Kokeile kuukausi maksutta

Rakentamisen laatu on takuuvarmasti asia, joka kirvoittaa keskustelua ja mielipiteitä. Näkökulmia laatuun on paljon.

Rakennuslehti ja Rakentamisen Laatu RALA haluavat edistää laatukeskustelua tällä Ratkaisuja rakentamisen laatuun –sivustolla, joka on osa Rakennuslehden verkkojulkaisua. Haluamme tuoda esille nimenomaan ratkaisuja, joiden avulla ala on edistänyt ja edistää rakentamisen laatua.

Rakentamisen laadussa on kyse hyvien käytänteiden vakioinnista, toistamisesta ja kehittämisestä. Hyvät käytänteet pitää saada kiertämään. Tällä sivustolla nostetaan esiin hyviä toimintatapoja, onnistuneita hankkeita ja rohkeita tekijöitä. Haluamme myös aktivoida keskustelua laadusta ja kannustaa hyvien toimintatapojen käyttöönottoon.

Sivustolta löytyy videoita ja juttuja laadusta. Uusia sisältöjä lisätään kuukausittain. Ensimmäiset videot on kuvattu kesällä 2018 RALA:n keskustelutilaisuudessa Helsingissä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa

15 vastausta artikkeliin “Nyt etsitään ratkaisuja rakentamisen laatuun”

  1. Mielestäni laatu lähtee siitä, että jokaisen rakennusprosessin alusta alkaen hankkeen jokainen jäsen tuntee tehtävänsä ja velvollisuutensa, sekä muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen velvollisuudet. Tilaaja tai tilaajan edustajan on oikeasti ohjattava suunnittelua. Pääsuunnittelijan tulee oikeasti toteuttaa pääsunnittelijan tehtävää eli suunnittelun ohjausta. Koko projektiorganisaation tilaajan norsunluutornista rakennussiivoojaan tulisi ymmärtää, että jokainen virhe, joka huomataan ennen rakennusvaiheen aloittamista säästää kaikkien aikaa, rahaa ja mainetta.

    Tilaajan ei tulisi valita aina halvinta, etenkään kun se johtaa usein loputtomaan lisätyölaskujen kalasteluun ja toisten syyttelyyn, mikä taas on omiaan tukahduttamaan projektiorganisaation halun viedä projekti maaliin asti. Hankkeesta riippuen haasteita on varmasti inhimillisistä erehdyksistä aina yksittäisten henkilöiden epäkelpoisuuteen tai pätemättömyyteen asti. Uskallan väittää, että suurin osa virheistä voidaan kitkeä ja poistaa, sillä että hankkeen osapuolet alkavat keskittymään enemmän aidon yhteistyön tekemiseen yhteisen laadukkaan lopputuloksen eteen.

    Tämän vuoksi olisi ehkä hyvä, jos tilaajat alkaisivat vaatimaan, että koko hankkeen suunnittelu ostettaisiin yhdeltä organisaatiolta. Kyseessä voisi olla työyhteenliittymä, jossa toisensa tuntevat yritykset päättävät tarjota yhdessä esimerkiksi kerrostalon suunnittelun arkkitehtisuunnittelusta geo-suunnitteluun, tai kyseessä voi olla yksi yritys, joka pystyy tarjoamaan kaikki palvelut. Näin hankkeen käynnistämisvaiheessa syntyviä ongelmia saataisiin vähennettyä, mikä toivottavasti tarkottaisi että urakoitsijat saisivat valmiimpia ja parempia suunnitelmia tuotantonsa tueksi. Lisäksi suunnittelijat pääsisivät hiomaan hyviä vakioratkaisuja tuttujen tahojen kanssa, kaikki hankkeen osapuolet oppisivat toisiltaan, kuten vaikkapa telokoiden alihankkijat oppivat telakoilta tai jääkiekkojoukkueen pelaajat toisiltaan.

  2. Eipä siihen löydy muita mahdollisuuksia kuin siirtää tuotanto tehdasoloihin ISO9000 alaisiin tarkastuksiin, sittenkin parkaavaksi lenkiksi jää tontti ja työmaan lippusauma.. Käydäänkö tätä näennäiskeskustelua vain joidenkin suuryritysten puffaamiseksi. Pienten yritysten puolustukseksi on sanottava, että ne huonon laadun takia useammin joutuvat vaihtamaan tuotantosuuntaa.

  3. Rakennuttamiskonsultoinnista korruptio tai asiallisemmin sanottuna ”mun markka on mun markka noiden markka on sun ja mun markka” pois ja lisäksi tiukennetaan valvontaorganisaation vastuuta. Ns. tyhjän toimitus pois. Samalla sapluunalla voi toimia myös monella muulla sektorilla.

    1. Miksi ei tiukenneta toteuttavan organisaation vastuuta? Miksi vastuu työmaan virheestä kuuluu mielestäsi tilaajan valvojalle eli tilaajalle? MIkä logiikka tässä on?

      1. Toteuttavan organisaation vastuun kasvattaminen olisi hyvä asia, saattaisi toki nostaa rakentamisen hintaa mutta laatuhan maksaa. Rakennuttajakonsultti on eri asia kuin tilaaja. Pelkkä perusdokumentaation kunnossa olo ei vielä takaa laatua, se tehdään käytännön toimin ja todellisella osaamisella. Valvojan toimeen pitäisi olla tiukemmat kriteerit, nyt on markkinoilla joitakin isompia konsulttitoimistoja jotka pyörittävät ahneuksissaan toimintaa tarvittavaa osaamista vailla olevalla henkilökunnalla, eli mahdollisesti halvalla henkilökunnalla. Ainoa huippuosaaminen löytyy laskutuksesta. Yleistäminen voi olla väärin, ehkä syy on yleisesti ottaen kriteerien puutteesta ja tilaajien ymmärtämättömyydestä.

  4. Miten on sitten mahdollista, että homma tehdasoloissa toimii paremmin ilman laatujärjestelmiäkin kuin muodollisin pätevyyksin johdetulla asuinrakentamisen työmaalla, missä asumiskelvottomuus vain todetaan viranomaisten toimesta vahingon jo tapahduttua. Tehtaalla sitäpaitsi kaikki koteloinnit ovat auki niitä tarkastettaessa ja mittalaitteet käytössä rutiininomaisesti.

  5. Olen muuten sitä mieltä, että läpinäkyvä ja ajantasainen dokumentointi nostaa laatua ja tuottaa kiistatonta faktatietoa. Urakkasopimuksiin on kirjattava ”Hankkeessa edellytetään läpinäkyvää ja ajantasaista dokumentointia, joka ei aiheuta kustannuksia tekijälleen, mutta on maksuerien maksamisen edellytys.” On luterilaista liturgiaa puhua laadusta jos dokumentointi uupuu. Sanonpa senkin, että laatua on turha kehittää jos systemaattinen dokumentointi puuttuu.

    1. Tätä rakennustarkastus edellyttääkin, kyllä mittauspöytäkirjoja tehdään, mutta jokainen, joka on tehnyt opinnoissaan labroja, ymmärtää, että niiden sisältö saattaa olla täyttä paskaa.

    2. Tuo kirjaus ei tarkoita käytännössä yhtään mitään. Itseasiassa syyllistyit juuri itse tuohon lurilaiseen liturgiaan luulemalla, että sopimukseen kirjoitettu ympäri pyöreä teksti tarkoittaa mitään, etenkään kuin usein työmaalla hyvällä säkällä löytyy yksi ihminen, joka on edes kahlannut kaikki sopimukset läpi eikä muutenkaan muista vaatia puoliakaan dokumenteista, joita hän on sopimuksissaan velvoittanut aliurakoitsijoita toimittamaan.

  6. Laadunhallintajärjestelmä rakennusalalla, edes suunnittelussa ei vaikuta yrityksen taloudelliseen tulokseen kovin merkittävästi, yritysjohdon sitouttaminen siihen on näinollen mahdotonta, tuskin tällaiseen ehdotettuun dokumentaatioon olisi pienyrityksissä edes motivaatiota. Mikäli on valmis maksamaan laadusta, kannattaa hanke vetää saksalaismallisena arkkitehtien johdolla, mikä on talopakettitoimitusten vastakohta, varsinkin perustusten suunnittelussa. Riippumattomuus on avainsana, jos haluaa talopaketin, kannattaa tutkituttaa se etukäteen riippumattomalla arkkitehdillä tai rakennesuunnittelijalla.

    Työmaan operointi taas riippuu alan sykleistä, se kannattaa ajoittaa siten, että saa tarjouksia, mikäli kuvittelee osituksen hanskaavansa, juuri tässä ovat pj-konsulttien saumat, valvonnan eri osilla rakennuttajakonsulteilla, mutta pienempiin kohteisiin heidänkään motivaationsa harvoin riittää.

    Suomen kokoisessa maassa on ehkä pari urakoitsijaa, jotka pystyvät toteuttamaan perinteisellä yksinkertaisella kokonaishankkeella työmaan, tästä syystä ehkä kannattaisi pääurakoitsijoita olla monta, ehkä homma toimisi sitten pikkusen isommin. En usko, että yhdistämällä isoja hankkeita yhdelle toimijalle syntyisi kovin hyvää laatua, kuten nyt uskotellaan. Toinen näistä urakoitsijoista jopa paljasti hankkeen koon, missä heidän resurssinsa alkavat hyytymään, se oli muutaman As Oy:n saneerauksen luokkaa. Tämä sama syy on siinä, miksei Suomen rakennusvienti toimi. Jos suuryritys Skanskan jäljiltä sisäkatot tulevat alas, operoinnissa on yksinkertaisesti liian monta kokkia, joita on johtamisen sijasta vain ohjattu.

    1. Jos suomalaiset arkkitehdit vetäisivät hankkeita läpi, niin kustannukset nousisivat nykyisestä hyvinkin nopeasti. Lisäksi saataisiin järjettömiä ratkaisuja, joissa yksikään seinälinja ei kerrostaloissa menisi alas asti. yms….

      1. Arkkitehdin on mahdollista noudattaa rakennesuunnittelijan ratkaisuja, mikä korkeissa rakennuksissa onkin suotavaa, näin syntyy edullisempi rakennus, asuinpuolella arkkitehtia sitoo määräykset. Tämän päivän ratkaisuissa suorat linjat löytyvät rapuista ja kylppäreistä Kylppäreistä on tullut huoneen kokoisia ja rapuista luolia bulkkirakentamisessa. Saksan malli tarkoittaa räätälöityä rakennusta pientalopuolella.

      2. Jos rakennuksessa on putkikuilut, riittää että keittiöt ja vessat ovat joko ulkoseinällä tai rappua vasten.

  7. Laatuun vaikuttavia muuttujia on paljon ja niiden määrä vain lisääntyy kun katselen maailmaa materiaalivalmistajien silmin.
    Direktiivit ja kemikaalilainsäädäntö ohjaavat tuotekehitystä ja vahvasti. Monet massoiltaan pienet mutta laadun ja elinkaaren kannalta oleelliset rakennusmateriaalit ovat käyttäjä- ja ympäristöystävällisempiä kuin aiempien sukupolvien tuotteet.
    Valitettavasti edellä mainitut ominaisuudet vaikuttavat pääasiassa vain negatiivisesti tuotteiden teknisiin ominaisuuksiin ja elinkaareen.
    Kun pätevä ja itsensä ajantasalla oleva suunnittelija speksaa tuotteet ja ne lopulta vaihtuvat työmaalla urakoitsijan toimesta on katastrofi valmis.
    Tuotteiden kemiallinen yhteensopivuus on asettanut suuria haasteita jo pitkään toimialalla. Valitettavasti sen tiedostaminen on vaikeaa hyvinkin monelle tuotantoprosessissa mukana olevalle.
    Yleisin vika on siinä että tieto ei vain kulje työmaalle ja vaikka kulkisikin, niin silti tehdään samalla tavalla kuten on viimeiset 30 vuotta tehty.

Vastaa käyttäjälle Hofnar Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat