Talousrikostutkinta Vantaan kaupungin kolmen tytäryhtiön toiminnasta on siirtynyt syyteharkintaan.
Epäilyt kohdistuvat Hakunilan ja Tuupakan bussivarikoiden sekä yrityskeskus Leijan kiinteistöyhtiöihin, joita Vantaalla on kutsuttu nimellä Kehäyhtiöt.
Poliisin esitutkinnan perusteella kaupungin kolmen tytäryhtiön toiminnassa on syytä epäillä useita henkilöitä luottamusaseman väärinkäytöistä, törkeistä kirjanpitorikoksista sekä liiketoimintakiellon rikkomisista.
Vantaan entinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd) teki tutkintapyynnön kiinteistöyhtiö Itäkehästä, Kehäportista ja Kehäsuorasta lähes tasan neljä vuotta sitten vuoden 2015 tammikuussa. Tutkintapyyntö tehtiin, koska kaupungin sisäisen tarkastuksen raportti näytti lukuisia epäselvyyksiä Kehäyhtiöiden toiminnassa vuosina 2012–2014.
Tämän lisäksi kaupunginhallitus vaihtoi yhtiöitten hallitukset välittömästi. Tarkastusraportin perusteella yhtiöitten hallitukset olivat lyöneet laimin valvontavelvoitteensa.
Kiinteistöyhtiöillä oli yhteinen toimitusjohtaja ja jokaisella kolmihenkinen hallitus. Hallituspaikat oli jaettu puoluepoliittisilla perusteilla.
HS kertoi tuolloin salaiseksi julistetun raportin perusteella, että sisäisen tarkastuksen epäilykset kohdistuivat Kehäyhtiöiden entiseen toimitusjohtajaan Seppo Nurmeen sekä yhtiöiden hallituksessa eri luottamustoimissa olleeseen Kim Zilliacukseen. Zilliacus oli tuolloin ja on yhä Vantaan kokoomuksen kunnallissihteeri.
Zilliacus kommentoi tiistaina HS:lle, että hänen omatuntonsa on puhdas.
Nurmi oli pitkäaikainen työntekijä Vantaan kaupungilla. Hän jäi eläkkeelle projektijohtajan tehtävistä vuonna 2015.
Kolmas keskeinen vaikuttaja yhtiöitten luottamustoimissa oli Erkki Laakkonen, joka jäi eläkkeelle Vantaan hallintojohtajan tehtävistä vuonna 2012. Laakkonen ja Nurmi ovat taustaltaan demareita.
Yhtiöitten hallituksissa oli myös muita poliittisesti valittuja luottamushenkilöitä, mutta heidän toimikautensa jäivät lyhyiksi.
Itä-Uudenmaan poliisin mukaan rikosepäilyt koskevat kaupungin omaa selvitysjaksoa pitempää, kymmenen vuoden ajanjaksoa vuosina 1996–2015. Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Hans Pirttilän mukaan poliisi on saanut osin uusilla tutkimusmenetelmillä kasaan selkeän tuloksen.
Itä-Uudenmaan poliisin talousrikosyksikössä on ollut samanaikaisesti työn alla monia isoja ja vaikeita juttuja, mikä on viivästyttänyt Kehäyhtiöiden tutkintaa.
”Tätä taustaa vasten olen hyvin tyytyväinen siihen, miten vahva tulos tutkinnassa saatiin aikaan”, Pirttilä sanoo.
Poliisitutkinnassa ilmeni epäilyjä luottamusaseman väärinkäytöstä, hankintalain rikkomisesta sekä törkeistä kirjanpitorikoksista, jotka juontuivat perusteettomista tulonsiirroista yhtiöitten välillä.
Pirttilän mukaan yhtiöitten kirjanpitoihin on liitetty vääriä ja harhaanjohtavia tietoja, jotka ovat vaikeuttaneet oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnan tuloksista ja taloudellisista asemista.
Kirjanpitorikosepäilyt nousivat esiin jo kaupungin sisäisessä tarkastuksessa. Sen mukaan Kehäyhtiöissä oli syyllistytty epämääräiseen laskutukseen, yksityisen liiketoiminnan tukemiseen sekä kilpailuttamisen laiminlyönteihin.
Kolmen vuoden tarkastelujaksolla epäselvyyksien taloudellinen arvo nousi useisiin satoihin tuhansiin euroihin.
Erityisen raskauttavana tarkastuksen tekijät pitivät Kehäyhtiöiden suhdetta yhteen yksityiseen kiinteistönhuoltoyhtiöön.
Kehäyhtiöt hankkivat huoltoyhtiöltä työvälineitä, tarvikkeita ja kiinteistönhoitopalveluja ilman kilpailutusta ja ilman kirjallisia sopimuksia. Hankintoja oli hyväksytty ja maksettu ilman tositteita. Laskuihin oli lisätty 20–40 prosentin yleiskuluja. Kilometrikuluista ei pidetty ajopäiväkirjaa.
Yksityinen yhtiö oli myös tehnyt kaupungin kiinteistöyhtiöitten puolesta hankintoja, joista ei missään vaiheessa tehty päätöksiä.
Poliisi epäilee kolmea tapaukseen liittyvää henkilöä myös liiketoimintakiellon rikkomisesta. Poliisitutkinnan mukaan kaksi muuta olivat toimineet välikätenä ja mahdollistaneet kolmannen vaikuttajan toiminnan yhtiöissä liiketoimintakiellosta huolimatta.
Henkilöt ovat poliisin mukaan sopineet menettelystä yhdessä tuumin.
”Monasti epäillään, onko liiketoimintakielloilla mitään merkitystä. Epäillään, että kiellon saanut henkilö rikkoo sitä. Tässä tapauksessa poikkeavaa on se, miten kaksi muuta ovat mahdollistaneet kolmannen henkilön saaman liiketoimintakiellon rikkomisen”, Pirttilä sanoo.
Vantaan sisäisen tarkastuksen raportin mukaan toimitusjohtajana työskennellyt Nurmi oli jatkanut entisissä tehtävissään Kehäyhtiöissä, vaikka hän sai liiketoimintakiellon Tuusulan käräjäoikeudessa kesällä 2013.
Nurmi oli sisäisen tarkastuksen raportin mukaan hoitanut Kehäyhtiöissä liiketoimintakiellon piiriin kuuluvia tehtäviä ja hän oli myös hyväksynyt omia palkkojaan.
Kaikki tämä oli tapahtunut siitä huolimatta, että kaupungin yhtiöitten toimintaa valvova kaupunginhallituksen yleisjaos kielsi Nurmen käyttämisen jopa Vantaan kaupungin asiantuntijatehtävissä.
Helsingin hovioikeus kumosi Nurmen liiketoimintakiellon vuonna 2014.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Vantaan kolmen kiinteistöyhtiön johtoa epäillään mittavista talousrikoksista”
Kaikki vetää välistä. Ja voi kun muutamat suuret rakennusliikkeet tietäisivät miten heidän hankinnoistaan maksetaan komissioita hankinnan suuruuden mukaan, tietyt henkilöt saavat mukavan pikku tilin työnantajansa piikkiin.
Kehäyhtiöiden kaksi voimahahmoa ovat olleet hallituksen puheenjohtaja Kim Zilliacus ja toimitusjohtajana Seppo Nurmi .
Zilliacus on kokoomuksen Vantaan aluejärjestön toiminnanjohtaja. Nurmi on sosialidemokraatti, joka on vuosikymmeniä hoitanut kaupungin lainopillisena sihteerinä ja projektipäällikkönä Vantaan ja sen yhtiöiden sopimusasioita.
Tarkastusraportin mukaan kumpikin johtomiehistä on tehnyt sopimuksia, joista edes yhtiön hallitus ei ole saanut tietoja. He ovat myös hyväksyneet perusteettomia laskuja.