Kokeile kuukausi maksutta

Vantaan kallis sisäilmakartoitus uhkaa epäonnistua: Vain murto-osa perheistä on vastannut

Jos vastauksia on liian vähän, Turun yliopisto ei pysty analysoimaan tuloksia.

Kuvituskuva. Päiväkoti. Kuva: Mikko Suutarinen / HS

Vantaa jatkaa päiväkotien sisäilman oirekyselyä ensi sunnuntaihin saakka. Tähän mennessä päiväkotilasten vanhemmista on vastannut vain 20 prosenttia, mikä on liian vähän tilastollisesti merkitsevän tutkimuksen tekemiseen.

Riskinä on, että jo vastanneiden antamia tietoja ei pystytä ollenkaan hyödyntämään, jos vastausprosentti ei nouse riittävän suureksi.

”Vastauksia tarvittaisiin tuplaten”, sanoo tutkimusryhmän vetäjä työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.

Oirekysely on osa Satakunta-hanketta, jonka Turun yliopisto toteuttaa valtioneuvoston kanslian Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmassa.

Vantaan kaupunki maksaa kaikkia kaupungin kouluja ja päiväkoteja koskevasta oirekyselystä 250 000 euroa.

Laajin päiväkotien oirekysely Suomessa

Putus pitää ymmärrettävänä, etteivät perheet ole joululomien aikana vastanneet kyselyyn. Kyselyn käännöstyön vuoksi se saatiin päiväkodeissa jakeluun hieman myöhässä.

Sähköistä kyselylomaketta oli jaossa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja neljällä harvinaisemmalla kielellä. Lomaketta on jaettu koulujen Wilma-viestipalvelun kautta sekä sähköpostitse.

”Suomessa ei ole koskaan tässä laajuudessa järjestetty oirekyselyä päiväkodeissa. Siksi kuvittelimme, että perheet vastaisivat siihen erityisellä innolla. Mutta tietysti pienten lasten vanhemmilla on arjessaan paljon kiireitä”, Putus sanoo.

Tähän mennessä Suomessa on tehty päiväkotien oirekyselyitä vain yksittäisissä päiväkodeissa tai enintään 5–6 päiväkodissa saman aikaisesti. Ison kaupungin kaikkien päiväkotien oirekyselyä ei ole aiemmin edes yritetty.

Kyselyn perusteella tehdään tärkeysjärjestys

Useista Vantaan päiväkodeista ja kouluista on raportoitu sisäilmaongelmista.

Oirekyselyn perusteella Vantaan kaupunki saa selville, missä päiväkodeissa lapset oirehtivat eniten ja voi sitten päättää, mitkä pitäisi korjata ensimmäisten joukossa.

Vantaan kaupungin olisi pitänyt toimittaa linkki kyselylomakkeeseen kaikkiin perheisiin. Hajatiedot esimerkiksi Facebookin asukasryhmistä kertovat, että tiedottaminen on onnistunut vaihtelevasti.

Kommenteista ilmenee, että esimerkiksi kyselyajan jatkosta ei ole kattavasti tiedotettu. Myös päiväkodeissa on ollut erilaista käytäntöä oirekyselystä tiedottamisessa. Eräissä päiväkodeissa ilmoitus oirekyselystä on kiinnitetty ulko-oveen.

”Sen voin ymmärtää, etteivät päiväkodin työntekijät välttämättä muista oirekyselyä mainita jokaiselle vanhemmalle erikseen. Heillä on valtavasti muutakin muistettavaa”, Putus sanoo.

Yläkoululaiset innokkaita vastaajia

Alhainen vastausprosentti voi tärvätä koko kyselyn, koska se voi vääristää tuloksia liian hyvään suuntaan. Samalla kaupungin myöntämä määräraha menisi osittain hukkaan.

Putuksen yli 30-vuotisen kokemuksen mukaan oirekyselyihin vastaavat nopeimmin ne perheet, joissa lapset ovat terveitä. Jos perheessä on menossa infektiokierre tai lapsia on enemmän kuin yksi, vastaaminen voi käydä yli vanhempien voimien.

”Kyselyyn menee aikaa, jos sen haluaa täyttää huolella. Mehän yritämme kartoittaa, mitä viimeisen vuoden aikana on tapahtunut.”

Putus on juuri viimeistelemässä raporttia ala- ja yläkoulujen kyselyjen tuloksista. Yläkouluissa vastausprosentti nousi 55 prosenttiin ja alakouluissa noin 40 prosenttiin.

Putuksen mukaan yläkoululaisten hyvää vastausintoa selittää, että kyselyyn vastasivat koululaiset itse. ”Kunnioitan vantaalaisteinejä, jotka ovat vastanneet pitkään kyselyyn asiallisesti”, Putus kiittää.

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Vantaan kallis sisäilmakartoitus uhkaa epäonnistua: Vain murto-osa perheistä on vastannut”

  1. Syy kyselyn epäonnistumiseen ei ainakaan päiväkotien osalta ole tiedottamisessa. Mielestäni kyselyn rakenne on suurempi syy epäonnistumiseen. Vastasin kyselyyn, mutta oli lähellä että vastaaminen olisi keskeytynyt. Kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja hirveästi. Kysymysten asettelu oli osin aika omituinen. Jo oman päiväkodin löytäminen hirmuisen pitkältä listalta kesti kauan. Vanhemmat vastaavat näihin mobiilityökaluilla ja se olisi pitänyt ottaa huomioon.

  2. Kyselyyn ei saada kunnolla vastaajia, koska suurin osa kohderyhmästä ei näe nykytilassa ongelmaa eivätkä näinollen koe kyselyä mielekkäänä. Varovasti arvioiden voitaneen sanoa että suurin osa vastaamattomien ryhmästä voidaan tulkita vastaukseksi ’ei havaittuja ongelmia’. Näin ei kuitenkaan usein tehdä, vaan oletetaan että vastanneiden joukko on tilastollisesti edustava. Näin saadaan aineistoon suhteellisesti paljon ’ongelmia havaittu’ vastauksia, koska suurimmaksi osaksi kyselyyn jaksaa vastata vain ne, joilla on henk. koht valitettavaa nykytilasta. Kyseinen ilmiö on hyvin tunnettu tilastotieteessä nimellä ’selection bias’ ja se aiheuttaa aineistoihin vinoumaa dramaattisen tuloksen suuntaan. Lehdistöllä ei myöskään ei motivaatiota nostaa tätä selection bias ilmiötä esille, koska dramaattisilla tuloksilla voidaan myydä enemmän lehtiä.

    Vastaava ilmiö löytyy monista suomalaisista tutkimuksista, mutta sitä ei lähes koskaan käsitellä tarkemmin.

  3. En ole nähnyt kyselyä, mutta kuulostaa kovin siltä, että kyselyn laatija on sortunut ammattikunnalle tyypilliseen tapaan kysymään asiasta kaiken mahdollisen ja hyvin yksityiskohtaiset taustakysymykset vielä päälle. Tässäkin paras on valitettavasti hyvän pahin vihollinen.

  4. Sähköisesti lähetetty monivalintakysely ja hintaa vaivaiset 250 000€. Ei tainnut olla kilpailutettu hankinta. Sisäilmakyselyitä osaa kyllä toteuttaa muutkin kuin tuo yksi taho, joka nähtävästi on vielä epäonnistunut kyselyn laatimisessa tehden siitä liian vaikeasti vastattavan.

    1. Perusongelma kaikissa nettikyselyissä, koskevat ne sitten sisäilmaongelmia tai seksuaalista häirintää, on se, että niihin vastaavat lähinnä vain ne, jotka kokevat asian itselleen läheiseksi (silloin puhutaan itsevalikoituvuudesta: self-selected opinion poll). Silloin vastaajoukko on vinoutunut eli ei voi puhua satunnaisotannasta. Tämän vuoksi vastauksia ei voi yleistää koskemaan koko joukkoa, kuten usein kuitenkin valitettavasti tehdään. Lehdet ovat täynnä tällaisia itsevalikoituvuuteen perustuvia kyselyjä, joista revitään isoja otsikoita.

      Voi tietenkin olla, että Vantaalla vastausten vähäisyys kertoisi siitä, että sisäilmaongelmia on ollut vähän. Mutta jos näin on, niin siitä tuskitaan tullaan repimään isoja otsikoita, koska tutkimuksen tarkoituksena on ollut toinen eli ongelmien laajuuden osoitus.

      Suora oppilaskysely on luotettavampi, koska siinä tuota vastaajakunnan vinoumaa ei ole. Siksi THL on suosittanut sen käyttöä.

      1. Seppo, kyllä se THL:n kysely, johon vastasin 2017 poikani ollessa yläkoulussa, oli netissä… Tänä päivänä ”suora oppilaskysely” varmasti useimmiten tarkoittaa nettikyselyä. Tervetuloa tälle vuosituhannelle… 😉

        1. Viittaan Helsingin ja THL:n tekemiin oppilaskyselyihin. Tässä lyhyt lainaus siitä selvennykseksi:

          ”Kyselyt toteutettiin tammi-maaliskuussa 2018 Helsingin idän ja kaakon alueen (alueet 1 ja 5) peruskouluissa sekä ruotsinkielisissä kouluissa (43 alakoulua ja 23 yläkoulua). Alakouluissa kyselyt tehtiin 3-6-luokkalaisille oppilaille koulussa ja 1-6-luokkalaisten oppilaiden vanhemmille Wilman kautta. Yläkouluissa kyselyt tehtiin 7-9-luokkalaisille oppilaille koulussa. Kaikki kyselyt toteutettiin sähköisinä. Kyselyjen piirissä oli kaikkiaan noin 16000 oppilasta.

          Vanhempien kyselyn vastausprosentti oli 13. Oppilaat vastasivat kyselyyn koulussa oppitunnin aikana, joten vastausprosentit olivat odotetusti paremmat: 57 % alakouluissa ja 48 % yläkouluissa. Vanhempien kyselyn matalasta vastausprosentista johtuen tässä tutkimusselosteessa on raportoitu vain oppilaiden kyselyjen tulokset.

          Kokonaisuutena erot koulujen välillä oppilaiden raportoimissa olosuhdehaitoissa ja oireissa olivat pieniä. Muutamissa kouluissa raportoitiin olosuhdehaittoja tai oireita kuitenkin selvästi enemmän kuin muissa.”

          1. On omakohtaista kokemusta tuosta THL:n tutkimuksesta. Täysin perusteltua pyytää jo omaan ajatteluun kykenevät vastaamaan, mutta päiväkoti-ikäiset? Oliko sinulla tähän joku hyvä perustelu?

          2. En tietääkseni ole kirjoittanut mitään päiväkotilapsista tai imeväisistä vaan oppilaskyselystä.

          3. Tiedote: ”Vantaa teettää sisäilmakyselyn kaupungin kaikissa kouluissa, päiväkodeissa ja ammattioppilaitos Variassa. Kysely lähtee 40 000 oppilaalle, työntekijälle ja huoltajalle. Tutkimus tehdään nettikyselynä, jonka vastauslinkkiä jaetaan esimerkiksi perusopetuksen Wilma-järjestelmän kautta sekä sähköpostitse. Jotta tulokset olisivat mahdollisimman kattavat, kyselyssä pyritään saamaan vastauksia jokaisesta toimipisteestä noin 70 prosenttia eli vastauksia pitäisi saada vähintään 28 000.”

      2. Vielä lisäys edelliseen kommenttiini: jos tarkoitat suoralla oppilaskyselyllä sitä, että lapset itse vastaavat, niin ihan kehityspsykologian näkökulmasta vaikuttaa äärettömän epätodennäköiseltä, että päiväkoti-ikäiset (1-6 v.) siihen kykenesivät.

Vastaa käyttäjälle Jarnammm Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat