Turku on palaamassa raitiotiekaupungiksi yli 40 vuoden tauon jälkeen. Näin Turku liittyisi Helsingin ja Tampereen joukkoon.
Turussa on pohdittu uutta joukkoliikennejärjestelmää vuosikausia, sillä nykyisten linja-autojen runkolinjojen kapasiteetti loppuu seuraavien vuosikymmenten aikana.
Vaihtoehtoja on ollut kaksi: niin sanottu superbussi ja raitiovaunu. Superbussilla tarkoitetaan pitkiä linja-autoja, jotka kulkisivat niille varatuilla kaistoilla. Niiden etuna on raitiotietä halvempi hankintahinta.
Halvemmat superbussit ovat nyt häviämässä kilpailun, sillä niiden vetovoima ja talviaikainen toimintavarmuus eivät näytä olevan yhtä hyvät kuin raitiovaunuilla.
Raitiovaunuvalinta ei ole vielä kirkossa kuulutettu, sillä kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen liikennöintimuodosta todennäköisesti kevään aikana. Kaupunginhallitus käsitteli maanantaina kaupunginjohtaja Minna Arven esitystä liikennöintimuodosta. Arve esitti valinnaksi odotetusti raitiovaunuja, mutta kaupunginhallitus otti vielä asiassa tuumaustauon ja jätti asian pöydälle.
On vielä mahdollista, että kaupunginhallitus tai myöhemmin kaupunginvaltuusto kääntyy superbussin kannalle, mutta tämä on jo epätodennäköistä. Toiseksi suurin valtuustoryhmä vihreät liputtaa voimakkaasti raitiotien puolesta.
Lähes 20 vuoden pähkäily
- Turussa oli raitiovaunulinjoja 1800-luvun lopulta 1970-luvulle saakka.
- Uusia linjoja on puuhattu kaupunkiin vuosituhanteen vaihteesta alkaen. Ensimmäinen selvitys valmistui vuonna 2002.
- Raitiotien yleissuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2015. Sen täydennys valmistui viime kuussa.
- Jos valtuusto päättää raiteiden rakentamisesta, kaupungissa käynnistyy toteuttamissuunnitelman laadinta. Kaupungin pitää muun muassa varmistaa valtion rahoitus, päättää hankkeen toteutusmuoto, laatia asemakaavamuutokset.
”Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisu on suuri kaupunkikehitysratkaisu, jolla on seudulle poikkeuksellisen suuri strateginen merkitys. Ratkaisu määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän”, sanoo Arve Turun kaupungin tiedotteessa.
Suurimman ryhmän, Arven oman puolueen kokoomuksen kanta on kääntynyt vahvasti raitiovaunuihin. Esimerkiksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus on nyt kääntynyt superbussikannattajasta raitiotiekannattajaksi.
Asiaa käsitellään seuraavan kerran kaupunginhallituksessa 4.3. ja esitellään kaupunginvaltuustolle 18.3. Kaupunginvaltuusto päättää valmistelun jälkeen hankkeen toteuttamistavasta ja -aikataulusta.
Lopullinen päätös liikennöintimuodosta tehdään todennäköisesti viimeistään toukokuussa.
Mitä raitiotie maksaa ja milloin ratikan kyytiin pääsee?
Turkuun on tarkoitus rakentaa kaksi raitiotielinjaa, joiden yhteispituus on noin 15 kilometriä. Vertailun vuoksi: Tampereelle valmistuvat raitiotiet ovat pituudeltaan noin 20 kilometriä. Helsingissä kulkee 38 kilometriä raitiotielinjoja.
Toinen Turun linjoista kulkisi Varissuolta keskustaan ja toinen keskustasta Raisioon.
Turun linjojen rakentamisen kustannukset ovat vähintään 293 miljoonaa euroa. Vaunuvarikon hinta on 40 miljoonaa euroa.
Tampereella raitiovaunulinjojen ja varikon rakentamisen on arvioitu maksavan selvästi vähemmän, eli 283 miljoonaa euroa. Turussa kustannuksia nostavat muun muassa Turun keskustan maaperä ja kaupungin ikä. Keskusta on rakennettu pehmeälle savimaalle. Sen lisäksi keskustan kaikissa kaivaustöissä pitää tehdä ensin arkeologiset kaivaukset.
Turun linjoilla kulkisi 13 raitiovaunua, joiden yhteishinta on noin 40 miljoonaa euroa. Tampereella vaunuja tarvitaan kaksinkertainen määrä.
Suunnitelmasta vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen mukaan rakentamisen kustannusarvio voi nousta vielä huomattavasti. Kaupungin on hyvä varautua jopa 25 prosentin kustannusnousuun. Tällöin koko hankkeen kustannukset lähestyisivät puolta miljardia euroa.
Valtion on tarkoitus maksaa projektista noin sata miljoonaa euroa. Valtion liikennepoliittisessa selonteossa luvattiin Turun raitiovaunuille 30 prosentin valtionosuus. Sen lisäksi myös Raisio osallistuisi kustannuksiin noin 50 miljoonalla eurolla. Raisio aikoo tehdä päätöksen projektiin osallistumisesta kevään aikana.
Jos päätöksenteko menee nykyisen arvion mukaan, toteutussuunnittelu voi alkaa tänä vuonna, ja suunnitelma valmistuu vuonna 2023. Rakentaminen kestäisi kolme vuotta, joten ratikkaliikenne alkaisi vuonna 2026.
Miksi Turku haluaa ratikat?
Turussa arvioidaan asuvan 30 vuoden kuluttua jopa neljännesmiljoona ihmistä. Jos kaupunkiin ei rakenneta uutta joukkoliikenneratkaisun, kaupungin päättäjät pelkäävät, että uudet kaupunkilaiset pääasiassa autoilevat. Tällöin ahtaiden sisääntuloväylien kaupunki menee jumiin ja päästöt lisääntyvät merkittävästi.
Raitioliikenteen etuina ovat sen houkuttelevuus ja toimintavarmuus. Kaupunkilaiset eivät kuitenkaan ole suunnitelmista innoissaan. Turun Sanomat julkaisi joulukuussa mielipidekyselyn, jonka mukaan lähes puolet kaupunkilaisista ei haluaisi raitiovaunua eikä superbussia.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Turku on nousemassa Helsingin ja Tampereen rinnalle raitiovaunukaupungiksi – Kustannukset voivat nousta lähelle puolta miljardia”
Turun kaupungin näytöt rakennuttamisesta viime vuosina on ollut sitä luokkaa, että on syytä varautua 50-100% ylitykseen budjetissa.
Miksi Turun raitiotie ei maksaisi yli puolta miljardia? Tampereen loppulasku tulee olemaan lähempänä miljardia. Liikkumisen helppous: kun edes tavalliset junat eivät kulje talvella – VR perui satoja junavuoroja – miten sitten ratikka, jonka raiteet täyttyvät varmuudella lumella ja jäällä, koska ne ovat maan sisässä syvennyksessä. Herra, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.