Julkisivujen teknisiä asennuksia koskeva ohje on päivitetty ja sen tavoitteena on edistää Helsingin tavoitetta olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä.
Uusittuun ohjeeseen on nostettu kokonaan uutena asiana julkisivuille sijoitettavat poistoilmalämpöpumppujen ja lämmöntalteenottojärjestelmien putket.
”Aikaisemmin ne on käsitelty aina julkisivumuutoksina eli toimenpide- tai rakennuslupina, toimenpiteen sisällöstä riippuen. Nyt ohjeessa on linjattu, että tavanomaisissa rakennuksissa riittää rakennusluvan sijasta kaupunkikuvallinen lausunto”, Helsingin rakennusvalvontapalvelun talotekniikkayksikön päällikkö Petri Perkiömäki kertoo.
Perkiömäki kertoo, että kaupunkikuvallista lausuntoa voi hakea helpoiten kaupungin Lupapisteen sähköisen neuvontapyynnön kautta. Tällöin tilannetta voidaan arvioida esimerkiksi rakennuksen julkisivusta otetun valokuvan perusteella ja toimenpide voidaan käsitellä rakennusvalvonnassa yksinkertaisella lausuntomenettelyllä.
”Hakijan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että rakennuslupaprosessin sijaan hän saa hyvin pikaisella aikataululla lausunnon hankkeen toteutettavuudesta.”
Järjestely on tarkoitettu helpottamaan lämmöntalteenottoputkistojen sijoittamista nimenomaan tavanomaisissa rakennuksissa. Ne ovat tässä yhteydessä lähinnä elementtirakenteisia ja suoralinjaisia kerrostaloja, joissa putkille löytyy julkisivulta luonteva paikka esimerkiksi parvekelinjan yhteydessä. Taloyhtiöiden kannalta katsottuna näissä tapauksissa energiatehokkuuden parantaminen helpottuu huomattavasti nimenomaan lupateknisesti.
Esimerkiksi lämmöntalteenotossa kyse on mittavasta energian säästöpotentiaalista, koska vasta 2000-luvun alussa on alettu edellyttää rakennusten ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa. Tämän vuoksi tätä vanhemmat ja koneellisesti ilmastoidut rakennukset poistoilmanvaihtojärjestelmineen ovat erittäin otollisia kohteita uuden ohjeen soveltamisessa.
Rakennusvalvonta ohjaa rakentamista niin, että säädösten edellyttämät vaatimukset täyttyvät.
”Rakennusvalvonta suhtautuu kuitenkin aina myönteisesti säädöstasoa parempiin ratkaisuihin. Esimerkiksi energiakysymyksissä pyrimme ohjeillamme kannustamaan energiatehokkaisiin toteutuksiin. Energiatehokkuutta pystytään parantamaan myös kaupunkikuvaa, rakennuksen ominaispiirteitä ja muita arvoja vaarantamatta, kun se suunnitellaan huolella. Energiatehokkuuden parantamisessa tulee siis huomioida vaikutukset myös esimerkiksi kaupunkikuvaan vaikka toimenpide ei rakennusvalvonnan lupaa edellyttäisikään”, Perkiömäki sanoo.
Kuluvan kevään aikana kaupunki päivittää myös maalämpöön liittyvää ohjeistusta. Vuoden 2020 rakennusvalvontataksassa enintään 300 metrin syvyiset maalämpöporakaivot on vapautettu rakennuslupamaksusta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Helsinki helpottaa energiaremonttien lupamenettelyä”
Byroot eivät liene tietoisia siitä, että kirjavat pänikät ja niiden huoltamatta jättäminen synnyttää väistämättä myös vakavia ongelmia, joten samaan voidaan budjetoida myös uusia jättiterkkareita.
Suurin energiaongelma vuotavien julkisivujen lisäksi, ovat vuotavat ikkunat. Ja ikkunat jää vaihtamatta, kun kaupunki kieltää kaikki muut kuin alkuperäisen näköiset ilman mitään pelisilmää. Ei moderni ikkunatehdas tuota sellaisia ja jos energiatehokkaita ikkunoita joudutaan tilaamaan käsityönä, on hinta tavallisen taloyhtiön ulottumattomissa.