Kokeile kuukausi maksutta

Bisnesenkeli Timo Ahopelto ei innostu yhä uusista betonin kosteusmittareiden keksijöistä – menestyjillä on selvästi tunnistettavat ominaisuudet

Sijoittaja Timo Ahopelto saa jatkuvasti rahoituspyyntöjä betonin kosteudenmittaussensoreiden kehittämiseen. Vastaus on, että ne on jo keksitty. Intohimoinen ja älykäs harrastaja sen sijaan herättää heti kiinnostuksen.

Lifeline Venturesin salkunhoitajat Timo Ahopelto (edessä) ja Petteri Koponen ovat aktiivisia startup-yrityksiin sijoittajia. Kuva: Rio Gandara / HS

Ahopelto kertoi rakennusliike Tekovan ja sijoittaja Asko Myllymäen järjestämässä tilaisuudessa, että jostain syystä samat ideat keksitään uudestaan ja uudestaan.

Energian kulutuksen mittaaminen on yksi hittiaihe. Videokamerallekin keksitään jatkuvasti lisää käyttöä esimerkiksi työmaan varastojen seurantaan.

Näistä ideoista huolimatta hän ei muista yhtään rakennusalan uutta menestystuotetta. Sitä tosin sivuaa keksintö, jossa sensori seuraa jäteastian täyttöastetta. Sillä hän näki aikoinaan globaalejakin mahdollisuuksia, koska keksintö tuo säästöjä logistiikassa.

Ylipäänsä hän on haluton rahoittamaan keksijöiden keksintöjä. Niillä on hänen mukaansa vain noin kolmen prosentin mahdollisuudet menestyä.

Eri asia on tieteelliset keksinnöt, mutta tiedemiehet ovat huonoja kaupallistamaan niitä. Tyypillinen esimerkki on uuden molekyylin keksijä, joka ilmoittaa ottavansa mielellään rahaa yrityksen perustamista varten mutta varaa itselleen omistuksesta 99 prosenttia. Tällaisia ehdotuksia Ahopellolle tulee kerran vuodessa. Ei kiinnosta.

Intohimoa, älyä ja harrastuneisuutta vaaditaan

Ahopelto uskoo tunnistavansa ne tekijät, joista menestysyritys mahdollisesti syntyy.

Suurin erottuva tekijä on suoranainen pakkomielle menestyä. Raha ei ole useinkaan tärkein motivaattori vaan intohimo ja halu kaikkeen siihen tekemiseen, mitä menestys vaatii.

Menestyvän yrittäjän ja menestyvän tiimin pitää tehdä valtavasti työtä menestyksen eteen. Suurin osa startupeista ei siitä huolimatta lähde lentoon.

Ratkaisevan tärkeä tekijä on älykkyys ja siihen liittyvä aktiivisuustaso. Lähes aina yrityksen ensimmäinen idea epäonnistuu jollain tavoin  tai sitä on muutettava radikaalisti. Älykäs ihminen pystyy analysoimaan ja tekemään johtopäätökset puutteellisestakin tiedosta ja tekee tarvittavat muutokset nopeasti.

Jos Ahopellolla on vaihtoehtona neli- tai viisikymppinen henkilö, jonka CV on kunnossa tai nuori, kokematon, mutta älykäs ja intohimoisen energinen henkilö, vaaka kääntyy jälkimmäisen puoleen. Kokenut tekijä saattaa edetä harkiten ideansa kanssa, kun taas samaan aikaan nuori ja älykäs yrittäjä tekee virheitä, mutta ottaa niistä heti opikseen. Ahopellon mukaan ne yleensä voittavat pelin, jotka kokeilevat, erehtyvät ja vaihtavat ketterästi suuntaa.

Ahopelto pitää isona plussana sitä, jos yrittäjällä on harrastus, joka tukee yritystoimintaa tai on jopa osa sitä. Tämä tarkoittaa ennakkoluulotonta kiinnostusta ja syvällistä perehtymistä aiheeseen, mikä se sitten onkin.

”Parhaat yrittäjät ovat oppineet asiat harrastuksen kautta”, hän sanoo. Menestyvissä ohjelmointi- ja peliyhtiöissä tämä on lähes itsestään selvyys.

Yrittäjällä pitää luonnollisesti olla hyvä tiimi. Kaksi tai kolme henkeä yleensä riittää. Kovin paljon tätä isompi tiimi ei toimi. Tärkeää on, että kukin tiimin jäsenistä on erityisen hyviä jollakin alueella. Kukaan ei voi olla vain sivustakatsoja. Muuten tiimin sisälle syntyy riitoja.

”Hyvä tiimi toteuttaa puolivalmista liiketoimintasuunnitelmaa siinä vaiheessa, kun huono tiimi vielä hioo suunnitelmia.”

Rekrytoi itseäsi fiksumpia

Tiimin vahvuudesta kertoo sen rekrytointikyky eli kuinka nopeasti se pystyy täyttämään vapaat paikat huipputekijöillä. Lahjakkuuksien houkuttelu on yksi aloittavan yrityksen tärkeimmistä asioista. Hyvät tiimit täyttävät paikat nopeasti.

Hyvän yritysjohtajan tunnistaa Ahopellon mukaan siitä, että hän uskaltaa rekrytoida itseään parempia.

Ahopellon mukaan sijoittajat ovat armottomia tiimejä arvioidessaan. He pitävät kovaa osaamista arvossaan ja ehdottavat nopeasti sellaisten henkilöiden irrottamista omistuksesta, jotka eivät ole riittävän hyviä tiimiin eivätkä tuo lisäarvoa yritykselle.

Sijoittajat eivät Ahopellon mukaan pysty rakentamaan firmoja, mutta firman pilaamiseen ne kyllä pystyvät.

Diplomi-insinööri Timo Ahopelto tunnetaan lääketuotekehityksen tiedonhallintaohjelmistoja valmistavan CRF Healthin perustajana. Sen hän myi amerikkalaisille. Hän on myös pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin toinen perustaja. Yhtiö tunnetaan siitä, että se oli Supercellin ensimmäinen sijoittaja.

Ahopelto on myös tällä viikolla järjestettävän Slushin hallituksen puheenjohtaja.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Bisnesenkeli Timo Ahopelto ei innostu yhä uusista betonin kosteusmittareiden keksijöistä – menestyjillä on selvästi tunnistettavat ominaisuudet”

  1. Suosittelen luetunymmärtämisen harjoittelua.

  2. Onkohan kukaan käynyt esittelemässä maailman mullistavia teollisen rakentamisen tuotteita, kuten kylpyhuonemoduuleita?

    1. Ei varmaankaan. Yksi syy on arkistossani oleva lehtileike, jossa kerrotaan kuinka Parma vei kylpyhuonetilaelementtejä Saksaan, Turkmestaniin, Tjumeniin ja Italiaan. Sitä ennen niitä oli vuosien ajan toimitettu suomalaisille risteilijöille. Vuosi oli 1994. Kylpyhuone-elementeistä koottava tornikin oli silloin tuotannossa ja saneerauskohteista esimerkkinä oli Shellin pääkonttorin muuttaminen asunnoiksi.

      Pyörää ei kannata keksiä uudestaan ja uudestaan, vaikka esimerkiksi Firassa niin tehdäänkin. Neapon konkurssi on hyvä esimerkki siitä, että vanhasta ideasta (tilaelementistä) ei välttämättä saa uutta kaupallista tuotetta. Neaponkin tuotetta on sen jälkeen yritetty moneen otteeseen kopioida yhtä huonoin tuloksin.

    2. Ruotsista niitä on ostettu kai tänne, veti kai välistä liikaa, myynti loppui kuin kananlento tai sitä ei ollutkaan kuin toimittajien jutuissa.

  3. Näitä mullistuksia riittää, kuten tahtiaikataulu, josta voidaan muodostaa vientituote applikaatiomuodossa. TEKES ainakin uskoo näihin maailman mullistuksiin valtavilla summilla vuosittain.
    Seppo, ehdotan jutun aiheeksi, että listaatte vuosittain suurimmat rakennusalan TEKES- ja yritystukien saajat.

  4. Aloitti tappiollinen Fira Modules, kyllä nämä ovat neroja.

Vastaa käyttäjälle Seppo Mölsä Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat