Kuva: Rala

Rakennusalan laadun tulevaisuus?

Rakennusala käyttää tuotekehitykseen alle puoli prosenttia liikevaihdostaan. Se on jopa surullisen vähän maassa, jossa muukin T&K –toiminta on ollut syöksykierteessä jo yli kymmenen vuotta. Rakennettuun ympäristöön kohdistuu paineita niin ilmastonmuutoksen kuin energiatehokkuuden kautta, mutta kotimaisen rakennusteollisuuden innovaatiot puuttuvat. Ottavatko kansainväliset digitaalisuuden jätit koko rakennusalan haltuun?

Kirjoittaja(t)

Viime vuoden syyskuussa verkkokauppajättiläinen Amazon investoi amerikkalaiseen Plant PreFab -talotehtaaseen. Sen myötä yhtiö on luvannut toimittaa talopaketteja 10-20 prosenttia edullisemmin kuin kilpailijansa kaikkialle Yhdysvalloissa. Saksassa Amazonin osuus kuluttajille suunnatusta rakennustarvikemyynnistä on jo yli kymmenen prosenttia ja sen on saavuttanut sen alle neljässä vuodessa. Amazonin avausta Pohjoismaissa on jo odoteltu vuoden verran. Yhtiön kiinnostuksen talonrakennukseen selittää sen Alexa-tekoälyyn pohjautuvat kodintekniikan laitteet, joita on jo yli 20 000 erilaista aina ovikelloista mikroaaltouuneihin, joiden kaikkien tehtävänä on ohjata kuluttajaa hankkimaan kaiken tarvitsemansa Amazonin verkkokaupasta.

Kiinteistökehittämisen ja toimitilavuokrauksen digijohtaja on WeWork, joka vajaassa kymmenessä vuodessa on laajentunut New Yorkin hipsterialueelta yli kolmeenkymmeneen maahan. Coworking-vuokratilojen lisäksi yhtiön kehityslinjoja ovat jaetut asunnot, yksityiset koulut ja kuntosalit. Digitaalinen alusta mahdollistaa joustavan vuokraamisen ja tukee startup-henkisen yrityskulttuurin muodostumista yhtiön toimitilojen käyttäjien kesken. Yhdysvalloissa coworking-tilojen kasvuvauhdiksi ennustetaan yli 25 prosenttia vuoteen 2023 saakka ja sen ennustetaan muuttavan koko toimitilamarkkinan ansaintalogiikan.

Kun rakentamisen ja kiinteistökehityksen tuotekehityksen johtajiksi asemoituu digitaalisuuteen nojaavia yhtiöitä, niin miten suomalaisen rakennusalan tulisi toimia?

”Rakennusalan tulisi kehittää koko ekosysteemiään. Yksittäinen tuotekehitys ei riitä”, sanoo Rakentamisen Laatu RALA ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råman.

Suomalaisen rakentamisen tulevaisuus ja laatu vaatikin suurempia kokonaisuuksia kehitystyöhön.

”Rakennusala ei ole kovin kehittynyt viidessäkymmenessä vuodessa. Se tekee siitä houkuttelevan kohteen uusia liiketoimintamahdollisuuksia hakeville, digitaalisille toimijoille”, kertoo Metropolia AMK:n Jorma Säteri.

”Muuttuvaan tulevaisuuteen vastaamiseen tarvitaankin koko rakennustoimialan yhteistyötä”, hän jatkaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Rakennusalan laadun tulevaisuus?”

  1. Niin kauan kuin rakennusala mielletään vain tekniseksi alaksi, se ei pääse laadullisesti asiakkaidensa toivomalle tasolle. Muutos on kuitenkin jo alkamassa.
    Varsinkin asuntorakentaminen on mitä suurimmassamäärin palveluala.
    Rakentamisen palvelu, jonka tuotteena on asunto, koti.
    Urakoitsija on siis palvelun tuottaja.
    Monella urakoitsijalla on tähän vielä pitkä matka, mutta nykyisin on jo joitakin toimijoita jotka ovat tämän ymmärtäneet.
    Ja kun tämä on ymmärretty, voi kehitys kulkea oikeaan suuntaan, rakennuksen teknisistä detaleista koko ekosysteemin kehittämiseen.

    Itsessään dikitalisaatio ei ole ratkaisu.
    Sen sisältö, olkoon se missä muodossa tahansa, tulee olla näkemyksellinen, substansiltaan kristallin kirkas ja mielellään vielä äärettömän yksinkertainen, siis käyttäjäkokemukseltaan niin helppo, että se ei vie resurseja itse järjestelmään vaan se palvelee itse tarkoitusta, eli käyttäjää, eikä toisinpäin.

  2. Pankkialalla, toimistopuuhastelussa yms. digitalisaatio on perustellumpaa ja helpompaa alojen yksinkertaisuuden vuoksi, rakennusala on sen sijaan edelleen käsityötä useiden tuhansien käsin tehtävien töiden kanssa. Robotit ja avaruusoliot saattavat kyllä tulla, mutta siihen menee aikaa. Jotenkin olisi tervettä elää alalla tätä päivää tai edes vain seuraavaa kymmentä vuotta. Kehittämisessä ei sen sijaan ole mitään pahaa, mutta kun se lähtee aina lapasesta, jotenkin tuntuu, että tämä kehitysdelegaatio ei edes tiedä mitä rakentaminen on, erityisesti Suomen olosuhteissa.

  3. Kyllä se todellinen kehitystyö pysyy yleensä hyvin aisoissa. Ongelma talonrakennuspuolella on se, että kaikki tahot puuhailevat omia juttujaan, eikä ole mitään yhtenäistä tapaa, jolla esim 4d mallinnuksessa edettäisiin tehokkaasti eteenpäin. Ohjelmia on paljon ja ne eivät keskustele keskenään järkevästi. Lisäksi kaikki ohjelmat vaativat raskaasti muokkausta ennen kuin niitä voi käyttää tehokkaasti hankinnan jälkeen.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi