Suunnitelma on hurja. Toteutuessaan se voisi panna matalaksi lähes Sipoon kansallispuiston verran arvokasta monimuotoista metsää.
Jos Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava toteutuu, metsäisistä poluista tulee asuinalueita, joiden läpi kulkee juna. Hehtaarikaupalla espoolaisittain tuttua maisemaa: rivitaloja tai omakotitaloja autokatoksineen ja takapihoineen. Uusia asukkaita tulisi koko kaava-alueelle 60 000.
Tällöin yli 2 000 hehtaarin kokoinen metsäalue saatetaan rakentaa asunnoiksi, arvioi luontoasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan-piiristä.
On syytä vilkaista, minkälaiseen paikkaan suunnitelmaa ollaan sovittelemassa.
Radan kannalta vaativa maasto
Alueelle johtaa mutainen hiekkatie. Ollaan kaukana asuinalueista, Gumbölen golfkentän laidalla. Turun moottoritie kulkee parin kilometrin päässä.
Rankkasade on moukaroinut metsätien kuoppaiseksi. Kaikkialla on märkää ja vihreää. Kosteat sammalmättäät hohtavat vihreinä, ja puro pulputtaa vettä hiekkatielle.
Täällä on paikallinen nähtävyys: jyrkät kalliorinteet jäkäläpeitteineen. Högaberget kohoaa kuusikon takana.
”Nyt on kyllä sellainen sopivan höyryinen ilma sateen jäljiltä, että on helppo ottaa täydellisiä luontokuvia”, sanoo luontoasiantuntija Keijo Savola.
Tämän paikan Espoo aikoo muuttaa asuintaloiksi ja rautatieasemaksi. Kallion laella on pieni kaistale maata, joka on merkitty virkistysalueeksi.
”Täytyyhän espoolaiselle nuorisolle jäädä jokin paikka, jossa juoda viikonloppuisin kaljaa”, murahtaa oppaaksi lähtenyt maanomistaja ja asukas Claes Ehrnrooth.
Todellisuudessa kukkula voi toimia tulevaisuudessa koiranulkoiluttajien virkistyskalliona.
Uuden radan, Turun tunnin junan, asema tulisi Högabergetin viereen. Juuri ennen kalliota juna syöksyisi tunneliin. Espoo haluaa rautatieyhteyttä juuri tähän niin kovasti, että se on valmis kalliisiin rakennusratkaisuihin.
Junan pitäisi esimerkiksi kulkea vieressä sijaitsevan golfkentän yli siltaa pitkin. Lisäksi radan rakentaminen keskelle rakentamatonta luontoa on muutenkin vaikeaa. Pitää ylittää tärkeiksi luontokohteiksi arvioituja puroja ja jokia.
Tarvitaan paitsi tunneleita ja siltoja myös kaukalo, jolloin rata tulee maanpinnan alapuolelle. Alueen maasto on radan kannalta vaativa, myöntää Espoon kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen.
”Sinne tulee paljon aika kallista rakentamista, koska maastonmuotoja on niin paljon.”
Aseman paikasta taas päätti aikoinaan Espoon kaupunginhallitus. Toisena vaihtoehtona oli pohjoisempi sijainti Forsbackassa, lähempänä jo olemassa olevaa rakentamista, kuten Turunväylää. Lopulta kaupunginhallitus siirsi kuitenkin asemasuunnitelmat Mynttilän metsään.
”Nyt se on optimipaikassa”, Hokkanen sanoo.
”Minulla on tietysti oma lehmä ojassa”
Oppaana toimiva maanomistaja Claes Ehrnrooth on taistellut suunnitelmaa vastaan, sillä hän haluaa säilyttää arvokkaan ja rakkaan metsän. Hän on jopa rakentanut alueesta valtavan pienoismallin, jotta kaikkien halukkaiden olisi helppo tarkastella ja ymmärtää radan linjaus ja sen seuraukset.
Ehrnrooth omistaa alueella runsaasti maita. Hän on ehdottanut Espoolle vaihtoehtoista linjausta hieman pohjoisempana, jolloin junan ei tarvitsisi tehdä vaivalloista mutkaa Mynttilän metsän läpi ja tuhota laajoja alueita arvokasta luontoaluetta.
”Minulla on tietysti oma lehmä ojassa. Saisin siitä rahaa, vaikka en minä tätä siksi ehdota.”
Juna on nyt linjattu kulkemaan Espoon maiden läpi. Jos rata ja asemat halutaan kaupungin omille maille, metsä on ainoa vaihtoehto.
HSL: Asukasmäärät liian pieniä
On kyseenalaista, onnistuuko Espoo suunnitelmissaan. Ainakin Helsingin seudun liikenne (HSL) pitää asukasmääriä liian pieninä ja alueita liian pientalovaltaisina. Pelkona on päästöjen kasvu autoliikenteen lisääntyessä.
Pientaloalueiden lisääminen johtaisi HSL:n lausunnon mukaan vain henkilöautoliikenteen kasvun yltymiseen. Jos Espoo ei kykene tiivistämään radanvarren rakentamista, HSL:n mukaan kaupungin pitäisi siirtää asuntorakentamisen painopiste toisaalle.
Henkilöautoliikenne lisääntyy, vaikka rata saataisiin tehokkaaseen käyttöön, arvioi puolestaan Uudenmaan ely-keskus.
Asuntojen rakentamisesta pääkaupunkiseudulla vallitsee verrattain laaja poliittinen yksimielisyys. Tärkeimmät poliittiset kiistat liittyvätkin siihen, mihin asuntoja rakennetaan ja miten.
Kaavasta näkemyksensä lausuneen ely-keskuksen mielestä taloja pitäisi jo osata rakentaa sellaisille alueille, missä on valmiiksi palveluita ja kaupunkirakennetta.
Hajarakentamisestaan tunnetussa Espoossa tämä ei ole vaikeaa, kuten länsimetron radan varteen tulevat rakennusmassat osoittavat.
Nykyisessä valmisteilla olevassa pohjois- ja keskiosien kaavassa Espoo tekee kuitenkin toisin: se laajentaa pientalojen rivistöjä rakentamattomille maille, Savola huomauttaa.
”Se ei oikeastaan ole tiivistämistä, se on laajentamista.”
Toki Espoo myös tiivistää. Esimerkiksi 10 000 uutta asukasta on kaavoitettu jo valmiiksi melko tiiviisti rakennettuun Espoon keskukseen. Kerrostalovaltainen Espoon keskuksen alue sijaitsee rautatien varressa, noin neljän kilometrin päässä Mynttilään kaavaillusta asemasta.
Mynttilän verrattain koskemattomien metsäalueiden lisäksi kaava sohaisee muitakin luontoalueita Nuuksion järviylängöllä. Kaava toisi Histaan 15 000 asukasta ja uusia asuntoja myös Karhusuolle.
Kaava käsittelyssä
Ratahankkeesta huolimatta valtaosa kaavan asunnoista on pientaloja. Pientalojen rivistöjä on pakko levittää laajoille alueille, jos halutaan saada paljon asuntoja ihmisille, sillä ne eivät ole yhtä tehokasta asuntorakentamista kuin kerrostalot.
Pientalorakentamisessa on Espoossa vahvat perinteet, sillä kaupunki oli pitkään hyvin pientalovaltainen. Kaupunki myös vetää puoleensa asukkaita, jotka haaveilevat omakotitalosta tai rivitalon pätkästä.
Espoo onkin vasta viime vuosina ryhtynyt rakentamaan entistä laajemmin myös kerrostalovaltaisia asuinalueita. Esimerkiksi metroradan varren asuinalueilla on runsaasti kerrostalorakentamista.
Valmisteilla oleva kaava näyttäisi siis ikään kuin vievän Espoon takaisin menneisyyteen.
Minkälaisia asuntoja rakennetaan, siitä päätetään vasta asemakaavassa, Hokkanen korostaa. Silti jo kaavaselostuksessa lukee, että asunnot ovat pääosin pientaloja.
Joitain kerrostaloja voi hyvin tulla asemien seudulle ja joukkoliikennekäytäviin, Hokkanen sanoo.
Kaava on parhaillaan Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä. Poliittista vääntöä käydään vielä siitä, laajennetaanko pientalojen rivistöjä vieläkin pitemmälle metsiin vai keskitytäänkö jo olemassa olevien asuinalueiden tiivistämiseen.
Palataan vielä hetkeksi Högabergetin juurelle, jossa linnut laulavat ja ilma tuoksuu raikkaalta. Luontoasiantuntija Keijo Savolan mielestä metsä, joka on aikojen saatossa edes osittain välttynyt talousmetsien hoitotoimilta, olisi tärkeää säilyttää. Sellaiset metsät alkavat hänen mukaansa käydä harvinaisiksi.
Lahopuiden ja nuorten taimien sekamelskaa on Etelä-Suomessa lähinnä luonnonsuojelualueilla tai kansallispuistoissa.
”Mynttilässä on säilynyt iso keskittymä puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia kangas- ja kalliometsiä, joita erilaiset korvet ja reuna-alueiden lehdot täydentävät.”
”Arvokasta metsää tämä kaava ei tule tuhoamaan”
Metsät eivät ole tärkeitä vain siksi, että ne nielevät ja varastoivat hiilipäästöjä. Ne ovat tärkeitä myös siksi, että lajien ja luontotyyppien uhanalaistuminen hidastuisi, sanoo Savola.
”Jos lajien uhanalaistuminen, kuudes sukupuuttoaalto, halutaan pysäyttää, pitäisi säilyttää juuri näitä metsiä. Se ei olisi niin merkityksellistä, jos kysymyksessä olisi parin hehtaarin metsä. Mutta näin laajoja arvometsien keskittymiä on vaikeaa löytää.”
Näitä metsäarvoja Espoo ei tunnista tai tunnusta.
”Arvokasta metsää tämä kaava ei tule tuhoamaan”, Hokkanen sanoo. Hänelle metsän arvottaminen on lähinnä mielipidekysymys.
Suomen luonnonsuojeluliitto, Espoon ympäristöyhdistys ja Uudenmaan liitto ovat todenneet arvokkaiksi Mynttilän metsäalueen ja lukuisat muut kohdat nykyisessä kaavassa. Myös kaupungin yksityisyrityksillä teettämät arvioinnit viittaavat samoihin tutkimuksiin näiden metsien luontoarvoista.
”On sitten enemmän mielipidekysymys, mikä on arvokasta. Jonkun mielestä pelkkä metsä on arvokas”, Hokkanen sanoo.
Uudenmaan liitto on huomauttanut lausunnossaan Högabergetin olevan maakunnallisesti merkittävä luontoalue. Pelkästään Mynttilän seudulla rakentaminen tuhoaisi kaksi maakunnallisesti merkittävää ekologista yhteyttä. Molemmat on merkitty maakuntakaavaan.
Alueen merkittävät luontoarvot aiotaan ottaa huomioon asemien seudun rakentamisessa, Hokkanen sanoo. Radan linjaus ja kaksi asemaa eivät hänen mukaansa estä tätä.
”Rakentaminen osataan sopeuttaa ympäristöön lopullisesti asemakaavoitusvaiheessa.”
Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaavaa käsitellään Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa keskiviikkona.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Kansallispuiston kokoinen riita: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria arvokasta metsää, tilalle pientaloja”
Hienoa, että Espoo kuuntelee asukaitaan ja olisi vihdoinkin lisäämässä pientalotonttien tarjontaa. Valtaosa Suomalaisista ja Espoolaisista haluaisi asua omakotitalossa/pientalossa, mutta tonttien tarjonta on ollut todella heikko tai väärässä paikassa.
Valitettavasti positiivisesta asiasta uutisointi on mennyt ilmastoahdistuksen luonniksi, mihin rakennusalalla ei tulisi sortua. Varmasti asumisen päästöt kulkemisesta johtuen ovat isommat jos ne tehdään kauemmas ytimestä.
Espooseen ollaan nyt suunnittelemassa juuri sellaista mitä suomalaiset haluavat ja mistä on pula: pientalomaista asumista järkevien joukkoliikenneyhteyksien äärelle ja vieläpä kasvukeskukseen. Suomi kaupungistuu ja erityisesti pk-seudulle sekä Turun ja Tampereen seudulle tarvitaan paljon uusia asuntoja.
Espooseen on viime vuosina rakennettu paljon kerrostaloasuntoja. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 ja vuoden 2019 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Espooseen valmistuneista asunnoista vain alle 20 % oli omakoti- tai rivitaloissa, vaikka 70-75% haluaisi asua pientalossa. Pientalomaiselle asumiselle on kysyntää: Espoo on tyypillisenä vuotena jakanut 50-120 omakotitonttia, kun hakijoita on ollut 600-1200. On myös Espoon kaupungin etu, että asukkaille tarjotaan monipuolisia asumisen vaihtoehtoja.
Uudet pientalot ovat energiatehokkaita ja niissä käytetään paljon uusiutuvaa energiaa – yli 80 % uusista omakotitaloista lämpenee lämpöpumpuilla. Noin 90 % uusista omakotitaloista on puu- tai hirsirakenteisia. Jos halutaan edistää puun käyttöä rakentamisessa, tapahtuu se helpoiten pientalorakentamisella. Pientaloja voidaan toteuttaa kaupunkimaisesti ja hyvällä maankäytön tehokkuudella – monille riittää pienempikin piha, kun vastineeksi saa toimivat joukkoliikenneyhteydet. Lisäksi kuten Torsti Hokkanen toteaa, asemien seuduille voi rakentaa korkeampaa asuinrakentamista.
Omakotitalo on toivotuin talotyyppi ja pientalovaltaiset alueet toivotuimpia asuinalueita. Ja mikä tärkeintä – omakotitaloissa asuvat ovat tutkitusti tyytyväisimpiä asumiseensa.
Hyvä vaan että tulossa on okt tontteja. Kysyntää on takuulla. Kannatan hanketta. Metsää riittää Espoossa ja Suomessa -lähes äärettömästi. Siten tässä ei ole mitään menetettävää -vain voitettavaa kaikille / enemmistölle.
OKT tontit nyt tonnilla!
Lopen kunta myy nyt okt-tonttejaan 1 000 euroa / kpl. Tuhat euroa vain ja pääsee hki pakokaasuista ja ruuhkista pois.