Kokeile kuukausi maksutta

Ympäristöhäpeä ohjaa jo rakentamista – Helsinki kilpailuttaa päästöttömän katutyömaan

Tilaajat ovat Pohjoismaissa alkaneet asettaa rakentamiselle päästövaatimuksia. Helsinki asettaa ensimmäiseksi päästövaatimukset kadunrakentamiseen. Päästöttömän katutyömaan pilotti tulee kilpailuun ehkä jo helmikuussa.

Katutyömaat aiheuttavat merkittävän määrän hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä sekä melua. Pölyn määrää voi vähentää kostuttamalla ja päästöjä ja meluja siirtymällä sähkökäyttöisiin koneisiin.

Helsinki käynnisti aiheesta markkinavuoropuhelun alan yrittäjille joulukuussa. Parhaillaan tehdään sen pohjalta valintakriteerejä ja helmikuussa on tarkoitus päästä kilpailutuksiin. Pilottikohde valitaan lähiviikkoina.

Tämä artikkeli on tilaajille

Kirjaudu sisään

Kokeile nyt 1 kk veloituksetta!

Ryhmätilaus digi (+printti)

Ryhmätilaus sisältää haluamasi määrän käyttäjätunnuksia digiin (+printtilehtiä) yhdellä laskulla.

Yksittäistilaus printti+digi

Tilausjakso valittavissa 6/12 kk, myös määräaikaisena.

Yksittäistilaus digi

Tilausjakso valittavissa 3/6/12 kk.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Ympäristöhäpeä ohjaa jo rakentamista – Helsinki kilpailuttaa päästöttömän katutyömaan”

  1. Laadimme 30 vuotta siten rakentajan eko-ohjeet. Vuonna 1989 tekemämme Eko-Rakennuslehden pääkuva oli Salmisaaaren hiilikasoista. Ne ovat olleet hyvä muistutus tekemättömyydestä. Ohjeet kasvihuoneilmiön torjunnasta, jätteiden ja puretttavien rakennusosien kierrättyksestä, puun suosimisesta ja muovin välttämisestä olisi voitu panna vapaaehtoisesti toimeen milloin vain, mutta piti odottaa EU:ta ennen kuin edes ympäristöministeriö ryhtyi toimiin vuoden 2006 ilmastokeskustelun aikoihin. Rakentajien asenteet muuttuvat valitettavasti vain pakottamalla! Ruotsissakin on herätty meitä ennen. Toivottavasti ilmastohäpeä ja -ahdistus muuttuvat ylpeydeksi ympäristöteoista.

    1. Nyt voittekin sitten nostaa omaa häntää, kun olette olleet niin erinomaisia. Muovin käytölle on syynsä ja betoni on edelleenkin ominaisuuksiensa puolesta korvaamaton materiaali.

      Lisäksi se Suomessa käytetty muovi ei edelleenkään päädy tyyneen valtamereen vaikka kuinka haluaisitte näin väittää.

  2. En tiedä tuosta päästöttömyydestä mutta nykyisiä katutöiden aikatauluja kyllä sietää hävetä. Ilmeisesti aikataululla ei ole mitään väliä – kestää sitten kuukauden tai vuoden niin valmistuuhan se joskus – ja tietysti tulee niitä ”yllätyksiä” ja haetaan lisäaikaa. Jotenkin tuntuu että hommia tehdään lusikalla tai korkeintaan lapiolla vaikka koneetkin on keksitty…?

    1. Ilmastovouhotus levinnyt jo jäärienkin piiriin. Vaikka kuristettaisiin itsemme Suomessa hengiltä niin eipä osuisi kuin omaan nilkkaan. Maapallon tilaan Suomen tekemisillä ei ole minkäänlaista vaikutusta.

      1. Rakentajat eivät todellakaan ole olleet edelläkävijöitä ilmastoasioissa vaan ovat vain reagoineet tilaaja- ja asiakaskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Rakentamisessa rima on aina ollut juuri niin matala kuin määräyksetkin ja vain sitä on saatu mitä on tilattu.

        Tänään kuitenkin ne yritykset, jotka ovat ilmasto- ja ympäristövastuuasioissa ketterimpiä, katsovat saavansa kilpailuetua. Ei ole suinkaan sattuma, että YIT ensimmäisenä isona suomalaisrakentajana julkisti kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. Kansainvälisenä yrityksenä se oli nähnyt tilaajakunnassa tapahtuneet muutokset muissa Pohjoismaissa ja yrityksessä tiedettiin, että nuo vaatimukset tulevat Suomeenkin, mitä Helsingin kaupungin katutyöesimerkki hyvin osoittaa. Hiilijalanjälkilaskelman ohjaama suunnittelu ja jätemäärien minimointi eivät välttämättä tule yhtään nykyistä rakentamistapaa kalliimmiksi.

        Osin samoista syistä kansainvälisessä omistuksessa olevat yritykset, kuten materiaaliteollisuudessa Finnsementti ja Isover ovat olleet edelläkävijöitä niin työturvallisuus- kuin nyt ilmastoasioissakin. Toiselle niistä ilmastonmuutos on asia, johon on pakko sopeutua, jos aikoo pärjätä ja toiselle se merkitsee isoja bisnesmahdollisuuksia.

        Sillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä, mikä on Suomen ”syyllisyysaste” ilmastopäästöissä. Markkinat muuttuvat joka tapauksessa siihen suuntaan, että nuo asiat on otettava huomioon yritystoiminnassa. Ympäristövastuu on vastuuta myös liiketoiminnan tulevaisuudesta.

        Jota tuo syyllisyysasia kiinnostaa, voi lukea vaikka Pentti Murolen blogia aiheesta http://penttimurole.blogspot.com/:

        ”Poliittisesti suuri juttu näyttää olevan väite siitä, ettei meillä kannata tehdä mitään, kun syylliset ovat muualla, etenkin Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa. Niinpä niin, meillä Suomessa on 0,07 % maailman asukasluvusta ja 0,13 % maailman kasvihuonepäästöistä. Kiina taas asuttaa 18 % maailman väestöstä ja kiinalaiset tupruttavat 26 % maailman CO 2 ekv-päästöistä. Intiassa vastaavat luvut ovat 18 % ja 6 % ja Afrikassa 16 % ja 3 %. Asukasta kohti päästöt tonneissa ovat Suomessa 9 tn/as., Kiinassa 8 tn/as sekä Intiassa ja Afrikassa 2 tn/asukas. Suomi siis johtaa päästöjen määrässä suuriin saastuttajiin verrattaessa. Suomi on muuten asukasta kohti laskettujen CO2-päästöjen määrässä maailman maista huonosta päästä laskien sijalla 32, Kiina on sijalla 38 ja Intia sijalla 101. Maailman CO2-päästöt ovat nousussa. Se mikä oli vuonna 1990 23 mrd. tonnia on nyt 40 mrd. tonnia. EU ja USA ovat onnistuneet vähentämään osuuttaan maailman päästöistä, mutta absoluuttisesti niiden omat päästöt eivät ole juuri vähentyneet.”

        1. Seppo. LIsääntynyt toimihenkilötyö lisää kustannuksia väistämättä. Laskutushinta pyörii n. 80 €/h paikkeilla. Väitätkö tosiaan, että rakentamisesta tulee edullisempaa kun kaikenlainen selvittely ja laskelmien tekeminen sekä korjaaminen ja näiden vaikutus toimintaan lisää toimistoissa tapahtuvaa sähköistä paperirulettia?

          Ehei, kyllä hinnat nousee ja todellisen tuottavan työn osuus kokonaishinnasta pienenee, kun enemmän ja enemmän energiaa käytetään siihen että hommat näyttäisivät paperilla hyvältä.

    1. Ei hyvää päivää. Oikeastikko vertaatte Suomen päästöjä johonkin Afrikkaan per hlö. Olisiko Suomikin siis synnitön jos ruvetaan sikiämään kuin Afrikassa ja resurssipulan vuoksi tämän jälkeen päästöt per henkilö tippuvat tuosta 9/tn per asukas. Suurin syyllinen on älytön väestönräjähdys kolmansissa maissa. Tämän takia ei kannata tuntea minkäänlaista häpeää Suomessa ja on hullua kurittaa itsensä erinäköisillä ilmastoverohuuhailla kilpailukyvyttömäksi sosialistitasavallaksi. Nyt vähän skarppausta asiakokonaisuuteen!

  3. Odotan aikaa kun rakennusalalla henkilökunta ei saa syödä kuin kasvisruokaa. Tai ainakin aikaa, kun siitä saa työnantajalta palkkion, lyijykynän tai yrityksen logolla pyyhekumin. Perustuvatko nämä ilmastoajatukset alalla lobbaamiseen vai onko johto karkaamassa entisestään todellisuudesta.

  4. No jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, jostain on saatavissa valtion tukea tämän kaltaisille hankkeille, ehkä kaavoituspolitiikkakin suosii tontin saannissa jne. eli tukirahoilla kannattavaan liiketoimintaan. Sitä ne ovat ne ilmastoasiat. Näitä urakoisijapuolen tai sijoittajapuolen herrasmiehiä ja naisiakin eivät kiinnosta todellisuudessa ilmastoasiat pätkääkään. Kaikki lähtee lobbaamisesta, siirtyy markkinointiin ja päättyy kyseenalaiseen businekseen. Rakentaminen on vain sivutuote. Vai onko tuo vanha kaava muuttunut.

Viimeisimmät näkökulmat