Kokeile kuukausi maksutta

Yli kymmenen vuotta kuolleena ollut keskustatunneli on heräämässä henkiin Helsingissä

Kahdeksan suunnittelutoimiston ehdotuksista koottiin ideat kävelykeskustan laajentamiseksi ja maanalaisen ajotunnelin rakentamiseksi.

Kaupungin suunnitelmissa yhtenä mahdollisuutena on haara päätunnelista Länsisatamaan. Kuva Mika Ranta / HS

Helsingin keskustan alle suunniteltu autoliikenteen tunneli palaa pian poliitikkojen pöydälle.

Kaupungin virkamiehet ovat eri ehdotusten pohjalta löytäneet linjauksen keskustatunnelille, jota kutsutaan nykyisin virallisesti maanalaiseksi kokoojakaduksi.

Tunnelin päät olisivat lännessä Lapinlahdessa ja idässä Sörnäisten rantatiellä. Sen kautta pääsisi keskustan pysäköintiluoliin ja lisäksi sisäänajoaukkoja olisi useassa paikassa satamissa ja keskustan alueella.

Ideoita kerättiin suurelta joukolta

  • Helsinki pyysi maankäytön, liikennesuunnittelun ja rakentamisen kymmeneltä keskeiseltä suunnittelutoimistolta ideoita keskustatunnelista ja kävelykeskustasta.
  • Ideaehdotuksensa jättivät Destia, FCG, Finnmap Infra, Pöyry, Ramboll, Sitowise/YIT, Traficon ja WSP.
  • Kaupunki keräsi myös kaupunkilaisten ja yrittäjien näkemyksiä hankkeista.
  • Projektiryhmä kokosi ehdotuksista parhaat ja keskenään yhteensopivimmat ja kokosi niistä seitsemän vaihtoehtoista ratkaisua.
  • Kävelykeskustan kolme eri laajentamisehdotusta poikkeavat toisistaan lähinnä Esplanadeilla.
  • Keskustatunnelin linjauksista tutkittiin kahta, joista vahvemmilla on niin kutsuttu Pohjoinen vaihtoehto. Tunnelista ehdotettiin sekä kaksi- että nelikaistaista.
  • Ideavaiheen tulokset esitellään seuraavaksi Helsingin kaupungin johtoryhmälle, jonka jälkeen ratkaisut siirtyvät kevään aikana ensiksi kaupunkiympäristölautakunnan ja sen jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston poliitikkojen päätettäväksi.

Keskustatunneli haudattiin kertaalleen vuonna 2008, kun suurista valtuustoryhmistä vihreiden lisäksi myös Sdp päätti vastustaa sitä ja kokoomus jäi yksin.

Tunneli heräsi henkiin nykyisen valtuustokauden alussa, kun puolueet sopivat osana kaupungin strategiaa, että maanalaisen kokoojakadun ja kävelykeskustan toteuttamista selvitetään.

”Tätä on valmisteltu pitkään ja huolellisesti, mutta niinhän sen pitää ollakin”, projektinjohtaja Katariina Baarman Helsingin kaupunginkansliasta sanoo.

Suunnitelmia on kehitelty viime kuukaudet kiihtyvällä tahdilla. Hyvienkin ideoiden tielle saattaa yllättäen tulla ylitsepääsemättömiä konkreettisia ongelmia, ja yhä uudelleen on palattava lähtöpisteeseen.

”Millaisia liittymiä tunnelissa voi olla, paloturvallisuuteen liittyvät asiat, maan alla on tarkat vaatimukset. . . ” Baarman luettelee ongelmakohtia.

Baarmanin johtaman projektin nimi on ”Kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu”, ja sen sisältö on todella laaja. Suunnitelmat ulottuvat projektinimensä mukaisesti katutasosta maan alle, Helsingin ydinkeskustasta aina kantakaupungin länsi- ja itälaitoihin.

Yhteen pitäisi sovittaa kaupunkilaisten jalankulku, kevyt liikenne, joukkoliikenne ja autoilu aina rekkoihin saakka.

”Suuaukkojen löytäminen on vaikeaa”

Suunnittelun keskiössä ovat jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle varattujen alueiden laajentaminen Helsingin ydinkeskustassa ja keskustan alittavan autoliikenne­tunnelin mahdollinen rakentaminen. Kun mukana suunnitelmissa ovat vielä mahdolliset tunneliyhteydet Katajanokan, Eteläsataman ja Länsisataman rekkaliikenteelle, puhutaan valtavista väylistä.

Näillä näkymin tunnelin suunnittelua jatketaan niin, että se kulkisi niin kutsuttua pohjoista linjausta nelikaistaisena eli kumpaankin suuntaan olisi kaksi ajokaistaa. Linjauksesta on esitetty idässä lyhyempää ja pidempää versiota.

Projektiryhmän puntarista eteenpäin päätöksentekoon on liikahtamassa viisi nelikaistaista ja vain yksi kaksikaistainen ehdotus. Lisäksi on yksi ehdotus, jossa kaksikaistaisen uudistunnelin lisäksi hyödynnettäisiin takavuosina ydinkeskustan alle elinkeinoelämää palvelemaan rakennettua huoltotunnelia.

”Se on kuitenkin suunniteltu ja kaavoitettu huoltoliikenteelle”, Baarman sanoo viitaten tunnelin jo olemassa olevaan ahtauteen.

Helsingissä on keskustatunnelia ajatellen maan alla muutenkin ahdasta: ”Siellä on muita varauksia, Pisararataa, metroa, viemäriä, vesijohtoa, kaapeleita… Sieltä ei ole hirveän helppoa löytää sopivaa kohtaa.”

Väylälle on nyt kuitenkin löydetty linjaus, joka sijaitsee kalliossa, Baarman kertoo. Kallioon tunnelointi on kustannuksiltaan ylivoimainen esimerkiksi betonirakentamiseen nähden: ”Sieltä on nyt löydetty kohta. Se ei voi, eikä sen ole syytäkään olla kovin etelässä.”

Päälinjauksesta on vedelty ”viiksiä” – kuten Baarman niitä kutsuu – eli haaroja muun muassa Katajanokan, Eteläsataman ja Länsisataman suuntaan.

”Tätä on valmisteltu pitkään ja huolellisesti, mutta niinhän sen pitää ollakin.”

”Tunnelin suuaukkojen löytäminen on vaikeaa. Sellaisia ei haluta keskustaan”, projektipäällikkö Katariina Baarman toteaa.

Satamien lisäksi aukkoja on suunnitteilla Siltavuorenrannan kallioon Kruununhaassa ja Sinebrychoffin puiston alle Punavuoressa. Jälkimmäinen saattaa vaatia puiston kaivamista auki.

Myös Mechelininkadulle ja Mannerheimintielle sijoittuvia aukkoja on tutkittu mutta virkamiehet eivät pidä niitä kovinkaan realistisina.

Kevään aikana ”verkkotasoinen päätös”

Kävelykeskustan laajentamisesta ja sen eri ratkaisuista on keskusteltu pitkään. Huoliaan ovat esittäneet esimerkiksi liikkeenharjoittajat, muu elinkeinoelämä ja tietenkin autoa tarvitsevat. Katariina Baarmanin puheista on arveltavissa, ettei kaikkein leveimmällä pensselillä olla liikkeellä.

”Valitut ideat mahdollistavat kävelykeskustan laajan toteutuksen, vaikkei niin välttämättä haluta.”

Puheena ovat olleet varsinkin Kaivokadun ja Esplanadin ajoväylät ja ympäristöt. Kaivokatua esitetään kaikissa eteenpäin nyt menevissä esityksissä joukkoliikennekaduksi. Sen sijaan Esplanadit poikivat erilaisia vaihtoehtoja. Laajemmassa esityksessä molemmat Esplanadit ovat kävelykatuja. Sen seuraus olisi, ettei katutasoon jäisi siellä ajoneuvoliikennettä lainkaan.

”Suunnittelussa on kuitenkin ollut lähtökohtana, että vaikka olisi maanalainen kokoojakatu, on oltava myös toimiva maanpäällinen liikenne”, Katariina Baarman sanoo.

Kaupunki on järjestänyt erilaisia kaupunkilaisten kuulemisia ja kerännyt näkemyksiä verkkopalvelussaan. Kenenkään, esimerkiksi elinkeinoelämän ei haluta kärsivän. Esplanadien kävelyalueen laajentamisratkaisuna menestyy todennäköisesti jompikumpi kevyemmistä vaihtoehdoista: Pohjoisesplanadi muutetaan yksikaistaiseksi tai sitten autoliikenne siirretään Eteläesplanadille kaksisuuntaisena.

Kevään aikana suunnitelmista on Baarmanin mukaan määrä tehdä ”verkkotasoinen päätös”: kävelykeskustan pääperiaatteet, kokoojakadun peruslinjaus sekä tunnelin kaistojen määrä esitellään ensin kaupungin johtoryhmälle, ja heti sen jälkeen kaupunkiympäristölautakunnan kautta poliittiseen käsittelyyn.

Suunnittelun seuraavassa vaiheessa on tarkoitus tehdä muun muassa tunnelin kustannusarvio.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Yli kymmenen vuotta kuolleena ollut keskustatunneli on heräämässä henkiin Helsingissä”

  1. Hyvä. Kerrankin jotain järkevää. Ja vihreille tuskanlievitykseksi vaikka koko keskusta kävelypohjaiseksi vaihtarina, niin loppuu ehkä se kitinä vihdoin sielläkin.

  2. Kylläpä olisi mukava vedellä ”viiksellä” Jätkäsaareenkin ja jättää muut ramppihömpötyssuunnitelmat samantien unholaan!

  3. Siinähän sen paikka oli valmiina baanan paikalla
    Ei vaan napannut vuosi kymmen sitten ja nyt maksaa maltaita

  4. Toivottavasti tuossa ei nyt lähdetä tekemään suunnitelmia vain nykyhetken mukaan, tai mahdollisesti jopa siitä alle. Kannattaa ottaa oppia virheistä, joita on esim. Tukholman Södra Länkenillä Globenin kohdalla ja Tallinnassa Ülemiste järven vieressä.. Huonosti toimiva tunneli/liikennejärjestely ei ole muuta kuin hemmetin kallis virhe.

  5. Nyt on hyvä suunnitella. Lama-aikana on sitten hyvä rakentaa..

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat