Kokeile kuukausi maksutta

Tutkimusryhmä haluaa maailman korkeimman puutalon Suomeen, 30-kerroksinen torni kohtaisi Helsingissä merituulen haasteet

Tavoitteena on viedä suomalainen puurakentamisen konsepti maailmalle. Ensin tarvitaan kuitenkin ainakin yksi mallirakennus Suomeen.

Havainnekuvassa puinen tornitalo on sijoitettu Pasilaan. Kuva: Arkkitehtuurisuunnittelu Harry Edelman, rakennesuunnittelu Sami Pajunen ja Janne Hautala

Miltä näyttäisi puusta rakennettu, 30-kerroksinen tornitalo Helsingissä?

Pian sellaisen rakentaminen olisi mahdollista, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston kestävän rakentamisen tutkimusryhmän vetäjä Harry Edelman.

Tutkimusryhmän kehittämä Nordic tower olisi toteutuessaan uniikki tapaus ja maailman korkein puusta rakennettu asuinkerrostalo.

Tällä hetkellä ennätystä pitää hallussaan Norjaan rakennettu 18-kerroksinen puukerrostalo.

Useampikerroksisten talojen rakentaminen puusta oli Suomessa pitkään vähäistä, mutta viime vuosina innostus puuhun on palannut.

Puurakentamisen alakulo johtui ennen kaikkea kahdesta asiasta: betonin noususta ja paloturvallisuuteen liittyneistä huolista.

Suomen kaupungistuessa vauhdilla 1960-luvun lopulla betoni nousi nopeasti suosituimmaksi kerrostalojen rakennusmateriaaliksi. Toisaalta betonirakentaminen oli tehokasta, toisaalta betonia myös lobattiin tehokkaasti.

Puurakentamista taas painoivat alas rakennus- ja paloturvamääräykset. Ne muotoiltiin tuolloin sellaisiksi, että korkeiden puukerrostalojen rakentamisesta tuli kallista ja vaikeaa. Suomalaiset puukaupungit olivat menneisyydessä roihahtaneet palamaan noin 40 vuoden välein, joten pelkoja voi pitää perusteltuina.

Nyt puurakentamista on kuitenkin ruvettu kehittämään ympäristöystävällisenä vaihtoehtona vallalla oleville rakennustavoille.

Puun hiilijalanjälki on huomattavasti esimerkiksi betonia pienempi. Myös paloturvallisuuskysymyksiin on löytynyt toimivia ratkaisuja.

Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusryhmän tavoitteena on viedä puukerrostaloratkaisu maailmalle. Kyseessä tulisi olemaan suomalaiselle teollisuudelle tärkeä vientituote.

”Maalihan on kansainvälisessä viennissä, että ei vietäisi enää bulkkitavaraa, vaan pitkälle jalostettua elementtiä rakennuskonseptilla”, rakennuksen mekaniikkaa suunnitellut professori Sami Pajunen sanoo.

Konseptissa oleellista on se, että talon elementit tai niiden osat ovat helposti kuljetettavissa. Puukerrostaloratkaisun rakennejärjestelmä on vakioitu, mutta arkkitehtuuri sen ympärillä on vapaa.

Tärkeintä on tutkimusryhmän mukaan, että rakentaminen on hiilinegatiivista ja kiertotalouden periaatteiden mukaista. Korkeat talot ovat niin ikään kaupungistumisen tulevaisuutta erityisesti maailmalla.

Kansainvälisistä markkinoista puhuminen saattaa kuitenkin olla tässä vaiheessa asioiden edelle menemistä. Ensimmäisenä olisi saatava Suomeen malliesimerkki toimivasta rakennuksesta. Toistaiseksi kiinnostuneita ei ole ollut.

”Näemme että eteneminen riippuu siitä, että joku suurehko kaupunki tarttuu tilaisuuteen ja tarjoaa tonttia”, Edelman sanoo.

”Se mitä kaivataan, on tekemisten rohkeus ja suuri halu ja kyky ajatella asioita. Tällä hetkellä japanilaiset vievät britteihin puutaloja, se on hirvittävän iso markkina. Meillä on siihen kaikki edellytykset”, Pajunen jatkaa.

Suunnittelijoiden mukaan korkeat puurakennukset sopisivat erityisen hyvin kaupungin solmukohtiin, kuten junaratojen varsille. He ovat kuitenkin tietoisia rakennusten herättämistä tunteista.

”Korkea rakentaminen herättää intohimoja ihastuksesta kauhistukseen. Oikeassa paikassa se on mielestämme kuitenkin hyvinkin perusteltua, jos miettii kaupunkien rajallisia maavaroja”, Edelman sanoo.

Vaikka puhutaan puurakentamisesta, ei puu materiaalina ole hankkeessa itsearvoisessa asemassa. Suunnittelijoiden mukaan kiertotalouspuoli menee kaiken edelle.

Puurakentamiseen liittyy monia haasteita, jotka on pyritty hankkeessa ratkaisemaan. Esimerkiksi julkisivussa ja sisäpinnoissa saatettaisiin hyödyntää muitakin materiaaleja paloturvallisuussyistä.

”Kun tuulee, kaikki korkeat rakennukset alkavat huojumaan”, Pajunen selittää.

Puu on materiaalina erityisen kevyt, minkä takia tuuli vaikuttaa korkeisiin puurakennuksiin erityisen paljon.

Huojumista on pyritty tutkimusryhmän kehittämässä ratkaisussa hillitsemään purjeveneenkin mastosta tutuilla vaijereilla, jotka on sijoitettu rakennuksen keskelle. Toinen ratkaisu huojumisen vähentämiseksi on lisätä rakennuksen painoa esimerkiksi betonisilla kerroksilla rakennuksen välipohjassa. Tässä olisi mahdollista hyödyntää myös kierrätysbetonia.

Huojumisen lisäksi puurakennuksissa tapahtuu painumista. Mutta kun kaikki kantavat rakenteet ovat puuta, on painuminen Pajusen mukaan systemaattista, jolloin sen vaikutukset on helpompi ottaa huomioon suunnittelussa.

Suunnittelijat myöntävät, ettei aivan uusi rakentamisen konsepti voi olla täysin riskitön.

Hanketta on rahoittanut Business Finland.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Tutkimusryhmä haluaa maailman korkeimman puutalon Suomeen, 30-kerroksinen torni kohtaisi Helsingissä merituulen haasteet”

Vastaa käyttäjälle Olavi Tupamäki Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat