Vastaava työnjohtaja Timo Salminen esitteli Vatialan koulun työmaata Anita Marjasalolle (vas.) ja Sabine Hiillosteelle helmikuun puolivälissä. Kuva: Emil Bobyrev

Peabilla valmentaja tukee työnjohtoa

Sabine Hiilloste ja Anita Marjasalo perehdyttävät Peabin työnjohdon tehtäviinsä. Työmaalla säästyy aikaa ja vaivaa, kun kaikkea ei tarvitse opetella kantapään kautta.

Kirjoittaja(t) Sari Rautanen
Kun työmaalle tulee uusi työntekijä, perehdyttäminen on perinteisesti kokonaan esimiehen harteilla. Yrityksen pelisäännöt, työmaan olosuhteet ja kaikki muu pitää käydä läpi, vaikka omat työt odottavat.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Peabilla valmentaja tukee työnjohtoa”

  1. Utopia syrjäyttänyt realismin - näinhän siinä aina käy ennen lamaa... sanoo:

    Ei voi olla totta?!? Onko työelämän realiteetti hävinnyt johonkin pohjattomaan kaivoon??? Tämä ”valmentaja-innovaatio” kuuluu samaan sarjaan kuin Aalto-yliopisto ja sen hömppä-hömppä innovaatiot /osaaminen. Ensin alalle tulivat Aalto-yliopiston tutkijat ja profeetat uusine rakennusalan innovaatioineen ja kehitysideoineen, ja nyt nämä babyface-valmentajat, joiden reaalikokemus työelämästä on mukava pikku kesätyöpaikka tai muu ”tärkeä tehtävä” kivassa toimitalossa. Sama kuin nämä Aalto-yliopiston tutkijat höpöine innovaatioineen. Seuraus mitä nämä hömppä-akateemiset muka tietäjät ovat alalle tuoneet ovat kasvaneet rakennusvirheet ja rakennuksen elinkaaren lyheneminen. Mutta neljöhinta on sentään kasvanut. Seuraava kuvaus tuosta muka arvostetusta yliopistosta ja jutun valmentaja-horinasta pitää täsmälleen kutinsa: Seisoo tyhjän päällä ja pitää ilmasta kiinni.

    1. Näyttää olevan totta. Perehdytystä ja oppimista kollegoilta on tehty työmailla iät ja ajat. Mielenkiinnolla kuulisin, että miten sinusta perehdyttäminen tulisi hoitaa? Ruotsalaiset firmat, kuten Peab, NCC ja Skanska ovat syystäkin kasvaneet globaalisti ja menestyneet, toisin kuin suomalaiset yritykset YIT:tä lukuunottamatta. En ole nähnyt suomalaisten ”perinteisten” toimijoiden pärjäävän tässä maailmassa. Suosittelisin sinulle katsomaan KV-referenssejä ja mitä toimialalla tapahtuu, esim. Katerraa tai Googlen Toronto-projektia. Sinunkin silmät voivat aueta innovaatiotoimintaan ja tuottavuuskehitykseen. Kova väite väittää yliopistojen innovaatioita höpö höpöksi tuolla argumentaation tasolla. On tainnut artikkeli osua oikeaan paikkaan, kun herätti noin tunteita sinussa. Miten Aalto Yliopisto liittyy yhtään mitenkään tähän artikkeliin? Olit Aalto-yliopistosta mitä mieltä tahansa, niin siellä on keskimääräistä fiksumpaa porukkaa tämän maan mittapuulla.

      1. Rakennusyritysten glopaalisuus on kasvanut, mutta kasvu perustuu ammatilliseen osaamiseen ja rohkeuteen. Sillä ei ole sanottavia yhteyksiä yliopistomaailmaan. Tuosta fiksuudesta olisi kiva nähdä jotain realitason kehityshankkeita, joiden toimivuus olisi todistettu muutenkin kuin gradutasolla. A4-muka tiedolla kun ei tee mitään. Tuottavuuskehityksestä et näemmä ymmärrä mitään, uskon että seuraavan laman tullessa saat ehkä juonesta kiinni. Kun katson tämän päivän rakennushankkeiden toteutusta, niin emme ole kovinkaan edennyt 80-luvun toteutusmalleista. Moduulirakentaminen ja sen mukanaan tuoma kustannus- ja aikataulutehokkuus odottaa yhä edelleen aikaansa. Rakennusalan innovaatioista voidaan kyllä puhua, mutta missä ovat todelliset näytöt? Niin kauan kun betonielementtirakentaminen sisätyövaluineen ohittaan esimerkiksi teräs-
        ja moduulirakentamisen edut, en voi puhua rakennusalan kehityksestä saati innovatiivisyydestä maassamme.

Vastaa käyttäjälle Utopia syrjäyttänyt realismin - näinhän siinä aina käy ennen lamaa... Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi