Kokeile kuukausi maksutta

Lumi saartaa autot ja tukkii jalkakäytävät Helsingissä – Ratkaisu olisi olemassa, mutta se hautautui virkamiesten pöytälaatikoihin seitsemän vuotta sitten

Poliitikot tutustuvat Tukholman malliin maaliskuussa. Nyt katutilaa raivataan ylimääräisillä siirtokehotuksilla.

Kruununhaan Liisankadulla on autot ovat hautautuneet syvälle penkkaan. Kuva: Ava Engblom / HS

Lumilinnoiksi muuttuneet autot Helsingin kantakaupungin kaduilla, mittavat lumikasat ja niiden seurauksena luiruksi kaventuneet jalkakäytävät haittaavat kaupunkilaisia jo siinä määrin, että kaupunki on ottanut ylimääräiset siirtokehotukset käyttöön katutilan puhdistamiseksi.

Mutta kansalaispalautteen perusteella lisätehoa kaivataan. Helsingissä on satanut tammikuussa lunta poikkeuksellisen paljon.

Aivan saman ilmiön kanssa painittiin vuosikymmenen taitteessa.

Helsingissä koettiin tuolloin kolme erittäin runsaslumista talvea, joiden aikana kaupunki selvitti lukemattomia ratkaisuja nopeuttaa lumen poisvientiä.

Huipussaan lumikasat olivat kevättalvella vuonna 2010, jolloin Helsingin Kaisaniemessä mitattiin lumen paksuudeksi lähes 75 senttiä.

Silloin suunniteltiin lumensulatusta energiayhtiö Helenin luolissa, kokeiltiin ja hankittiin uutta kalustoa sekä testattiin vuoropysäköintiä ratikkareittien ahtaimmilla katuosuuksilla. Pysäköinti oli kielletty alkuviikosta toisella puolella katua ja loppuviikosta toisella puolella katua.

Tukholman mallin mukaiseen vuoropysäköintiin koko kantakaupungissa ei tuolloin ryhdytty. Kaupunkisuunnitteluvirastolle esiteltiin vuonna 2012 Tukholman mallia, jossa kerran viikossa yhtenä yönä puolenyön ja aamukuuden välillä autojen pitää olla siirrettyinä pois tietyiltä katuosuuksilta lumenkorjuuta varten.

Tukholmassa koko katuosuus puhtaaksi kerralla

Helsingissä kantakaupungin kiinteistöt vastaavat itse jalkakäytävien aurauksesta ja hiekoituksesta sekä jalkakäytäviltä ja myös ajoradalta auratun lumen poisviennistä. Mikäli kasoja ei viedä pois, uudelle lumelle ei ole tilaa.

Tukholmassa lumet saadaan poistettua koko katuosuudelta kerralla, ja autoilijat tietävät, että pääsevät seuraavana aamuna pysäköimään puhdistetulle kadulle.

”Mutta meidän liikennesuunnittelijat pelästyivät, että mitä asukaspysäköinnistä maksaneet ihmiset sanovat, jos kadulle tulee pysäköintikielto”, tuhahtaa varakaupunginvaltuutettu Jarmo Nieminen (vihr), joka tuolloin johti yleisten töiden lautakuntaa.

Koko asia hautautui virkamiesten pöytälaatikoihin eikä mitään ehdotuksia koskaan tuotu luottamusmiesten käsittelyyn.

Nieminen epäilee, että virkamiehet kavahtivat myös yöaikaisia meluvalituksia.

”Kummallista miten Tukholmassa yöllinen lumenkorjuu on ihan normaali asia”, Nieminen sanoo.

Stara pyytää ideoita lumenkorjuusta

Lumikaaoksen kanssa kamppaillut entisen rakennusviraston virkamies Ville Alatyppö muistaa, että liikennesuunnittelijoilta tuli noottia, ettei siirtokehotuksen kelta-mustaa lisäkylttiä voinut asentaa sini-valkoisen pysäköintimerkin alle.

”Se ei kuulemma ollut laillista”, nykyään Staran kaupunkitekniikan ylläpidon esimiehenä työskentelevä Alatyppö sanoo.

Staran aurauskalusto painaa tällä hetkellä pitkää päivää kellon ympäri. Mutta ongelmat ovat aivan samat kuin seitsemän vuotta sitten. Lumenkaatopaikatkin ovat pysyneet samoina.

”Voi miettiä sitä, miten ekologista on kuljettaa Pitäjänmäestä lumikuormia Hernesaaren kärkeen”, Alatyppo huomauttaa.

Staralla on parhaillaan menossa lumenkorjuuseen liittyvä innovaatiokilpailu. Jos jotain on muuttunut, niin Alatypön mukaan ainakin ekologinen ajattelu on tehostunut.

”Tukholman malli voisi olla harkinnan arvoinen”

Helsingissä lumitöiden järjestelystä vastaa viime kädessä poliitikoista koostuva rakennusten ja yleisten alueiden jaosto, joka vierailee Tukholmassa maaliskuussa.

Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen mukaan jaosto perehtyy matkalla myös Tukholman tapaan hoitaa lumet pois kadulta. Ainakin siirtokehotusten aikataulu on tiukempi kuin Helsingissä ja tottelemattomien autoilijoiden sanktiot ovat tiukemmat.

Helsingissä kadun varteen viedään ylimääräisiä siirtokehotuskylttejä muutamia päiviä ennen toimenpiteitä.

”Tukholman malli voisi olla harkinnan arvoinen lisä kaikkien muiden toimenpiteiden listalla”, Sinnemäki sanoo.

Helsingin kaupunkiympäristön ylläpitoinsinööri Tarja Myller sanoo, että erityistoimiin oli syytä ryhtyä, koska viikonlopuksi ennustetaan lisää lunta eikä edellisiäkään lumikuormia ole ehditty kuljettaa pois kaduilta. ”Uudelle lumelle ei ole enää tilaa kaduilla”, Myller sanoo.

Varautumissuunnitelman mukaisesti kaupunki tilaa urakoitsijoiltaan lisää koneita ja autoja lumenkuormaukseen ja kuljetukseen. Tulossa on lisää muun muassa lumilinkoja sekä hamstereita, jotka pakkaavat lunta kadun varresta lavalle.

Erityistoimet tulevat käyttöön, kun lumipatjan paksuus ylittää 35 senttiä, kertymä on ollut viikon aikana poikkeuksellisen runsasta ja ennusteissa varaudutaan runsaaseen lumentuloon.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Lumi saartaa autot ja tukkii jalkakäytävät Helsingissä – Ratkaisu olisi olemassa, mutta se hautautui virkamiesten pöytälaatikoihin seitsemän vuotta sitten”

  1. Vai että vihreä Sinnemäki viemässä jaostoa tutustumaan, kuinka Tukholmassa lumet aurataan. Ilmeisesti lentokoneella mennään. Panisivat työttömiä ja muita joutilaita lapioimaan lunta ja maailma pelastuu.

  2. Staran nettisivuilla ei mainita mitään innovaatiokilpailusta.

  3. veikkaisin ettå tukholmassa on taloissa paremmat äänieristykset,, kuin helsingissä jossa ensimmäisen kerroksen asunnossa kuuluva pieraisu kuuluu 6 kerroksen asunnoissa

Vastaa käyttäjälle Timo Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat