Senaatti-kiinteistöt saavutti viime vuonna valtiovarainministeriön sille asettamat tulos- ja palvelutavoitteet. Tuoreen tilinpäätöksen mukaan tavoitteena ollut 100 miljoonan euron valtion toimitilakustannusten vuosisäästötavoite täyttyi kuudessa vuodessa eli kaksi vuotta tavoitetta nopeammin.
Säästöjä oli vuoden 2019 loppuun mennessä sovittu 101,4 miljoonaa euroa ja kumulatiivisesti säästöjä on toteutunut 286 miljoona euroa.
Kiinteistöinvestointeihin ja kunnossapitoon Senaatti käytti vuonna 2019 yli 300 miljoonaa euroa. Valtaosa kohdistui kiinteistöjen peruskorjauksiin- ja parannuksiin.
Lisäpanoksia sisätiloihin ja kunnossapitoon
Sisäolosuhteiden parantamiseksi investointien ja kunnossapidon määrää kasvatetaan 250 miljoonalla eurolla strategiakauden aikana. Vuoden aikana Senaatissa otettiin käyttöön uusia toimintamalleja, joilla ehkäistään sisäilmaongelmien syntyä ja vahvistetaan sisäilma-osaamista ja -resursseja.
Kokonaistulos oli 114,4 miljoonaa euroa ja se ylitti Senaatin sisäisen budjettitavoitteen liki 41 miljoonalla eurolla. Keskeisin syy tulos oli valtion tarpeettomaksi jääneiden kiinteistöjen myyntitoiminta, joista kertyi 107,1 miljoonaa euroa.
Kiinteistömyynnin tulos oli 47,0 miljoonaa euroa ja ylitti budjetin 24,6 miljoonalla. Viimeisen viiden vuoden kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden myyntitulot ovat olleet yli 900 miljoonaa euroa.
Vuokrauksen tulos oli 67,4 miljoonaa euroa, joka sekin ylitti budjetin 16,3 milj. eurolla. Keskeisin syy olivat budjetoitua pienempinä toteutuneet kiinteistökulut.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Senaatti raapi kasaan 100 miljoonan säästöt etuajassa – myös tulos ylitti tavoitteet”
Luultavasti Senaatti teki 200 miljoonan euron vahingon, kun työn tuottavuus putosi moninkertaisesti tilakustannusten ”säästöihin” verrattuna.
Tein aikanaan (1989) lisensiaattityön toimistorakennuksista. Katsokaa mun osuuteni Älykkään rakennuksen talous kirjasta Älykäs rakennus (Sitra) n. 1990
Erkki J. Anttila, Tekn.tri, kauppat.maist.
Edelliseen lisäys: Kiinteistö- ja rakennusalan suuri haaste on osaoptimointi: jokainen osapuoli katsoo asioita omalta kannaltaan eikä kukaan katso kokonaisuutta.
Parhaiten alaa veisivät eteenpäin erityisurakoitsijat ja erilaiset huolto- ja saneerausyhtiöt, jotka korjaavat virheitä. Ei heitä kuulla missään instanssissa.
Edesmennyt professorini Raimo Salokangas korosti aina ensin yhteiskunnan etua, sitten asiakkaan etua ja sitten vasta yrityksen etua ja sitten yksilön etua.
Alalla on hyvin kehittynyt tilaajan lompakon kokonaispoiston optimointi.