Kokeile kuukausi maksutta

Uusi juomavesidirektiivi tuo rakennusmateriaaleille nykyistä tiukemia vaatimuksia ­– ”Legionelloosi selvästi alidiagnosoitu tauti Suomessa”

EU-maiden suurlähettiläät hyväksyivät 5.2.2020 poliittisen yhteisymmärryksen uuden juomavesidirektiivin sisällöstä. Direktiivi tuo monia merkittäviä muutoksia.

Juomaveden laadun valvonta tiukkenee. Kuva HSY

Asiasta tiedottivat sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Uuden juomavesidirektiivin avulla pyritään turvaamaan entistä laadukkaampi talousvesi, edistämään veden saatavuutta, lisäämään vesihuollosta tiedottamista ja parantamaan vesihuoltolaitosten energiatehokkuutta koko unionin alueella.

Talousveden laadun valvonta perustuu tulevaisuudessa koko unionin alueella vedentuotantoketjun kaikkien osien systemaattiseen riskinarviointiin ja riskien hallintaan. Talousveden ottoon, käsittelyyn ja toimittamiseen liittyvien riskien lisäksi direktiivi edellyttää entistä parempaa yhteistyötä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi tehtävän työn kanssa.

Aiemmin direktiivissä on säädetty vain talousveden laadusta veden käyttäjien hanassa, mikä on ollut riittämätöntä veden laatuun liittyvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi.

Legionella-bakteerin valvonta lisääntyy

Juomavesidirektiivin lista talousvedestä tutkittavista yhdisteistä on päivitetty Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten ja uusimman tieteellisen tiedon mukaiseksi.

Direktiivi edistää terveyttä muun muassa lisäämällä hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden ja Legionella-bakteerin valvontaa.

Legionella-bakteerin aiheuttama legionelloosi voi aiheuttaa vakavia hengitystieinfektioita. Legionella voi kasvaa kiinteistöjen vedenjakeluverkostossa, jos kylmän talousveden lämpötila on liian korkea tai lämpimän käyttöveden lämpötila on liian matala.

Legionelloosia pidetään Suomessa selvästi alidiagnosoituna tautina.

Rakennusmateriaaleista liukenevien haitallisten aineiden sääntely EU-tasolle

Uudessa juomavesidirektiivissä säädetään menettelytavasta, jolla asetetaan veden kanssa kosketuksissa oleville rakennusmateriaaleille EU:ssa yhteiset terveysperusteiset vähimmäisvaatimukset.

Tarkoitus on luoda lista rakennustuotteiden valmistuksessa sallituille aineille ja materiaaleille. Helsingissä toimivalle Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) annetaan tehtäväksi koota ja arvioida säännöllisesti terveysperusteista listaa aineista ja materiaaleista.

Uuden menettelyn tarkoituksena on edistää EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta yhdenmukaistamalla aineille ja materiaaleille asetettavia vaatimuksia.

Uusia velvoitteita vesihuoltoon

Jäsenvaltioiden on jatkossa tunnistettava ne sosiaaliset ihmisryhmät, joilla on riittämätön vesihuolto. Näiden ryhmien veden saatavuutta on parannettava. Lisäksi vesihuollon läpinäkyvyyttä parannetaan tarkentamalla vesihuoltolaitosten tiedotusvelvollisuutta.

Direktiivillä pyritään myös parantamaan vesihuoltolaitosten energiatehokkuutta säätämällä muun muassa vedenjakeluverkostojen vuotovesien selvittämisestä ja niistä tiedottamisesta.

Uusi direktiivi tulee voimaan kesällä

Euroopan komissio antoi ehdotuksen juomavesidirektiivin uudistamiseksi helmikuun alussa vuonna 2018. Poliittinen yhteisymmärrys parlamentin ja neuvoston välillä direktiivin sisällöstä saavutettiin ennen joulua Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Parlamentin on tarkoitus hyväksyä poliittinen yhteisymmärrys helmikuun puolivälissä. Direktiivi tulee voimaan aikaisintaan heinäkuussa 2020. Sen jälkeen EU:n jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Uusi juomavesidirektiivi tuo rakennusmateriaaleille nykyistä tiukemia vaatimuksia ­– ”Legionelloosi selvästi alidiagnosoitu tauti Suomessa””

  1. Artikkelissa kirjoitettiin paljon, mutta ei oikeasti kerrottu mitään. Suomessa legionellaa ei käytännössä ole. Lämpimän veden järjestelmät toimivat turvallisuuden maksimoinnin vyö ja henkseli periaatteella ja jatkuvasti paljon korkeammilla lämpötiloilla, missä legionella kykenee lisääntymään. Ei tarvitse kuin mennä mihin tahansa muuhun Euroopan kolkkaan ja talotekniset järjestelmät ovat kehitysmaa-tasoa. Käytännössä legionellan pesiytyminen vaatisi kondensoivaa ilmastointijärjestelmää, jossa lämpötilat ovat otolliset, näissä olosuhteissa tuo legionella esiintyykin.

    Minkälainenkohan rahastusautomaatti nyt on ”poliittisesti” keksitty?

  2. THL vuodelta 2018:
    ” Kotimaisia tartunnanlähteitä selvitettiin ympäristönäytteiden avulla. Kahdessa tapauksessa tartunta oli saatu kodin vesijärjestelmistä. Yhden tapauksen todennäköinen lähde oli mökillä käsitelty multa, josta PCR-tutkimuksella todettiin Legionella longbeachae -bakteeria. Kaksi tapausta liittyi mahdollisesti Etelä-Suomessa sijaitsevaan uimahalliin, jonka suihkuvedestä löytyi pieniä legionellapitoisuuksia. Pitoisuudet alittivat eurooppalaisen ohjeiston raja-arvot eikä kloorattu allasvesi sisältänyt legionelloja.”

    Eli käytännössä kaikki tapaukset ”itse aiheutettuja” tai olemattomia. Tuo otsikon ”alidiagnisoitu” – tarkoittaako se että tapauksia on liian vähän muuhun Eurooppaan nähden? Vai ollaanko jotain legionellaveroa tai katselmusmaksua kehittelemässä?

  3. https://yle.fi/uutiset/3-10108210 23.3.2018

    ”Suomessa tutkittiin 1990-luvulla satunnaisotannalla 67 kerrostalokiinteistöä ympäri Suomea ja lähes joka kolmannen kiinteistön vesijärjestelmästä löytyi legionella. Monessa kiinteistössä sitä oli selvästi terveydelle vaarallisen paljon.

    ”Erityisinä riskikiinteistöinä pidetään sairaaloita ja hoitokoteja, joissa on heikkokuntoisia asukkaita sekä hotelleja, joissa osa huoneista voi olla pitkään käyttämättömänä.”

    ”Levillä vuosi sitten legionella havaittiin liian myöhään: hotellin poreamme sairastutti kolme henkilöä keuhkokuumeeseen ja neljä Pontiac-kuumeeseen.”

    1. ”Suomessa tutkittiin 1990-luvulla satunnaisotannalla 67 kerrostalokiinteistöä”
      Eli noista uusinkin vesilaite on nyt 30 vuotta vanha ja siten vaihdettu nykyaikaiseen jo 10 vuotta sitten. Todennäköisesti ko. tutkimuksessa on ollut useita 70-luvun energiakriisin aikana rakennettuja laitteistoja.

Vastaa käyttäjälle ingenjööri Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat