Kokeile kuukausi maksutta

Lentoasemankortteleiden kaava etenee Malmilla

Kaupungin tavoitteena on käynnistää alueen asuntorakentaminen niin pian kuin mahdollista 2020-luvun alkupuolella. Ensimmäisenä rakennetaan Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden alueet.

Kaupunki haluaa alkaa rakentaa Lentoasemankortteleita Malmilla. Kuva: Voima Graphics Oy / Helsingin kaupunki asemakaavoitus

Malmin lentokentän alueelle suunnitellun Lentoasemankortteleiden asemakaavaehdotus on valmistunut ja menee nyt kaupunkiympäristölautakuntaan.

Lentoasemankorttelit sijaitsevat Malmin lentokentän alueen eteläosassa, suojeltujen lentokenttärakennusten ympärillä ja Tattariharjuntien varrella. Alueelle suunnitellaan asuntoja noin 2 200 asukkaalle. Alueelle tulee pelastusasema, koulu, päiväkoti sekä lähipalveluja. Noin puolet alueesta on viheraluetta. Lentoasemanpuistosta muodostuu koko alueelle rakennettavan puistoverkoston keskeisin viheralue.

Lentoasemakortteista muodostuu monimuotoinen, kestävä, urbaani ja hyviin julkisen liikenteen yhteyksiin tukeutuva alue. Rakentamisen alkuvaiheessa asukkaat käyttävät Tattariharjuntien busseja.  Alueelle on suunniteltu kahta pikaraitiotietä. Ensimmäisenä on alkanut Viikki–Malmi -raitiotien suunnittelu. Myöhemmin tulevaisuudessa suunnitteilla on myös kehämäinen Jokeri 2-raitiotie.

Monimuotoista kaupunkiluontoa

Malmin lentokenttä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöalue. Lentoasemankortteleiden suunnittelun lähtökohtana on rakennetun kulttuuriympäristöalueen ominaispiirteiden säilyttäminen ja sovittaminen osaksi uutta kaupunkia. Kiitoteiden linjat säilytetään näkyvinä elementteinä Lentoasemanpuistossa ja lentokentälle ominainen avoin maisematila säilytetään matalan kasvillisuuden avulla. Uusi rakentaminen suojeltujen terminaalirakennuksen ja hangaarin läheisyydessä sovitetaan niiden mittakaavaan.

Lentoasemanpuisto suunnitellaan monipuoliseksi julkiseksi tilaksi kaikkien kaupunkilaisten käyttöön eri vuodenaikoja silmällä pitäen. Puistoon rakennetaan suuri kenttä monenlaisiin käyttötarkoituksiin kuten tapahtumille sekä ulkoilu- ja latureittejä, paikkoja urheilulle, kulttuurille sekä vapaalle oleilulle.

Tavoitteena on rakentaa monimuotoista kaupunkiluontoa, luoda uusia ja mahdollisuuksien mukaan säilyttää eliöiden nykyisiä elinympäristöjä, etenkin niittyjä. Puistoon rakennetaan laaja hulevesiallas.

Malmin lentokentän alueella on selvitetty luontoarvoja vuosien ajan. Selvitykset ovat jatkuvia prosesseja ja niitä jatketaan säännöllisin väliajoin.

Mittakaavaltaan vaihtelevaa rakentamista

Suunnitellut asuinkorttelit ovat suuria ja mittakaavaltaan vaihtelevia, rakentaminen on pääosin 4–8 kerroksista. Suurkorttelit mahdollistavat alueen vehreän luonteen säilyttämisen ja edistävät asukkaiden yhteisöllisyyttä.

Lentoasemankortteleiden suunnittelussa edistetään kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita. Kaavassa määrätään viherkerroin kortteleille. Tonteilla täytyy tuottaa uusiutuvaa energiaa, ja sähköautoille rakennetaan latauspisteitä. Alueelle on suunniteltu puurakentamista sekä viherkattoja.

Mikäli kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen, se tulee julkisesti nähtäville muistutuksia ja lausuntoja varten keväällä. Kaavasuunnitelmaa kehitetään syksyn aikana saadun palautteen pohjalta.

Kaupungin tavoitteena on käynnistää Malmin lentokentän alueen asuntorakentaminen niin pian kuin mahdollista 2020-luvun alkupuolella. Ensimmäisenä rakennetaan Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden alueet.

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Lentoasemankortteleiden kaava etenee Malmilla”

  1. Hiilihössötyksestä viis, mutta kyllähän tämä pitäisi vihdoin saada alulle ja MLY:n spedeille laittaa kengänkuvaa persuuksiin. Mokoma elitistinen ja kalapuikkoviiksinen punaniskasakki estää peppukipuisuudellaan usean tuhannen asunnon rakentamisen, ja ovat vielä niin tyhmiä, etteivät edes ymmärrä heille olevan TÄYSIN mahdotonta voittaa riitaansa. Pointit:

    1) Sekä vuokrasopimuksen päättyminen että sanktiona käytetty uhkasakko ovat olleet tiedossa jo vuosia, eli tämä ei todellakaan tullut yllätyksenä.
    2) Uudessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa paikka on merkitty asuinalueeksi, ei enää liikennealueeksi.
    3) Ensimmäiset asemakaavat ovat valmistuneet ja menevät aivan varmasti läpi kaupungin päättävissä elimissä.
    4) Valtio lupasi selvittää korvaavan kentän rakentamista, muttei selvittänyt. Ei ole kaupungin syytä, eikä ongelma, vaikka MLY muuta yrittää toitottaakin.

    Eli syytä olisi poistua ihan kiltisti, koska tulevat häviämiään juttunsa satavarmasti. No, Sairion Esan ulinavastauksia odotellessa täältä tähän 😀

  2. ettekö te Helsingin kaupungin päättäjät ymmärrä ettei Malmin kenttä ei pureta ennen kun löytyy korvaava kenttä löytyy Malmin lentokenttä on historiallinen kenttä sitä ei pureta

    1. Helsingin vastuulla ei ole järjestää korvaavaa kenttää, vaan valtion. Eikä valtion tekemisiä, tai tekemättä jättämisiä, kytketty kentän toiminnan lakkaamiseen millään tavalla. Eli taitaa kyllä se mitään ymmärtämätön löytyä pikemminkin sieltä.

  3. valtion olisi aika sitten tehdä asialle jotakin

    1. Mahdollisesti hyvinkin näin, mutta valtion tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät sido Helsinkiä siltikään.

    2. Valtio on tehnyt ainakin jotain. Se on tarjonnut ja jakanut parin vuoden ajan rahaa toimenpiteiden tekemiseksi Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi. Tuorein avustusrahoitushaku on parhaillaan auki, kuten liikenne- ja viestintäministeriön toissa viikkoisesta tiedotteesta käy ilmi:

      ”Lentopaikoille, joilla harjoitetaan yleisilmailua ja ammatillista yleisilmailua, on jaettavana 2 miljoonan euroa. Avustus on suunnattu ensisijaisesti lentopaikkainvestointien tukemiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi.

      Hakemukset liitteineen tulee toimittaa liikenne- ja viestintäministeriöön 20.4.2020 kello 16.15 mennessä.”

      https://www.lvm.fi/-/avustukset-lentoasemien-ja-lentopaikkojen-rakentamiseen-ja-yllapitoon-haettavana-1035125

      1. Enemmänkin valtio olisi toki ehkä voinut tehdä. Estettä korvaavien paikkojen muodostumiselle on kuitenkin kai ollut kuntapäässä. Valtio olisi ollut halukas rahoittamaan hankkeita, mutta niitä on aika heikosti ollut tarjolla. Pyhtäätä lähemmäs Helsinkiä, jonne noin 100 km:n etäisyydellä Helsinkiin rakennettua uutta pienlentokoneille suunnattua lentokenttää valtio on jonkin verran avustuksilla tukenut, ei ole ilmeisesti ollut kunnilla halua kaavoituksella mahdollistaa uusia lentopaikkoja. Lentokenttiin liittyy mm. meluvyöhykkeitä, jotka voivat rajata maapohjan käyttömahdollisuuksia myöhemmin. Osa kuntalaisista myös yleensä vastustaa liikennemelua tuovia hankkeita, jonka johdosta niitä on helpointa tehdä paikkoihin, joissa ei ole kauheasti asutusta, mikä puolestaan tarkoittaa etäisyyden muodostumista tiheämmin asutulle pk-seudulle. Valtio ei voi määrätä kaavoista kuntien itsehallinnollisen päätöksenteon ohi kuin kieltävään suuntaan. Valtio ei pysty määräämään ohi kunnallisen päätöksenteon, että johonkin paikkaan täytyisi kaavoittaa ja rakentaa uusi lentopaikka. Lentopaikan muodostuminen vaatii myönteistä kantaa sekä valtiolta että kunnalta.

  4. Vain kovin epäkultturelli ja historiaan sekä alueen yritysktoimintoihin perehtymätön voi puhu Malmin rakentamisen puolesta. Kovin pitää olla tyhmä jos kuvittelee että rakentaminen tuolle suolle olisi taloudellisesti ja ajallisesti järkevää ja ratkaisisi jotain oleellista Stadin asumistilanteessa, kun nyt jo on tuhansia asuntoja tyhjillään vaikka väitetään että on asuntopula. Kauppakeskukset eivät menesty eivätkä tornitalot!

    Onneksi älysin muuttaa pois Stadista ja Malmin läheltä Puistolasta jo vuosia sitten. Jos Malmia rakennetaan seuraavat 30 vuotta niin sitä pauketta ja kolinaa ja rekkarallia ei kyllä jaksa kukaan. Sääliksi käy alueen asukkaat. Ja stadilaiset maksavat kiltisti kaikki hölmöläisten hankkeet kuten ratikkalinjat ja muut ilmaastohössötyksen synnyttämät älyvapaat ratkaisut. No ehkä koronaviirus vähän tuo aspektia asioihin.

  5. Kaava etenee. Mutta lentokenttä pysyy. 🙂

    Malmi on paljon laajempi asia kuin ilmailu: kansakunnan kulttuurihistoriaa, ilmailun historiaa, Helsingin ja Suomen imagoa, arkkitehtuuria ja Koillis-Helsingin luonto- ja virkistysarvoja jne.

    Kannattaa muistaa aina, että Malmi on kansallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY2009) ja kentälle on asetettu vaarantamiskielto.

    Myöskään korvaavaa kenttää ei ole. Se on ehtona Malmin toimintojen lopulliselle.

    Valtio ei ole vieläkään toteuttanut todellisia toimenpiteitä Malmin ilmailutoiminnan korvaavien ratkaisujen hyväksi, vaikka Liikenne- ja viestintäministeriö on jakanut Etelä-Suomen lentokentille rahallista tukea korjausvelan maksuun. Perusteluna käytetty eduskunnan 4.4.2018 antamaa lausumaa koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi (Eduskunnan kirjelmä EK 5/2018 vp – KAA 1/2017 vp). Kuitenkin jokainen tukea nyt saaneista on toistuvasti lausunut julkisesti, etteivät nämä lentopaikat voi korvata Malmia edes lentotoimintamielessä. Hienoa, että ilmailullekin tulee rahaa, pidetään kaikki Suomen kentät siis ilmailukäytössä!

    Suomen ilmailuosaaminen on edelleen maailman huippua ja se jatkukoon. Kun sähköinen lentäminen saa jalansijaa nyt ja tulevaisuudessa niin Suomi voi olla edelläkävijämaa sähköisen ilmailun toimeenpanijana.

    Asuntoja on mahdollista rakentaa muuallekin ja lähikunnissakin on suuria rakennushankkeita. Paljon myös tyhjiä asuntoja odottaa ostajiaan pk- seudulla…

    T. Emma, kauppatieteen kandi

    1. >Kaava etenee. Mutta lentokenttä pysyy.

      Ei pitkän päälle pysy, kun kaava hyväksytään, koska alueen käyttötarkoitus on silloin kaavan määrittämä eli aivan toinen. Ota asioista selvää ennen kun kirjoitat.

  6. Malmin rakentaminen on turha. Asuntopulaa ei ole ja pk- seutu laajenee ulospäin Vantaa ja Espoo ja muut lähikunnat kasvavat. Paljon on asuntoja tyhjillään. Korona ajaa ihmisiä mökeilleen ja etätöihin, Helsinki on todella autio.

    Malmi on, jos se on jollekin jäänyt epäselväksi, Suomen tärkein koulutuskenttä koska vain sen ilmatila on riittävän intensiivinen eurooppalaisen tason ilmailun harjoiteluun. Tämän ovat todenneet kaikki Malmin koulutusorganisaatiot, myös ammattiin kouluttajat. Malmin merkitys ilmailun osaamiskeskittymänä on ainutlaatuinen.

Vastaa käyttäjälle rahoituksista Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat