Kokeile kuukausi maksutta

Bonava alkaa markkinoida ”kolmatta huonetta” – ei lisää neliöitä asuntoihin, vaan esimerkiksi yhteisiä harrastustiloja

Bonava haluaa edistää tiloilla sosiaalista vuorovaikutusta asumisessa.

Bonavan markkinointimateriaalia kolmannesta huoneesta. (Kuva: Bonava)

Asuntorakennuttaja Bonava aloittaa suurimman brändikampanjansa Bonava-brändin lanseerauksen jälkeen.

Tiedotteen mukaan kampanja on saanut inspiraationsa siitä, että koti on Bonavan mielestä paljon enemmän kuin asunnon neliöt. ”Kotiin kuuluu myös ympäröivä luonto, mukava naapurusto ja hyvät yhteistilat eli niin sanottu kolmas huone”, yhtiö luonnehtii.

Bonava korostaa yhteisöllisyyden tarvetta, jota niin sanottu kolmas huone toteuttaa.

”Tämä voi olla mitä tahansa harrastustilasta tai nikkarointihuoneesta aina yhteisölliseen kattoterassiin tai muihin yhteistiloihin eli tiloihin, jotka edistävät sosiaalista vuorovaikutusta ja mahdollistavat yhteisöllisyyden entistä paremmin. Tämä kampanja on meidän visiomme luoda onnellinen naapurusto”, sanoo Bonava Suomi oy:n markkinointipäällikkö Maiju Koivunen-Vinkvist.

Bonava on tehnyt Onnellisen naapuruston reseptit -tutkimuksen, jonka avulla yhtiön tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mikä naapurustoissa tuo ihmisille onnellisuutta ja miten onnellisuuden kokemista voi tukea uusien asuinalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

”Keskitymme ihmisiin kaikessa mitä teemme, ja tässä kampanjassa aiomme tuoda esiin yhteisöllisyyden, jota naapurusto voi tarjota. Haluamme tuoda uutta näkökulmaa perinteiseen asuntojen koon ja huonemäärän vertailuun. Tärkeää ei ole vain asunnon riittävä koko, vaan etenkin asumisen tunnelma, turvallisuus, palvelut”, sanoo kaupallinen johtaja Virpi Takala tiedotteessa.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Bonava alkaa markkinoida ”kolmatta huonetta” – ei lisää neliöitä asuntoihin, vaan esimerkiksi yhteisiä harrastustiloja”

  1. Jo nyt asuntojen kokoja on pienennetty. Kaksio ei enää vuosiin ole ollut 2h+k+oh. Silti kaksio on kutistunut 60 neliömetristä 40m2. Koirankoppeja ilman säilytystiloja. Samaan aikaan hinnat, toki tonttien myötä, kasvaneet satoja prosentteja. Missä oikeat asumismukavuutta ja elämäntilanteen huomioonottavat innovaatiot? Ihminen ja perhe on kehityksessä unohtunut täysin.

  2. Joo, goisataan kymppitonnin neliöhintaisessa kenkälaatikossa ja sitten mennään rankan duunipäivän jälkeen henkari suussa (ei näet saa hymyä pärställe muutoin) johonkin hollitupaan leikkimään sosiaalista ja olemaan pikkukivakohtelias naamareille, joiden kanssa ei vapaaehtoisesti pyörisi sekuntiakaan. Mutta pakko on, koska eihän siellä 10m2:n koirankopissa voi valveilla ollessaan kukaan tuntia kauempaa olla…

    Siis oikeasti. Ovatko ihmiset tosiaankin nykyään niin sekaisin, että suostuvat tällaiseen slummiasuntoja tuottavaan voitonmaksimointisikailuun?

    1. Miten voi Maurizio epäillä pikkutakkisten, digitaalisilla välineillä ja avokonttorissa yhteisöllisesti suunniteltujen tehoneliöasuntojen toimivuutta. Järjestelmä on sivistynyt ja futuurinen.

  3. Kerrostaloasumisessa ongelma on juuri tuo mainitsemasi säilytystilojen vähyys. Neliömääriä ei tämän vuoksi kuitenkaan tarvitse nostaa, vaan ajatella suunnittelussa hieman monipuolisemmin ja käyttäjälähtöisemmin. Pienissä kerrostaloasunnoissa ei saunalla tee yhtään mitään! Kunnon löylyjä nämä pienet kopit eivät tarjoa ja lämmittävät muutenkin turhaan asuntoja. Saunasta tuleekin lopulta vain epäkäytännöllinen varasto. Tämän vuoksi pienistä asunnoista saunat voisi jättää pois ja käyttää nämä neliöt vaatehuoneen/kaappien tilalla. Tämän jälkeen taloyhtiöön voisi tehdä yhden isomman yhteisen saunan. Myös kaikkien varastojen (huoneistokohtainen ja ulkovälinevarasto) pitäisi olla paljon suurempia ja käytännöllisempiä. Nyt rakennusliikkeet pyrkivät minimoimaan nämä tilat, koska niistä ei saa ”tehollisia” neliöitä ja tätä kautta tulovirtaa. Myös nämä Bonavan suunnittelemat yhteiskäyttötilat kuulostavat järkevältä. Mihin on siis kadonnut muutaman vuosikymmenen takainen kerrostalojen yhteisöllisyys? Uskon, että moni taloyhtiö toimisi lopulta paremmin kun niissä olisi myös yhteisiä tiloja joissa tulee väkisin sosiaalista kanssakäymistä. Nykyisin yhteisöllisyyden puutteessa omia murheita padotaan vain omassa huoneistossa ja sitten niistä avaudutaan kerran tai kaksi vuoteen taloyhtiön kokouksessa.

Vastaa käyttäjälle Topi Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat