”Kun koko porukka on töissä, se toki näkyy työmaiden sujuvuudessa ja sitä kautta myös Skanskan tuloksessa”, yhtiön henkilöstöjohtaja Nina Jankola-Väntär sanoo.
Skanskassa sairauspoissaolojen osuus vuosityöajasta on pitkään liikkunut 1,4 prosentin paikkeilla. Lujatalossa koko henkilöstön poissaoloprosentti on 3,2. Yhtiön työhyvinvointipäällikkö Sari Tiainen korostaa, että nollaa ei edes tavoitella, koska ei haluta, että väki tulee sairaana töihin.
Työkyvyttömyys tulee kalliiksi. Eläkeyhtiö Ilmarisesta kerrotaan, että kokonaispalkkasummasta keskimäärin kuusi prosenttia hupenee työkyvyttömyyden kustannuksiin.
Koska ennenaikainen eläkkeelle jääminen lisää kustannuksia entisestään, työntekijöitä, joiden terveys on horjunut, kannattaa kuntouttaa ja etsiä heille tarvittaessa uusia tehtäviä. Esimerkiksi Lujatalo onnistui viime vuonna näillä toimilla pudottamaan eläkeriskiään 1,5 miljoonalla eurolla.
Työsuhteet Lujatalossa pidetään yleensä voimassa esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen ajan.
Muuallakin kuntoutuksesta on hyviä kokemuksia. Keskimäärin kolme neljästä työntekijästä palaa Ilmarisen mukaan sen jälkeen töihin.
Tiainen ja Jankola-Väntär sanovat, että työhyvinvointi on rekrytointivaltti tiukoilla työmarkkinoilla. Nousukaudella on ollut paljon paikkoja tarjolla. Jos työ tökkii, väki pyrkii herkästi muualle.
”Varsinkin Etelä-Suomessa osaavista toimihenkilöistä on pulaa. Heistä halutaan pitää kiinni”, Tiainen sanoo.
Lujatalossa yritetään saada työntekijät kertomaan vaikeuksistaan ennen kuin ne paisuvat.
”Yleensä ongelmat ovat ratkaistavissa. Keskeistä on, että uskalletaan nostaa kissa pöydälle”, hän lisää.
Ilmapiiri on rentoutunut
Miehisellä alalla monen on ollut vaikea kertoa kuormittumisestaan. Keskusteluosaamista on Skanskassa harjoiteltu työturvallisuuskulttuurin kehittämishankkeen yhteydessä.
Jaksamiseen liittyvä julkinen keskustelu on Tiaisen mielestä osaltaan madaltanut puhumiskynnystä. Nuoret eivät onneksi häpeä puhua henkilökohtaisista asioistaan niin kuin monet iäkkäämmät.
”Ilmapiiri on paljon rennompi kuin aloittaessani vuonna 2010”, Tiainen kertoo. Se näkyy esimerkiksi suhtautumisessa virheisiin. Niistä pyritään oppimaan, eikä syyllisiä ei haeta.
”Varsinkin isoissa hankkeissa ihmiset ottavat virheet hurjan raskaasti ja syyllistyvät herkästi. Taakka täytyy siirtää heidän harteiltaan, jotta he saavat suunnattua energiaansa uusiin asioihin. Tämä voi onnistua vain käymällä yhdessä läpi asioita.”
Työaikojen joustot ja työn ja perheen yhteensovittaminen tukevat Jankola-Väntärin mukaan osaltaan rekrytointia. Myös Lujatalossa perhevapaisiin suhtaudutaan myönteisesti. Ajattelutapa alalla on muuttunut selvästi.
”Kun vuonna 2000 jäin isyyslomalle, minulta kysyttiin, meinaatko oikeasti jäädä äitiyslomalle?” Lujatalon työpäällikkö Tomi Varonen muistelee.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Työhyvinvointi on valtti työntekijöitä palkattaessa – ”Keskeistä on, että uskalletaan nostaa kissa pöydälle””
Varmin tapa pilata työhyvinvointi, on nostaa kissa pöydälle.
Koko juttu koskee toimihenkilöitä. Ei näillä rakennusliikkeillä ole tuntipalkkalaisia. Eivät Skanska ja Luja ole edes rakennusliikkeitä vaan jonkinlaisia projektinjohtourakoitsijoita niinkuin kaikki isot rakennusliikkeet.