Onko tässä Suomen surullisin aukio? Ennen niin loistokkaan espoolais­torin 50-vuotisjuhlat jätettiin järjestämättä, koska ketään ei enää kiinnosta

Käynti Heikintorilla on elämys. Tehkää siitä itsellenne seikkailu ja elämys yhdellä kertaa. Tulkaa ja rentoutukaa ostosmatkalla Heikintorilla.”

Näin Espoon Tapiolassa sijaitsevaa kauppakeskus Heikintoria mainostettiin asiakkaille viisikymmentä vuotta sitten.

Sittemmin muun muassa Helsingin Kalasatamassa syyskuussa avautunut kauppakeskus Redi on ollut samoilla linjoilla ja markkinoinut kauppakeskustaan suureksi seikkailuksi, jossa jokainen asiakas voi kokea omanlaisensa elämyksen.

Kauppakeskus Heikintori oli siis ajassa kiinni, kun se avasi ensimmäistä kertaa ovensa suurelle yleisölle. Kauppakeskus vietti avajaisiaan lokakuussa 1968.

Karnevaalitunnelma oli taattu, kun kolmipäiväisissä juhlallisuuksissa syötiin peräti 35 000 munkkia. Uuden ajan kauppakeskus kiinnosti paikallisia, sillä se oli rakennettu erityisesti asiakkaiden toiveita kuuntelemalla.

Heikintorista haluttiin aktiviteettikeskus

Heikintori oli aikansa suuri ponnistus, jonka tarkoituksena oli palvella asiakkaita kattavasti vuorokauden eri aikoina.

”Koko Heikintorin ajatus oli, että se olisi vuorokauden ympäri elävä ’aktiviteettikeskus’. Siellä oli muun muassa ympäri vuorokauden auki olleita elintarvikeautomaatteja”, kertoo Espoon kaupunginmuseon intendentti Leena Sipponen.

Asuntosäätiön toimitusjohtajan Heikki von Hertzenin tavoitteena oli luoda Tapiolasta Helsingin veroinen liikekeskus, ja Heikintori oli osa tätä suunnitelmaa. Hertzen toivoi Tapiolan asukkaiden saavan niin monipuolisen ja ammattitaitoisen palvelun kuin suinkin mahdollista.

”Hertzenin mukaan oli tärkeää, että kaikkea, mitä saatte Aleksanterinkadulta, tulette saamaan myös Tapiolan keskustasta”, Sipponen kertoo.

Niinpä kauppakeskukseen avattiin elintarvikeliikkeiden lisäksi ravintola, Primulan kahvio ja baari. Lisäksi kauppakeskuksesta löytyi puutarhaliike, elektroniikkaliike, rautakauppa, kaksi pankkia, kemikalio, kukkakauppa, Fazer-musiikkiliike ja huonekaluliike.

Eivätkä palvelut tähän loppuneet!

Tapiolalaiset saivat hemmotella itseään jalkahoitolassa, kampaamossa, parturissa, leninkiateljeessa, hattumodistin luona sekä halutessaan myös peruukkiliikkeessä ja valokuvausateljeessa.

Humoristisia mainoskiviä

Espoon kaupunginmuseo on kerännyt kokoelmiinsa 50-vuotisjuhlien kunniaksi valokuvia ja erilaisia esineitä Heikintorin historiasta.

”Hienoimpana kokonaisuutena ovat Erik Bruunin suunnittelemat peltiset ja humoristisen mainoskivet, jotka roikkuivat yritysten luona”, Sipponen kuvailee.

Heikintorin mainostaulujen lisäksi graafikko Erik Bruun on suunnitellut myös muun muassa ikoniset Jaffa-mainokset.

Bruunin mainostaulujen lisäksi kaupunginmuseon kokoelmissa on muun muassa käärepapereita, muovikasseja ja henkilökunnan asuja. Lisäksi joukosta löytyy tekokukkia, joilla toisen kerroksen aidat koristeltiin.

”Kokoelmissa on myös muun muassa isopäisiä ja kangaspäällysteisiä Heikki-nukkeja, joita myytiin kauppakeskuksen avajaisissa”, Sipponen sanoo.

”Heikki von Herzenin tiedetään itse myyneen niitä avajaisissa.”

Ilmava ihmisten kohtaamispaikka

Heikintorin kauppakeskuksen ideologiasta kertoivat liikkeiden välissä olleet lasiseinät. Kauppakeskuksen haluttiin olevan ilmava ihmisten kohtaamispaikka, jossa olisi yhteisöllisyyden tuntua.

”Heikintorin alatason käytävän oli tarkoitus olla Tapionraitin jatke. Siitä syntyi myös lempinimi ’Ikuisen kesän ostoskatu’”, Sipponen sanoo.

Myös kauppakeskuksen molemmissa päädyissä oli isot lasipinnat, jotka loivat avoimen ja valoisan, läpinäkyvän tilan.

”Kauppakeskuksessa haluttiin välttää sokkeloisuutta”, Sipponen kertoo.

Rakennukseen maalattiin keltainen sisäkatto, joka on edelleen muistona viidenkymmenen vuoden takaisista loiston hetkistä.

Viisikymmentä vuotta sitten marraskuussa kauppakeskuksessa vietettiin myös Espoon kauppalan ensimmäisen diskoteekin virallisia avajaisia. Diskoteekki, jonka nimeksi oli valikoitunut nimikilpailussa Downsound, sijaitsi Heikintorin kellarikerroksessa ja sen oli tarkoitus tarjota tanssitilat peräti 300 vieraalle.

”Espoon silloinen kauppala piti tärkeänä, että kauppakeskukseen järjestetään kunnallinen diskoteekki. Sen ajan kuumimmat poptaiteilijat Howard Smith ja Zoltan Popovits sisustivat tilan kierrätystavaralla. Se oli ajan hengessä kiinni”, Sipponen kuvailee.

Erityisesti diskoteekin valaistustekniikkaa kehuttiin hintavaksi ja edistykselliseksi, kertoo Heikintorista tehty rakennushistoriaselvitys.

Viisikymppisiä ei juhlittu lainkaan

Tanssit taitavat kuitenkin nyt olla tanssittu. Vielä vuosikymmen sitten Heikintorilla järjestettiin tanssiaiset 40-vuotisjuhlan kunniaksi. Nyt kauppiaita on jäljellä niin vähän, ettei viisikymmenvuotisjuhlia pidetty lainkaan.

”Nyt siellä on niin vähän toimijoita, ettei syntymäpäiväjuhlia ole järjestetty”, Sipponen sanoo.

Vuoden 2018 lopulla Heikintorin alkuperäisistä yrityksistä ovat paikoillaan vielä ensimmäisen kerroksen Grilli Ribis sekä kolmannen tason eli palvelutason Hattuatelier Sirkka Sederlöf ja Tapiolan autokoulu.

Myös R-Kioski on toiminut kauppiastavaratalon perustamisesta lähtien.

Leena Sipponen vieraili Heikintorilla syksyllä ikuistamassa sen nykyistä tilaa.

”Kauppakeskus on tällä hetkellä alennustilassa. Siellä on paljon tyhjiä liiketiloja, ja monen liikkeen ovessa on lappu, jossa kerrotaan toiminnan siirtyneen Ainoaan”, Sipponen kuvailee.

Ainoa on Tapiolaan valmistunut kauppakeskus, jonka kolmas osa avataan vuoden päästä lokakuussa. Silloin kauppakeskuksessa olisi tarkoitus olla tilat 120 liikkeelle.

Osa kaupan rakennemuutosta

Heikintorin hiljentyminen onkin osa yhteiskunnan ja kaupan alan rakennemuutosta, jonka seurauksena pienet kaupunkikeskittymät ja ostoskeskukset kuolevat pois, kun kaupallinen toiminta keskittyy suurempiin tiloihin.

Heikintorin tunnelma on muutoinkin vaihtunut vuosikymmenten aikana muun muassa muokattujen sisätilojen takia. Rakennuksen ilmava ilme muuttui, kun siellä olleita lasiseiniä peitettiin.

”Kauppakeskukseen on sittemmin rakennettu siltoja. Myös päätyjen ikkunat on aika pitkälti peitetty”, Sipponen kuvailee.

Heikintori on osa Tapiolaa ja kuuluu Museoviraston ja ympäristöministeriön luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä.

Citycon pohtii kohtaloa

Rakennuksen pääomistaja Citycon oy on miettinyt Heikintorin kohtaloa jo pidemmän aikaa. Cityconin lisäksi Heikintorin omistus jakautuu 27 eri omistajan kesken.

”Heikintori kaipaa kuumeisesti muutoksia. Olemme yhdessä muiden omistajien kanssa etsitty ratkaisua, mikä Heikintorin käyttötarkoitus ja kaupallinen suunnitelma voisi olla pidemmällä tähtäimellä”, Cityconin liiketoimintajohtaja Sanna Yliniemi sanoo.

Yliniemen mukaan kehityssuunnitelmien aikataulusta tai sisällöstä ei vielä kerrota julkisuuteen. Rakennusta on osittain suojeltu, mikä osaltaan vaikuttaa uudistussuunnitelmiin.

”Tapiolan alueella tapahtuu tällä hetkellä todella paljon uudistamista, mikä osaltaan vaikuttaa myös Heikintorin uudistamiseen, kuten myös Heikintoria koskevat suojelupäätökset. Ne tulee ottaa huomioon, mutta toivottavasti saisimme asioita ratkottua pian”, Yliniemi sanoo.

Hänen mukaansa Heikintorilla on tällä hetkellä hieman yli 20 käytössä olevaa liiketilaa. Uusien vuokrasopimusten solmimisessa tulee ottaa huomioon mahdollinen kehittämissuunnitelma, mikä estää pitkien uusien sopimusten teon.

Yliniemen mukaan rakennuksen toimintaa aiotaan kehittää jatkossakin.

”Kaikki odottavat, että asiat lähtisivät liikenteeseen.”