Kokeile kuukausi maksutta

Helsinki aikoo purkaa 1990-luvun alun taloja – Merirastilaa tarkoitus uudistaa kymmenillä miljoonilla euroilla

Kaupunki haluaa Meri-Rastilaan lisää asukkaita ja vapaarahoitteisia asuntoja. Osa uudisrakentamisesta edellyttää 1990-luvun alussa rakennettujen talojen purkamista.

Meri-Rastila on 1990-luvun alussa rakennettu asuinalue Itä-Helsingissä. Kuva: Jarmo Matilainen, HS

Itä-Helsingissä sijaitsevassa Meri-Rastilassa on käynnistynyt iso muutos. Saadakseen Meri-Rastilaan nykyistä enemmän asukkaita kaupunki aikoo uudistaa alueen asemakaavaa.

Kaupunki on arvioinut investoivansa Meri-Rastilan kehittämiseen tulevina vuosina yhteensä 65-75 miljoonaa euroa. Kaavamuutoksen myötä syntyvän uuden rakennusoikeuden arvoksi on arvioitu 115-130 miljoonaa euroa.

Kaavaratkaisu lisää hieman työpaikkoja, mutta pääasiassa aluetta kehitetään yleiskaavan mukaisesti asuinalueena.

Meri-Rastilassa asuu nyt noin 5 000 asukasta. Jos kaikki suunniteltu rakentaminen toteutuu, alueen asukasmäärä voisi lähes kaksinkertaistua.

Alueesta vastaava kaupungin asemakaavoituspalvelun arkkitehti Linda Wiksten kertoo, että uutta asuinrakentamista on kaavamuutoksen myötä tulossa reilusti yli 200 000 kerrosneliömetriä.

Osa uudisrakentamisesta edellyttää vanhojen rakennusten purkamista.

Tiiviimpää, korkeampaa, laadukkaampaa

Meri-Rastilan uudistamiseen ryhdyttiin ennen kaikkea siksi, että kaupungin mielestä alueen nykyinen status on turhan alhainen ottaen huomioon, että se sijaitsee metron varrella meren rannalla.

Lamavuosina 1990-luvun alussa rakennettu asuinalue on kuitenkin nykymittapuun mukaan väljästi rakennettu. Meri-Rastilassa on myös suhteessa paljon kaupungin vuokra-asuntoja.

Kaavamuutoksen tavoitteena on paitsi tiivistää hyvien liikenneyhteyksien varrella olevaa aluetta, myös monipuolistaa alueen hallintamuotoja. Käytännössä Meri-Rastilaan halutaan enemmän vapaarahoitteisia asuntoja sekä välimuotoja kuten puoli-hitaksia tai asumisoikeusasuntoja.

Kaavaratkaisun kerrotaan ohjaavan laadukkaaseen asuntotuotantoon, mikä tarkoittaa muun muassa tiiviimpää ja korkeampaa rakentamista, enemmän puurakentamista sekä enemmän yhteistiloja kuten kattoterasseja ja yhteissaunoja asuintaloihin.

Kaupunki haluaa lisätä myös erilaisen viherrakentamisen, kuten viherkattojen määrää. Osana Meri-Rastilan kaupunkiuudistusta on tehty suunnitelmia myös alueen puistojen, katujen, aukioiden ja julkisten rakennusten uudistamiseksi.

”Asukkaat ovat toivoneet esimerkiksi syötävää puutarhaa”, Wiksten kertoo.

Uudistaminen edellyttää purkamista

Kaavamuutos tarkoittaa toteutuessaan sitä, että Meri-Rastilasta joudutaan purkamaan noin 35-40 rakennusta. Iso osa näistä on asuintaloja mutta joukossa on myös esimerkiksi pieniä päiväkoteja.

Kaupunki on saanut palautetta, jossa kannetaan huolta purkamisen ilmastovaikutuksista. Wiksten ymmärtää huolen.

”Asiaa on puntaroitu. Purkamisella on myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Tilanne Meri-Rastilassa on kuitenkin se, että olemassa olevia rakennuksia ei kannata korottaa. Purkamalla vanhaa yksittäisten tonttien tehokkuutta voidaan nostaa jopa nelinkertaiseksi, mikä on tärkeää näin hyvien raideyhteyksien varrella. Kaupunki totesi, että se on iso arvo”, Wiksten sanoo.

Seuraavaksi kaavamuutosehdotukset etenevät tarkistettuina kaupunkiympäristölautakuntaan ja sieltä kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi.

Wiksten arvioi, että uudet kaavat saavat lainvoiman aikaisintaan ensi vuonna, joten ensimmäisiä rakennuslupia voidaan alkaa hakea silloin. Koko Meri-Rastilan uudistus vienee 10-15 vuotta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Helsinki aikoo purkaa 1990-luvun alun taloja – Merirastilaa tarkoitus uudistaa kymmenillä miljoonilla euroilla”

  1. Korkeamman ja laadukkaamman ymmärrän hyvin, mutta mikä hemmetin ahneus ajaa tiivistämään? Jos rakennetaan korkeata, niin rakennusten etäisyyksiä tulisi kasvattaa, ei tiivistää. Kyllä niitä slummeja saadaan rakennettua kuin Ranskassa ja kun tulee vähän tuulta tukkaan laskusuhdanteessa, niin pahoinvointi kulminoituu epämiellyttävillä ahtaasti rakennetuilla asuinalueilla ja autot palavat.

    1. Pahimmillaan näin. Ja en kyllä muutenkaan ymmärrä, kuka omilla rahoillaan haluaisi ostaa itselleen sikahintaisen koirankopin täyteenahdetusta sumpusta keskeltä ei mitään. Mutta kai näitä yhteisöllisyys- sun muun himphampun indoktrinoimia lampaitakin vielä on…

  2. Järkyttävää. Muutin alueelle uuteen taloon 1992, ja alueella asuneet ”uudisasukkaat” arvostivat erityisesti juuri väljyyttä meren ja viheralueiden keskellä. Ymmärrän, että rakennusoikeutta nostetaan hallitusti, mutta liika tiivistäminen juuri tuhoaa alueen omaleimaisuuden. Kun on ajellut Meri-Rastilassa yli 20v poismuuton jälkeen, on hienoa nähdä miten aikalainen viherrakentaminen on tullut täysi-ikäiseksi, ja alueen rakennetun ympäristön vehreys täydentää ympäröiviä puistoja – tuoden ikäänkuin metsät puistokaistaleina rakennetun ympäristön keskelle. Tässä suhteessa kaavoitus muistutti 50-lukua. Miksi virheet ja purkuvimma pitää aina toistaa sykleissä.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat