Helsingin merellisen julkisivun eteen suunnitellaan asuntoja yli 7 000 ihmiselle – etelähelsinkiläinen arkkitehti väittää, että syntymässä on toivoton ruuhkasumppu

Entinen satama- ja teollisuusalue Hernesaari valjastetaan kasvavan kaupungin tarpeisiin, mutta uuden kaupunginosan pelätään lisäävän jo ennestään raskaita ruuhkia Helsingin eteläpäässä.

Autoilun näkökulmasta Hernesaari onkin hankala paikka, ja sitä on kuvailtu jopa ”Helsingin umpisuoleksi”. Pääreitti saareen tulee näillä näkymin kulkemaan jo valmiiksi ruuhkaisen ja kapean Telakkakadun kautta.

Saaresta länteen lähtevät joutuvat Jätkäsaaren liikennesumppuun. Idässä ja pohjoisessa vastaan tulevat taas Eiran, Ullanlinnan ja Punavuoren kapeat kadut.

Hernesaareen on kaavailtu asuintilaa 7600 ihmiselle, ja työpaikkoja 3000:lle. Alueelle on tulossa muun muassa rantapuisto, venesatama ja risteilysatama sekä vesiurheilukeskus.

Hernesaaren liikennejärjestelyt perustuvat enimmäkseen raitioliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn varaan.

Viereisen Jätkäsaaren asuinalueen ja sataman autoliikennemäärien aliarvioiminen on johtanut pahoihin ruuhkiin alueella. Jätkäsaaren kehittymisen ja Hernesaaren rakentamisen myötä liikenteen määrä alueella tulee vain kasvamaan.

Paikallisten pelkona on, että Hernesaaressa toistetaan Jätkäsaaren virheet.

Yksi äänekkäimmistä asemakaavaehdotuksen arvostelijoista on eläkkeellä oleva etelähelsinkiläinen arkkitehti Kaija Santaholma.

Santaholman mielestä liikennesuunnittelussa ei ole tarpeeksi otettu huomioon saareen ohjautuvaa raskasta huoltoliikennettä, kuten roska-autoja, ja satamaan kohdistuvaa turistibussiliikennettä. Hän pelkää myös, että todellinen asukasmäärä nousee huomattavasti arvioitua suuremmaksi. Näin siksi, että kaupunkilaiset ovat valmiita asumaan tiiviimmin kuin virkamiehet ovat suunnitelleet.

Pelon toteutuessa myös alueen infra olisi kestämättömällä pohjalla.

Uskon, että Hernesaareen syntyy Jätkäsaarta pahempikin sumppu, joka tulee olemaan aivan toivoton”, Santaholma sanoo.

Hernesaaren liikennesuunnitelma perustuu kaavoitukseen ja siihen, miten kantakaupunkimaisessa ympäristössä liikenne yleensä hoidetaan, kertoo Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen. Kantakaupungissa kaikista matkoista noin 15 prosenttia tehdään autolla, ja ajoittaiset ruuhkat ovat tyypillisiä.

”Se on ihan merkittävä lisäys alueen autoliikenteeseen. Varmasti on hetkiä ruuhka-aikana, että joutuu jonottamaan, mutta kyllä kaikki sieltä pääsevät pois”, Putkonen sanoo.

Alueen asukkaiden ja työpaikkojen huoltoliikenteen tarve on Putkosen mukaan laskettu liikenne-ennusteeseen. Myös risteilyaluksista johtuva liikenne on huomioitu suunnitelmassa.

”Liikennehän ajoittuu eri aikoihin, risteilyalusten aiheuttama turistibussiliikenne ei osu ruuhka-aikaan”, Putkonen sanoo.

Hernesaaressa voidaan testata myös markkinaehtoista pysäköintimallia. Siinä rakennusliikkeet päättävät kysynnän mukaan siitä, millaisia parkkipaikkoja ja kuinka paljon ne talojen yhteyteen rakentavat. Sekin ohjaa alueen autoliikennettä.

Putkonen on tyytyväinen tämänhetkiseen liikennesuunnitelmaan. Hänen mukaansa Hernesaarta suunnitellaan kaikki liikkujaryhmät tasapuolisesti huomioiden, ja ymmärrystä riittää myös autoilijoille.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Hernesaaren asemakaavaehdotusta ensi viikolla.

Vihreiden valtuustoryhmä ei ole huolissaan Hernesaaren liikennesuunnittelusta, kertoo puheenjohtaja Kaisa Hernberg. Hän ei usko Hernesaaren ruuhkautuvan, ja muistuttaa, että kantakaupungissa autoilu on vähäistä.

Hernesaaresta tulee tiheän joukkoliikenteen varaan rakennettu kaupunginosa, ja risteilyturistitkin voivat tulla satamaan ratikalla, Hernberg sanoo. Saaresta pääsee ydinkeskustaan helposti myös kävellen ja pyörällä.

Lisäksi Jätkäsaaren ja Hernesaaren lähtökohdat ovat erilaiset, sillä Hernesaaren laivat eivät ole autolauttoja, eikä Hernesaaresta kulje rahtiliikennettä. Hernesaareen tulee myös vähemmän asukkaita kuin Jätkäsaareen.

”Pelko siitä, että Hernesaarelle kävisi kuin Jätkäsaarelle, ei ole perusteltu”, Hernberg sanoo.

Sen sijaan vihreitä mietityttää laitureilla odottavien laivojen päästöt, eli järjestetäänkö niille maasähköä vai ei.

Vihreiden mielestä tärkeintä olisi nyt saada kaava eteenpäin, koska tarve lisärakentamiselle Helsingissä on suuri.

Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Anna Vuorjoen mukaan Hernesaaren tilanne vaikuttaa selvästi paremmalta kuin Jätkäsaaren.

Vasemmiston mielestä autoilulle pitää kehittää vaihtoehtoja ruuhkaisuuden vähentämiseksi.

”Ruuhkat ei palvele ketään. Pyrimme hyvillä ja sujuvilla joukkoliikenneyhteyksillä ja pyöräilyolosuhteiden parantamisella ohjaamaan siihen suuntaan, että ihmiset kokisivat joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen mukavaksi”, Vuorjoki sanoo.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoman mukaan Hernesaaren rakentamisessa ja liikenteen suunnittelussa on tärkeä ottaa opiksi Jätkäsaaren ongelmista. Demarit odottavat vielä virkamiesten näkemyksiä asemakaavaehdotuksesta.

Kokoomus on suurista valtuusto ryhmistä epäluuloisin Hernesaaren suunnitelmien suhteen. Se haluaa tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat selvitykset asemakaavaehdotuksen liikennelaskelmista.

Hernesaaren autoliikenteen perustaminen kapean Telakkakadun varaan tuntuu ”hurjalta”, sanoo kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov.

”Uusi ratikkalinja palvelee erittäin vahvasti koko eteläistä Helsinkiä, mutta kun rakennetaan isoa, uutta kaupunginosaa, on varmistettava, että myös autoliikenne, raskas liikenne ja turistiliikenne toimivat”, Sazonov sanoo.

Kokoomukselle on tärkeää, että kaavasta löytyy mahdollisuus maanalaisen kokoojakadun rakentamiseksi. Se on ollut yksi ehdotus myös Jätkäsaaren sumpun purkamiseksi.

Jätkäsaaren liikennesumppu onkin ensisijainen, Telakkakatua hankalampi selvittämiskohde, sanoo liikennesuunnittelupäällikkö Putkonen. Siellä on monta ongelmakohtaa, joihin myös Hernesaaresta tuleva autoliikenne joutuu mottiin.

Kaija Santaholman mielestä liikenne ei ole Hernesaaren rakentamisen ainoa ongelma, vaan koko asemakaavaehdotus sotii Hernesaaren erityispiirteitä vastaan.

Umpikorttelirakentaminen estää monilta asukkailta merimaisemasta nauttimisen. Korkeat, tiiviisti rakennetut talot suojaavat pihoja merituulelta, mutta tekevät hänen mielestään pihoista varjoisia ja kylmiä.

Virkistysaluekin on Santaholman mielestä alimitoitettu ja täyteen tukittu pyörä- ja kävelyteistä.

Santaholman mukaan Hernesaaresta voisi tulla loistava asuinalue, mutta huomattavasti vähemmällä väkimäärällä ja siten, että saaren kärkeen suunniteltaisiin suuri virkistysalue, jossa kaupunkilaiset ja vierailijatkin voisivat nauttia merestä.

”Silloin iskulause ”merellinen Helsinki” todella toteutuisi. Tavallisella lähiörakentamisella se ei toteudu.”

Vihreiden Hernberg toteaa korkean rakentamisen olevan Helsingissä sellainen ilmiö, jota kaikki haluavat, mutta eivät omalle asuinalueelleen. Hän ei usko tiiviyden vähentävän Hernesaaren vetovoimaa.

”Kantakaupungissa on tiiviimpää ja vähemmän isoja viheralueita, mutta silti siellä on korkeimmat asuntojen hinnat, eli ilmeisesti siellä on keskimäärin aika kiva asua”, Hernberg sanoo.

Kokoomuksen Sazonov ei ole huolissaan alueen viihtyvyydestä. Hänen mielestään kaavaehdotus yhtenäistää eteläisen Helsingin rantaviivaa, ja parantaa maisemaa verrattuna tämänhetkiseen teollisuusalue-estetiikkaan.

”Hernesaaresta löytyy nyt jo hyviä ravintoloita ja kahviloita, mutta ei se mikään viihtyvyyden tyyssija ole”, Sazonov muotoilee.

Hernesaaren asemakaavaehdotus ei ole vielä lopullisessa muodossaan.

Useilta tahoilta pyydetään vielä lausuntoja, ja aikaisintaan asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle syksyllä 2019.

Ratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.