Helsingin Sompasaaren rakennettavasta asumisoikeusyhtiö Fortunasta ei ole käytännössä voinut saada asuntoa yksikään alle 28-vuotias. Tämä johtuu siitä, että asumisoikeusasunnot myönnetään numerojärjestyksessä ja järjestysnumeron voi hakea vasta täysikäisenä.
Fortunasta halusi asunnon moni sellainen, joka on hakenut oman järjestysnumeronsa yli kymmenen vuotta sitten.
Priki Venuksen kujan ja Loviseholmin kujan kulmaan nousevaan taloon tulee yhteensä 52 asuntoa. Rakennuttajana on Helsingin Asumisoikeus Oy.
Fortunan pienimmät asunnot ovat 41 neliön yksiöitä ja suurimat 102,5-neliöisiä viiden huoneen asuntoja. Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke ja osassa oma sauna.
Myyntiesitteen mukaan aluetta reunustavat rantareitit, joiden varrelle on varattu kaavassa paikat kahdeksalle laivalle. Niihin voi sijoittaa esimerkiksi ravintola, toimisto- tai hotellitoimintaa.
Asuntojen käyttövastike on kuukaudessa 11,12 euroa neliö. Lisäksi asukas maksaa asumisoikeusmaksun, joka on 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Ylhäällä on hieman kalliimpaa kuin alhaalla vaikka asunnot olisivat samankokoisia.
Esimerkiksi 76 neliön kolmiossa viidennessä kerroksessa aso-maksu on 47 417 euroa ja käyttövastike arviolta 830 euroa kuukaudessa. Seitsemännessä kerroksessä sijaitsevassa 41 neliön yksiössä aso-maksu on 29 807 euroa ja vastike arviolta 522 euroa kuussa.
Samaan aikaan Sompasaareen valmistuu kovan rahan asuntoja. Esimerkiksi 33,5 neliön yksiötä myydään hintaan 344 300 euroa ja 73 neliön kolmiota hintaan 621 700 euroa.
Fortunan asunnot tulivat hakuun lokakuussa 2017.
Poikkeuksellisen suosittu asuinalue
Suurin järjestysnumero, jolla sai asunnon Sompasaaresta, oli myönnetty kymmenen vuotta aikaisemmin. Pienimmällä järjestysnumerolla valittu asukas oli puolestaan hakenut oman numeronsa jo vuonna 1990 – eli heti, kun asumisoikeusjärjestelmä luotiin.
Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randellin mukaan Kalasataman seutu on aivan poikkeuksellisen suosittu asuinalue.
Myös Jätkäsaaressa on rakenteilla Helsingin Asumisoikeus-asuntojen talo, johon on hakenut ihmisiä, joiden järjestysnumero on 1990-luvun alusta.
”Näillä alueilla asumisoikeusasunnot kiinnostavat selvästi myös heitä, jotka eivät ole aiemmin olleet aktiivisesti vaihtamassa asuntoa”, Randell tulkitsee.
Uusi merellinen kaupunginosa. Keskeinen sijainti, hyvät yhteydet ja palvelut. Täysin uusi asunto, joka maksaa selvästi alle markkinahinnan. On ymmärrettävää, jos yhtälö kiinnostaa.
Ja tämä näkyy siinä, että moni 1990-luvulla asumisoikeusasunnon jonotusnumeron hakenut on päättänyt aktivoitua asunnon haussa juuri nyt.
Jonotusnumero lähes 30 vuotta sitten
Mitä pitäisi ajatella siitä, että Kalasataman tai Jätkäsaaren uudiskohteista on nyt saanut asunnon joku, joka on hakenut jonotusnumeronsa 27 vuotta sitten?
Näin järjestelmä toimii. Asumisoikeusasuntoja tarjotaan jonotusnumeron perusteella. Viime vuoden lopussa haettiin numero 252 472. On selvää, että sellainen hakija on aika hyvässä asemassa, jonka jonotusnumero on esimerkiksi 300 – niin kuin oli eräällä Fortunan hakijalla.
Mutta onko tämä järjestelmän hengen mukaista? Randellin mielestä ei.
”Jos ihmisellä on järjestysnumerona 300, hänellä on ollut mahdollisuus saada asunto paljon aiemmin”, Randell huomauttaa.
Hänen mielestään järjestelmä ei nykyisen kaltaisena palvele kovin hyvin niitä, joilla on juuri nyt tarve saada asunto. Erityisen epäreiluna hän pitää järjestelmää nuorten kannalta, joilla on muutenkin eniten vaikeuksia Helsingin kalliilla asuntomarkkinoilla.
Randell huomauttaa myös, että suurin asunnonvaihtotarve on yleensä 25–30-vuotiailla. Heidän elämäntilanteensa muuttuu niin, että muutaman vuoden välein voi tulla tarve muuttaa.
Mutta nykyinen järjestelmä mahdollistaa käytännössä ikuisen roikkumisen aso-jonossa. Se ei ole kaupungin asunto-tuotantopäällikön mielestä ”tarkoituksenmukaista”.
”Ei ole tätä päivää”
Asumisoikeusjärjestelmän puutteet on tiedetty, mutta ne tulivat esiin nyt, kun Helsingissä on poikkeuksellisen vetovoimaisia kohteita tarjolla.
Aiemmin myös Ruoholahteen ja Herttoniemenrantaan rakennetut asumisoikeusasunnot ovat olleet suosittuja, mutta eivät tässä mitassa.
Hallitus suunnitteli isoa asumisoikeusjärjestelmän remonttia, mutta uudistukset kaatuivat viime syksynä. Jos asia olisi edennyt, järjestelmää olisi muutettu niin, että asumisoikeusasunnon jonotusnumero on kerralla voimassa kaksi vuotta. Uudistus olisi ollut Randellin mielestä perusteltu.
”Ei ole tätä päivää, että jonotusnumeroa hillotaan jopa 30 vuotta.”
Hänen mielestään myös sitä pitäisi miettiä, voisiko jonotusjärjestelmä olla valtakunnallinen. Nyt jonotusnumero pitää hakea omasta kunnasta.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Fortunasta ei ole voinut saada asuntoa kukaan sellainen, joka on muuttanut Helsinkiin alle kymmenen vuotta sitten.
Koska uudet alueet ovat niin suosittuja, työn perässä muuttavien on nykyisessä järjestelmässä mahdotonta saada sieltä uutta asumisoikeusasuntoa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Asukas jonotti edullista kotia hyvällä paikalla 27 vuoden ajan – Vain sinnikkäimmät saivat asumisoikeusasunnon Kalasataman kupeesta”
Asumisoikeuslain muutoksen olisi voinut toteuttaa myös osittain. 5 v sääntö olisi hyvä. Jostain syystä sitäkään ei haluttu toteuttaa. Olisiko kepu asian takana? Lyödään kaupunkilaisten rivit rikki, hajoita ja hallitse.