi kriisin syynä olivat ylikalliit yritysostot, kuten ison arkkitehtitoimiston Innovarchin osto vuonna 2010. Vahasesta tuli oston myötä Suomen suurin arkkitehtitoimisto.

    Rädyn mielestä toimistoja ostettiin, kun niitä tuli tarjolle, eikä siksi, että olisi mietitty mikä sopi yhtiön strategiaan. Varsinkin arkkitehtitoimistot ovat niin vetäjiensä maineen varassa, että toiminta vaarantuu, kun he lopettavat. Innovarch oli omistajavetoinen toimisto, jossa omistajat olivat näkyviä pääarkkitehteja. Kun he jäivät pois 2011, alkoivat vaikeudet, sillä tilalle nostettujen nuorien pääsuunnittelijoiden referenssit ja kontaktipinta asiakkaisiin ei ollut sama. Siten toimisto menetti terävimmän bisnesosaamisensa.

    Arkkitehtitoimisto vaatii Rädyn mukaan keulakseen tunnetun arkkitehdin, jolla on liiketoimintakokemusta. Sellaisen Räty on saanut nyt Vesa Erikkilästä. Vahanen Oy:n vetäjäksi puolestaan saatiin kokenut Ahti Rantonen Swecosta.

    Muutenkin Vahasessa on panostettu kokeneiden suunnittelijoiden palkkaamiseen, sillä toisin kuin Teklan ohjelmistopuolella, kolmekymppiset eivät ole vielä kypsiä projektien vetäjiä. Kokemuksella on arvonsa rakentamisessa.

    Vahasen yhtiö oli 2010-luvulle mentäessä niin velkaantunut, että ilman Jalo Paanasen mukaantuloa se olisi ajautunut pankkien käsiin ja vähintäänkin velkasaneeraukseen.

    Paanaset tulivat vähemmistöomistajiksi 2011 ja vuosina 2013-15 yhtiötä pääomitettiin ja lainoitettiin. Tänään Jalo Paananen on sekä omistuksensa että rahoituksensa ansiosta yhtiön tärkein vallankäyttäjä. Risto Vahasen omistusosuus on supistunut 46 prosenttiin. Hän ei esimerkiksi osallistunut enää viimeiseen pääomasijoitukseen.

    Risto Vahanen on yhä hallituksen jäsen, mutta työpaikka hänellä on omistamassaan Vahanen Investissä. Se harjoittaa muun muassa koulutusvientiä. Sillä ei ole mitään tekemistä Risto Rädyn vetämän suunnittelutoimiston kanssa.

    Räty tutustui Jalo Paanaseen ja Vahasen uuteen hallituksen puheenjohtajaan Pekka Rantamäkeen ollessaan Peikon hallituksessa. Rädyllä oli amerikkalaiselle Trimblelle myydyssä Teklassa vaihtoehtona muuttaa Coloradoon, jossa kaikki muutkin liiketoimintajohtajat työskentelivät, tai miettiä uutta uraa Suomessa. Kun hän kuuli, että Vahaselle haettiin uutta toimitusjohtajaa, ilmoitti hän itse kiinnostuksensa Jalo Paanaselle.

    Henkilöstön ensimmäinen ajatus Rädyn nimityksestä oli, että hänet oli valittu Tekla-taustansa vuoksi jatkamaan Vahasen kansainvälistämistä. Tämän Räty osoitti heti vääräksi. Päinvastoin hän lähti Paanaselta saamansa toimeksiannon mukaisesti ajamaan kansainvälistä toimintaa osin alas ja suuntaamaan toimistoa takaisin juurilleen, kuten korjausrakentamiseen.

    Venäjällä Vahanen oli 50 prosentin omistuksella mukana suunnittelutoimisto Ficotessa. Se myytin Arkkitehtitoimisto Tikkaselle, joka halusi sen henkilökunnan asuntokohteidensa suunnitteluun.

    Tallinnan toimistoa oli käytetty pitkään markkinointitoimistona joka haki projekteja Baltiasta ja Venäjältä. Sen Räty muutti toimistoksi, joka palvelee pelkästään Suomen elementtisuunnittelua.

    Myös Romanian toimisto tekee suunnittelua Suomeen, sillä sen talotekniikkasuunnittelijat olivat ehtineet omaksua Suomen käytännöt. Sen sijaan Intian toimisto suljettiin, sillä kielimuurin vuoksi intialaisia ei voitu käyttää Suomen projekteissa.

    Emiraatteihin perustettu yhteisyritys oli lopetettu jo ennen Rädyn tuloa, mitä Räty piti hyvänä asiana, sillä hänen mielestään suomalaisilla ei ollut mitään annettavaa Lähi-idän pilvenpiirtäjä- ja megaprojekteihin.

    Mikä tekisi Vahasen tai minkä tahansa muunkaan suomalaisen keskisuuren toimiston niin hyväksi, että se menisi Dubaihin haastamaan alan jätit? Rädyn mukaan ei mikään. Hänen mukaansa esimerkiksi Teklalla oli ihan toiset lähtökohdat eli selvä tuote, kun se lähti asioimaan näiden suuryritysten kanssa.

    Jotain tuosta Tekla-maailmasta Räty on kuitenkin jo tuonut Vahasen toimistoon. Esimerkiksi Tallinnan toimisto työskentelee nyt mallintamalla ja digitaalisuus on valittu Vahasen keskeiseksi kasvusuunnaksi.

    Räty kertoi haastattelussa, että rakennusala osoittautui paljon konservatiivisemmaksi kuin hän oli kuvitellut. Innovaatiotoiminta ja uusien asioiden omaksuminen eivät hänen havaintojensa mukaan ole olennaisia kilpailutekijöitä rakennusalalla toisin kuin oli esimerkiksi Teklassa. Esimerkiksi mallinnus on tullut projekteihin usein tilaajan vaatimuksesta eikä suinkaan siksi, että rakennusliikkeet olisivat itse ajatelleet tehostaa tuotantoaan sen avulla.

    Tässä asiassa Rädyllä voisi olla Tekla-kokemuksensa ansiosta annettavaa koko alalle, sillä rakennusalan Visio 2030 –työssä on havaittu, että suunnittelun ja rakennusliikkeiden yhteistyö tökkii edelleen mallinnuksesta ja Big Room –työskentelyn yleistymisestä huolimatta. Esimerkiksi BIM on jopa lisännyt turhan suunnittelutyön määrää, kun liian aikaisin suunniteltuja detaljeja joudutaan jatkuvasti suunnittelemaan uusiksi malliin.

    Seppo Mölsä, Rakennuslehti

Viimeisimmät näkökulmat