Kokeile kuukausi maksutta

Selvitys: Kerrostalon korjaaminen ilmastoystävällisempää kuin uudisrakentaminen – myös betonin korvaaminen puulla vähentää päästöjä

Vanhan asuinkerrostalon peruskorjaamisen ja lisäkerrosrakentamisen hiilijalanjälki on pienempi kuin talon purkamisen ja uuden rakentamisen tilalle. Tämä käy ilmi Helsingin asuntotuotannon (Att) teettämästä selvityksestä.

Kuva: Liisa Takala

Selvityksessä tarkasteltiin kahden Helsingin kaupungin vuokrakerrostalon hiilijalanjälkeä ja kustannuksia vaihtoehdoissa, joissa kerrostalot joko peruskorjattaisiin ja niihin rakennettaisiin lisäkerroksia tai jos ne purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin uudet kerrostalot. Korjaaminen oli sekä ilmastoystävällisempää että halvempaa.

Molemmissa kohteissa peruskorjauksen ja lisäkerrosten rakentamisen hiilijalanjälki oli runsaat 20 prosenttia pienempi kuin purkamisen ja uudisrakentamisen. Vaikutuksia tarkasteltiin viidenkymmenen vuoden aikakaarella.

Peruskorjaus ja lisärakentaminen tuli myös investointikustannuksiltaan jonkin verran edullisemmaksi kuin uusien kerrostalojen rakentaminen.

Selvitys osoittaa, että energiatehokkuudella, rakennusmateriaalien valinnalla ja lämmitysenergiamuodolla on merkittävä vaikutus rakennusten hiilijalanjälkeen sekä korjaus- että uudisrakentamisessa. Kuljetuksen ja purkamisen osuus on suhteellisen pieni.

Energiatehokkuuden osuus hiilijalanjäljestä on peruskorjausvaihtoehdossa merkittävä, noin 70 prosenttia, ja uudisrakentamisessa noin 50 prosenttia. Korjausrakentamisen tavoitteena ei ole saattaa kiinteistöä alkuperäiseen tilaan vaan integroida siihen modernia energiatehokasta talotekniikkaa.

”Tulokset ovat vasta suuntaa antavia, koska ne perustuvat pitkälle oletuksiin, eivät varsinaisiin suunnitelmiin. Korotusvaihtoehdosta on tarkoitus järjestää ideasuunnittelu kutsukilpailuna”, Helsingin kaupungin asuntotuotannon rakennuttaja-arkkitehti Timo Karhu sanoo tiedotteessa.

”Tämän jälkeen saadaan tarkemmat kustannus- ja hiilijalanjälkilaskelmat. Kilpailun tulosta voidaan käyttää lähtötietona, jos korotushanke käynnistetään.”

Att:n teettämä selvitys on ajankohtainen, sillä monissa suomalaisissa kaupungeissa tehostetaan maankäyttöä ja tiivistetään kaupunkirakennetta täydennysrakentamisella, vanhaa purkamalla ja uutta rakentamalla.

”Vanhojen lähiökerrostalojen purkaminen uudisrakentamisen tieltä ei välttämättä ole kestävän kehityksen ja ilmaston kannalta järkevin tapa. Asiaa täytyy selvittää tarkemmin”, Karhu sanoo.

Betonin korvaaminen puulla vähentää päästöjä

Rakennustuotteet ja erityisesti betonimateriaalit aiheuttavat merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä erityisesti uudisrakentamisessa. Jos päästöjä tarkastellaan ilman energiankäyttöä, peruskorjauksen ja lisärakentamisen hiilijalanjälki on noin puolet pienempi kuin uudisrakentamisen.

Sekä korjaus- että uudisrakentamisessa hiilijalanjälkeä voidaan pienentää korvaamalla betonipohjaisia tuotteita puupohjaisilla. Esimerkiksi peruskorjattavien asuinkerrostalojen lisäkerrokset voidaan rakentaa puusta. Uudisrakentamisessa kierrätettävän sidosaineen käyttö betonituotteissa laski hiilijalanjälkeä 4–5 prosenttia.

Rakennusten hiilijalanjälkeä voidaan alentaa merkittävästi vaihtamalla kaukolämpö maalämpöön. Uudisrakentamisvaihtoehdoissa lämmitysmuodon vaihto alensi hiilijalanjälkeä noin 34–37 prosenttia viidenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Selvityksessä ei laskettu lämmitysmuodon vaihtamisen vaikutuksia peruskorjausvaihtoehdoille, mutta sen oletetaan pienentävän hiilijalanjälkeä.

Rakennusten hiilijalanjälki osaksi säädösohjausta

Selvityksessä käytettiin Bionovan One Click LCA -laskentaohjelmaa. Menetelmän testaus on osa vuonna 2017 julkistettua ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa, jonka päämääränä on rakennusten hiilijalanjäljen tuominen osaksi säädösohjausta.

Vuoden 2019 hallitusohjelman mukaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa on nopeutettava. Tavoitteena on, että säädösohjaus on käytössä 2020-luvun puolivälissä.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen pitää Helsingin tuloksia kiinnostavina.

”On todella tärkeää, että peruskorjauksen ja uudisrakentamisen ilmastovaikutuksia vertaillaan. Olemassa olevan ja korjauskelpoisen rakennuskannan ylläpitäminen on järkevää ympäristötaloudenpitoa. Att:n teettämän selvityksen tulokset antavat hyvää pohjatietoa myös muille rakennuttajille ja kaupungeille”, Kuittinen sanoo.

Selvityksen toteutti Helsingin asuntotuotannon toimeksiannosta Sweco.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Selvitys: Kerrostalon korjaaminen ilmastoystävällisempää kuin uudisrakentaminen – myös betonin korvaaminen puulla vähentää päästöjä”

  1. Kuinkas vaikuttaisi kokonaisuuteen sellainen tilanne, että kaukolämmöstä luovuttaisiin kokonaan. Tällöinhän sähköntuotannossa käytetyissä laitoksissa syntyisi valtavasti käyttämätöntä hukkalampöä ja kokonaisuudessa ainakin laitoksen laskennallinen hiilijalanjäljen pitäisi kasvaa, koska valtavasti tuotettua lämpöenergiaa menee hukkaan, verrattuna nykyiseen kaukolämpöjärjestelmään.

    Tilanne saattaisi olla erilainen, jos meillä olisi käytössä talvisin jokin uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuottomenetelmä.

  2. Lisäksi haluaisin tietää onko tuossa puu-betoni vertailussa huomioitu betonin neutraloituminen, mikä jatkuu reilusti yli 50 vuoden ajanjakson. Entä kuinka paljon tulee hiilidioksidipäästöjä puurakenteiden huoltotoimista ja toisaalta kuinka paljon betonirakenteiden huoltotoimet lisäävät jalanjälkeä

  3. Suomi tuo niin paljon sähköä, että tuollainen promilleluokan kulutusvaihtelu lämmöntuotannossa ei merkitse mitään.

  4. Kummastuttaa, että näitä tarkasteluja tehdään edelleen 50 v käyttöiälle, vaikka esimerkiksi ns. lähiörakentamisen aikaisia lyhyitä käyttöikätavoitteita on paheksuttu laajasti. Tuskinpa kukaan kiinteistönomistajakaan hyväksyisi sitä, että talo puretaan vain 50 v kuluttua. Tällainen elinkaari tarkoittaisi käytännössä sitä, että esimerkiksi Suomen suurinta lähiötä Hervantaa pitäisi alkaa systemaattisesti purkaa vanhimmasta päästä vain parin vuoden kuluttua.

    Mitä tulee tekniseen käyttöikäsuunnitteluun (jossa 50 v on tyypillinen käyttöikä), asetettu suunnittelukäyttöikä tarkoittaa sitä, että korkeintaan 5 % rakennuksista on teknisesti käyttöikänsä päässä. Silloin esim. 50 v suunnittelukäyttöiällä rakennusten keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 150 v.

  5. Olisi myös hienoa, jos näihin (materiaaliin kantaa ottaviin selvitykseen) saataisiin jotenkin sisällytettyä massiivirakentamisen mukanaan tuomia hyötyjä, kuten sisäänrakennettua kosteus- ja paloturvallisuutta, ennustettavaa käyttöikää ja vähäistä huollon tarvetta, koko elinkaaren taatusti kunnossa pysyvää ääneneristävyyttä ja ilmanpitävyyttä sekä miellyttävää sisäilmastoa hyvin vähäisellä jäähdytystarpeella, rakentamisen kustannustehokkuudesta ja rakentamisen sujuvuudesta puhumattakaan. Näistä eduista kai johtuu, että massiivirakenteet ovat kuitenkin kerrostaloja rakennuttavien suosiossa,

Vastaa käyttäjälle Jussi Mattila Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat