Kokeile kuukausi maksutta

Green deal edistää kestävää purkamista –”Päänavaus uudelle toimintakulttuurille”

Ympäristöministeriö ja Rakli tiedottavat solmineensa green deal -sopimuksen materiaalitehokkuuden edistämiseksi purkamisessa.

EU:n jätedirektiivi edellyttää nykyistä parempaa rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä. Kuva: Aku Isotalo / HS

Päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla toimijoita laatimaan purkukartoitus ainakin kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.

Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi.

”Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

”Jäsenkuntamme on sitoutunut toimimaan vastuullisuuden edelläkävijänä, ja kestävän purkamisen green deal on osoitus ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien sekä säädöksiä valmistelevien tahojen yhteistyöstä ja tavoitteesta edistää kiertotaloutta koko rakentamisen elinkaaressa. Tämä on yksi askel kiinteistö- ja rakentamisalalta kohti EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista”, Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen toteaa.

Raklin jäsenistä ensimmäisinä sopimukseen sitoutuvat Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Ylva ja OP Kiinteistösijoitus Oy.

Purkukartoitus auttaa uudelleenkäyttämään ja kierrättämään

Rakennus- ja purkujätettä 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa

Ympäristöministeriön tavoitteena on luoda hyvät edellytykset rakennus- ja purkumateriaalien korkeatasoiselle hyödyntämiselle.

Ministeriön kolme uutta opasta sisältävät ohjeet materiaalitehokkaaseen purkamiseen. Purkukartoitus on uusi vapaaehtoinen menettelytapa inventoida purkamisessa syntyviä materiaaleja ja arvioida niiden hyödynnettävyyttä.

Purkukartoituksen käytön edistäminen onkin green deal -sopimuksen tärkeä tavoite.

Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys.

Purkukartoituksen laatiminen hyvissä ajoin ennen purkamista antaa nykyistä paremmat edellytykset käyttää uudelleen ja kierrättää purkumateriaaleja sekä hallita purkuprosessia.

Maassamme syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta noin 85 prosenttia syntyy korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa.

EU:n jätedirektiivi edellyttää vaarattoman rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisasteen nostamista vähintään 70 prosenttiin kuluvana vuonna. Viimeisen arvion mukaan rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämisaste materiaalina oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Green deal edistää kestävää purkamista –”Päänavaus uudelle toimintakulttuurille””

  1. Semmosella määrällä pukkaa direktiivejä, että toisesta päästä pitää tiputtaa vanhoja mappi Öhön, että ei menisi kaikki aika byrokraattien pillin mukaan tanssimiseen. Kaikkia huuhaa ilmotusvelvollisuuksia ei taida viranomainenkaan enää muistaa.

  2. Kiertotalouden kehittymistä haittaa kovasti se, että jotkut toimijat näkevät purkujätteen materiaalierinä, kun se pitäisi nähdä materiaalivirtoina, joille on olemassa enemmän tai vähemmän pysyvä ottaja/käyttäjä/asiakas. Jutun toteamus ”Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi.” kertoo tästä ajattelusta. Rakennuksista löytyy toki arvokkaitakin materiaalieriä, jotka kannattaa ottaa uudelleen käyttöön, mutta niillä ei ole materiaalivirtojen näkökulmasta mitään merkitystä. Valtaosa purkuulta tulevasta tavarasta on täyttä bulkkia, kuten betoni- lämmöeriste- ja puuujätettä. Niitä lienee ihan turha kirjata mihinkään rekisteriin, josta joku voi käydä ne löytämässä. Niille tulee löytää prosessikäyttö. Onneksi betonille ja teräkselle on näin käynytkin, ja villoillekin näyttää olevan käymässä.

    1. Uusia kaavakkeita mestarille täytettäväksi. Niitä ei onneksi ollutkaan vielä montaa. Laittakas ny kunnolla kerralla 10 000 uutta lätiliti kaavaketta työmalle täytettäväksi.Se joka ei täytä kaikkia niin kärsinöön 10 vuotta linnaa.

Vastaa käyttäjälle HullummaksMenee Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat