Kokeile kuukausi maksutta

LVI-tekniikan professori ihmettelee vastakkainasettelua sisäilma-asioissa – teollisuus saa sapiskaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ongelmista

Professori Risto Kosonen testaa tällä laitteistolla väitettä, että ilmanvaihtoa ei saisi sulkea koulussa yöksi.

LVI-tekniikan professori Risto Kosonen on innokas tutkija, joka vienyt Aalto-yliopiston lähelle maailman kärkeä sisäilmaston ja rakennusten energiatekniikan tutkimuksessa. Hän on erityisen ylpeä opiskelijoidensa menestyksestä ja toisaalta innosta tarttua isoihin aiheisiin, kuten hiilidioksidipäästöihin.

Risto Kosonen toivoo sisäilma-asioissa turhan vastakkainasettelun loppumista. Se vähentäisi turhaa huolta ihmisissä. Hän tuo keskusteluun tieteen näkökulman.

Kosonen tuli Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professoriksi vuonna 2015 juuri kun keskustelu huippuyliopistoksi julistautuneen entisen Teknillisen korkeakoulun roolista kävi kuumimmillaan. Arvoa nähtiin tieteellisellä tutkimuksella, mutta ei niinkään diplomi-insinöörien kouluttamisella teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Oli lähellä, ettei Kososen sijaan valinta olisi kohdistunut johonkin ulkomaiseen tutkijaan, sillä valinnoissa painoivat tuolloin tutkimusnäytöt eikä suinkaan suomalaisen rakentamisen tuntemus.

Jopa koko talotekniikan opetus Suomessa näytti silloin uhatulta. Tampereen yliopisto oli juuri lopettanut omat kaksi talotekniikan professuuriansa, joten opetus ja tutkimus oli vahvasti Otaniemen varassa. Haltonin toimitusjohtaja Mika Halttunen pelkäsi Rakennuslehdessä koko talotekniikka-alan alasajoa.

Kritiikki oli paikallaan, sillä opetus ei ole pystynyt vastaamaan kysyntään. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton mukaan opiskelijamäärä pitäisi kaksinkertaistaa nykytilanteen verrattuna. Tampereella koulutus onkin päätetty käynnistää uudestaan ja Oulussa pohditaan talotekniikkaprofessuurin tarpeellisuutta.

Aaltoon kohdistuneet pelot ovat kuitenkin osin Kososen ansiosta haihtuneet. Aallossa on vedetty hieman takaisin tiedeyliopistosuuntausta.

”Ajatus, että diplomitöitä olisi tehty vain yliopiston omissa tutkimushankkeissa, oli huono, sillä diplomityöt ovat opiskelijoille hyvä silta työelämään ja yliopisto tarvitsee vuoropuhelua diplomi-insinöörien tulevien työnantajien kanssa”, hän sanoo.

Haltonin tuotekehityksestä Aallon professoriksi

Vuonna 1960 syntynyt Kosonen oli työskennellyt valmistavassa teollisuudessa Haltonilla ja konsulttitoimistossa Granlundilla parikymmentä vuotta. Tutkimustoiminta oli aina kiinnostanut häntä ja Haltonillakin hän johti erään liiketoiminta-alueen tutkimustoimintaa. Professorin työssä tutkimuskenttä kuitenkin laajeni huomattavasti samalla kun mukaan tuli opetusvastuu.

Professorin näkyvin työ on luentojen pitäminen, mutta se on vain jäävuoren huippu. Kososen ajasta vain 15 prosenttia menee luentoihin.

”Opetuksessa koitan tuoda esiin käytännön ratkaisuja ja osoittaa kuinka teoriaa voidaan hyödyntää uusien ratkaisujen kehittämissä”, hän sanoo.

Kaikki me vanhenemme. Tämä ”koehenkilö” sai tehdä tilaa nuoremmille.

Diplomitöiden ohjaaminen työllistää paljon enemmän kuin itse opetus. Puolet ajasta menee julkaisujen ohjaamiseen ja uusien projektin valmisteluun.

Yliopiston sisäisissä pisteytyksissä väitöskirjojen määrä ja referoidut tutkimukset ovat tärkein mittari. Suomalaisia on Kososen mukaan ollut vaikea saada jatko-opiskelijoiksi, koska työtilanne on niin hyvä, että kaikki palkataan jo koulun penkiltä eivätkä opiskelijat näe jatko-opiskelusta olevan uran kannalta hyötyä. Siksi hän on joutunut houkuttelemaan jatko-opiskelijoita ulkomailta. Yhdestätoista talotekniikan tohtoriopiskelijasta vain neljä on suomalaisia, ja hekin tekevät väitöskirjaa työn ohessa.

Ilmanvaihtotekniikan uusi koehenkilö on silkkaa terästä.

Ulkomailta löytyy hyviä väitöskirjan tekijöitä, mutta ongelmana on saada heidät jäämään Suomeen. Työvoimapulasta huolimatta yritykset eivät uskalla palkata heitä, koska monilta puuttuu riittävä suomen taiton. Rekrytointikynnystä on madallettu kahdeksi vuodeksi maksettavalla starttirahalla. Varsinkin Granlund on käyttänyt sitä onnistuneesti.

Alan pelastus on ollut se, että talotekniikan insinöörejä valmistuu myös muutamista ammattikorkeakouluista. Parhaat heistä ovat jatkaneet Aallossa diplomi-insinööreiksi ja jopa tohtoreiksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on Rovaniemen ammattikorkeakoulusta tullut Tuomo Niemelä, joka väitteli työn ohessa kustannustehokkaiden asuinrakennusten korjauskonseptista.

Ruotsinkielisestä ammattikorkeakoulusta valmistunut Kristian Martinin diplomityö arvioitiin äskettäin talotekniikka-alalla maailman toiseksi parhaaksi. Vain kiinalainen huippuyliopisto ylsi parempaan.

Osasyy hyvään menestykseen on siinä, että talotekniikkaa opetetaan maailmalla vain harvoissa korkeakouluissa pääaineena. Aalto on vastannut tähän tarpeeseen käynnistämällä kolme vuotta sitten englanninkielisen maisteriohjelman. Opiskelijoita on saatu erityisesti Kiinasta.

Kososen Kiina-yhteydet ovat tiiviit. ”Hong Kong, Nanjing, Tongji, Tianjin, Xian, Harbin ja Chongqing”, hän luettelee yliopistoja, joihin pitää yhteyttä, ja joista osassa hän käy pitämässä luentojakin.

”Näistä yliopistoista tulee myös säännöllisesti kiinalaisia professoreita ja opiskelijoita omalla kustannuksella työskentelemään meidän ryhmään. ”

Professori on usein esikuva opiskelijoille

”Tässä työssä saa työskennellä oman alansa maailman parhaiden asiantuntijoiden kanssa”, Kosonen sanoo. Mikä parasta myös opiskelijat ovat huippuja ja saaneet diplomitöistään palkintoja kansainvälisissä kilpailuissa.

Kuusikymmentä vuotta tänä vuonna täyttävä professori sanoo, että nuorten opiskelijoiden energisyys tarttuu vanhempiin tieteen harjoittajiin. Samaa tapahtuu toisinkin päin ja professorit ovat usein henkilöitä, joiden persoonasta riippuu se, kuinka hyvin nuoret kiinnostuvat alasta

Kosonen sanoo, että juuri uran alkuajan ohjaajilla oli häneen suurin vaikutus.

”VTT:llä Erkki Kokko opetti mitä tutkimustyö oikein on. Konsulttitoimistossa Olof Granlund oli hyvin vaikuttava patruuna ja erittäin älykäs ihminen, jonka kanssa sain työskennellä läheisesti muutamassa projektissa. Olof opetti toimintatapoja, joilla varmaan pärjää ihan missä tahansa ympäristössä. Tosin nyt sillä johtamistavalla ei nyt enää nykyisin oikein pärjäisi työelämässä: työtekijän menisivät varmaan lakkoon”, hän kertoo.

Haltonin pitkän työjakson aikana erityisesti Olli Sipilän johtamistyyli on jäänyt mieleen. Olli ei juuri antanut tarkkoja ohjeita vaan teki teräviä kysymyksiä: ”oletko ottanut tämän huomioon ?”.

”Sipilä toimi mentorina eikä suoranaisesti antanut mitään tarkkaa ohjetta kuinka asiat pitäisi tehdä. Uskoisin, että useissa organisaatioissa ”alijohtaminen” antaa paremman tuloksen kuin ylijohtaminen.”

Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan professori Olli Seppänen vaikutti siihen, että Lappeenrannan teknillisestä ylipistosta diplomi-insinööriksi valmistunut Kosonen teki väitöskirjan.

”Lisäksi Olli auttoi luomaan Euroopan laajuisen asiantuntijaverkon luomisessa, josta on ollut valtava hyöty erilaisissa työtehtävissä.”

Viime vuosina Kosonen on päässyt seuraamaan läheltä kuinka maailmanluokan tutkimusta tehdään Tanskan teknillisessä yliopistossa DTU:lla. ”Professori Arsen Melikov on ollut siellä hyvä sparraaja.”

Tarpeen mukainen ilmanvaihto

Tutkimus on Kososen lempilapsi. Talotekniikan suurimpana haasteena hän pitää sitä, että tarpeenmukaiset ilmanvaihtolaitokset saataisiin toiminaan suunnitelman mukaisesti.

Viime kesänä valmistuneessa diplomityössä osoitettiin, että monien uusienkin rakennusten tarpeenmukaisessa ilmanvaihdossa oli puutteita ja osassa taloja se ei toiminut ollenkaan. Sisäilmastoseminaarissa 10.3. Aren Antti Alanko kertoi, että sama tilanne on välittynyt kenttätyössä järjestelmien mittauksen ja säädön sekä teknisten selvitysten ja korjaussuunnittelun yhteydessä.

Eri toimilajien huolellisella työllä haasteet olisivat heidän mukaansa selätettävissä. Kosonen ei ole kuitenkaan saanut teollisuutta innostumaan jatkotutkimuksesta, jolla asia laitettaisiin kuntoon.

Kososta asia harmittaa, sillä tarpeenmukaista ilmanvaihtoa on hänen mukaansa oikeasti vaikea saada toimivaksi. Vaikeuskerrointa lisää, jos rakennuksessa on erilaisia lämmitysmuotoja, kuten esimerkiksi maalämmön ja kaukolämmön yhdistelmä, tai tiloissa on erilaisia vyöhykkeitä.

Kososen mukaan rakentamisvaiheessa on usein kauhea kiire saada käyttäjät muuttamaan rakennukseen ja ajatellaan, että laitteiden hienosäätö voidaan tehdä myöhemmin. Se jää kuitenkin monesti tekemättä, kuten myös käyttäjien opastus, vaikka järjestelmän monimutkaisuus ja mahdolliset virhelähteet ovat suuri haaste huoltohenkilöstölle.

”Kun laitteet on asetettu, ei niistä saatua tietoa kerätä eikä analysoida vaan kallis automaatio toimii vain vikatilanteiden hälytyslaitteina.”

Suomi on maailman johtavia maita ilmanvaihtolaitteiden valmistajana ja käyttäjänä. Silti käyttäjät ovat usein tyytymättömiä.

Julkisessa keskustelussa on toivottu jopa paluuta painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Haasteet siihen ovat kuitenkin isot jo energiansäästösyistä.

Kosonen tutkii asiaa arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saaneessa Helsingin vuokra-asuntokohteessa Käärmetalossa, jota YIT korjaa vanhaa kunnioittaen. Raitisilmalaitteissa on säätöpelti, jonka pitäisi ohjata lämpötilaerojen mukaan ilmavirtoja. Kun Kosonen kävi kohteessa, olivat asukkaat teipanneet tukkoon ilmanvaihtoaukkoja, koska niistä veti.

Hän huomasi, että painovoimainen ilmanvaihto vaatii jatkuvaa huoltoa jopa enemmän kuin koneellinen, sillä suodattimet pitää vaihtaa puolen vuoden välein. Siihen tarvitaan ammattilainen.

Professori Risto Kosonen testaa ”koehenkilön” kanssa henkilökohtaisen ilmanvaihdon toimivuutta LVI-tekniikan laboratoriossa Otaniemessä.

Kosonen itse asettaa toiveensa ilmanvaihtoon, johon käyttäjät itse voivat vaikuttaa. Otaniemen laboratoriossa on parhaillaan menossa väitöskirjatutkimus, jossa seurataan miten henkilökohtainen ilmanvaihtojärjestelmä toimii. Pöydälle asetettavat henkilökohtaiset ilmanvaihtolaitteet on saatu Tanskasta. Tosin sielläkään ne eivät ole olleet myyntimenestys.

Koulun ilmanvaihdon voi pysäyttää

Laboratoriossa on myös laitteisto, jolla tutkitaan, mitä vaikutuksia esimerkiksi koulun ilmanvaihdon pysäyttämisellä on. Tästä asiasta on käyty kiivasta keskustelua, koska Kososen ja Sisäilmayhdistyksen suosituksesta koulujen ilmanvaihtoa on pyritty halitusti pienentämään yöksi, jotta energiaa ei tuhlattaisi turhaan. Osa isoistakin kunnista kuitenkin vastustaa ajatusta.

Laboratoriossa ilmanvaihtokanaviin on laitettu materiaaleja, jotka ovat erityisen homehtumisherkkiä. Silti niissä ei ole Kososen mukaan ollut merkkikään homeesta kokeen aikana.

Kosonen toivoo, että rakennus- ja talotekniikka-alan alkaisi puhua sisäilmastoon liittyvistä haasteista samalla tavalla ja näin välttää turhaa vastakkaisasettelua.

”Tällä tavalla vähennetään omistajien ja tavallisten kuluttajien tarpeetonta huolta. Tätä asiaan vien eteenpäin lähinnä Sisäilmayhdistyksen kautta. ”

Rakennuksen hiilidioksidipäästöjä voi pienentää

Samalla innostuksella hän suhtautuu ilmastonmuutosasioihin.
Kosonen on mukana hankkeessa, jossa selvitetään kuinka paljon energiakorjausten avulla voitaisiin vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä. Kososen mielestä asia on jäänyt pimentoon, kun ilmastopaneeleissakin puhutaan vain energiamuotovalinnoista. Selvitys kattaa koko rakennuskannan, mutta isoimmat päästövähennykset on saavutettavissa asuinkerrostaloissa.

Vanhimmissa kaukolämmitetyissä kerrostaloissa päästövähennys on noin 30 prosenttia. Poistoilma- ja maalämpöpumppuja hyödyntämällä päästöjä saadaan vähennettyä 50-80 prosenttia.

Toimenpiteiden laskennalliseksi takaisinmaksuajaksi on valittu 25 vuotta, mikä on yksityistalouden ja rahoittajien näkökulmasta pitkä. Siksi tarvitaan myös yhteiskunnan toimia, jotta toimenpiteitä tehtäisiin ja vähennyksiin päästäisiin. Varsinkin taantuvilla alueilla valtion kannattaisi Kososen mukaan tulla apuun takaamalla energiakorjausten lainat taloyhtiöille.

Kososen mukaan professorin työssä innostavinta on juuri tällaisten ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja energiansäästöön liittyvien asioiden kehittäminen. Niillä on myös iso yhteiskunnallinen merkitys.

Päivitetty 10.3. Sisäilmastoseminaarin lisäyksellä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 28 kertaa

28 vastausta artikkeliin “LVI-tekniikan professori ihmettelee vastakkainasettelua sisäilma-asioissa – teollisuus saa sapiskaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ongelmista”

  1. Ei keksitäkään ikiliikkujaa, vaan ikiseisoja.

  2. En alkuunkaan ymmärrä artikkelin otsikointia, mutta niinhän usein on Rakennuslehden otsikoiden suhteen. Missä vastaanasettelu löytyy itse teksistä.

    1. ”Laboratoriossa on myös laitteisto, jolla tutkitaan, mitä vaikutuksia esimerkiksi koulun ilmanvaihdon pysäyttämisellä on. Tästä asiasta on käyty kiivasta keskustelua, koska Kososen ja Sisäilmayhdistyksen suosituksesta koulujen ilmanvaihtoa on pyritty hallitusti pienentämään yöksi, jotta energiaa ei tuhlattaisi turhaan. Osa isoistakin kunnista kuitenkin vastustaa ajatusta.”

      Sisäilmayhdistys laati viime vuonna suosituksen ja ohjeet, joiden perusteella ilmanvaihdon voisi sulkea yöksi. Ohjeet perustuivat mm. Kososen tekemään tutkimustyöhön. Siitä huolimatta osa kunnista, mm. Espoo, ilmoitti, että he edelleen kieltävät ilmanvaihdon katkaisemisen. Jopa Rakennusteollisuus RT ärähti, että energiaa ei saa säästää sisäilman kustannuksella. Eli rakennusinsinöörit ja poliitikot katsoivat olevansa LVI-professoria pätevämpiä asiantuntijoita ilmanvaihtoasioissa. Tämä on hyvin tyypillistä suomalaisessa sisäilmakeskustelussa. TV-uutisissa oli tästä mainioa esimerkki. Kaksi lääketieteen tohtoria kertoi uusista hoitosuosituksista ja sen jälkeen eduskunnan sisäilmaryhmää edustava kansanedustaja, tekniikan lisensiaatti kertoi, että hän ei usko niiden toimivan. Hän käytti usko-sanaa monta kertaa vastaväitteenä tieteelliselle näkemykselle.

      Eli jos tieteellisen tiedon asema on tuo, ymmärrän hyvin miksi professori on turhautunut hedelmättömään vastakkainasetteluun.

      1. Vastakkainasettelulla saadan harvoin aikan toimivaa yhteistyötä, mutta jatketaan utelua. En edelleenkään ymmärrä tuota vastakkainasettelua: toimittajan kommentin mukaan teollisuus ärähti, että energiaa ei saa säästää sisäilman kustannuksella. Ovatko poliitikot ja professorit sitä mieltä, että voi säästää. Käsittääkseni eivät. Missä siis vastakkainasettelu muualla kuin, otsikoinnissa?

        1. Vastakkainasettelu on siinä luotetaanko tieteelliseen näyttöön. Kaikki ovat samaa mieltä siinä, että terveys on tärkeämpi kuin energiansäästö, mutta nyt terveys otettiin argumentoinnissa halvaksi keppihevokseksi, jolla hylättiin tieteelliset näytöt siitä, että ilmanvaihdon hallittu pienentäminen ei aiheuta terveyshaittaa. Joka toisin väittää, voisi esittää tieteellisen näytön väitteensä tueksi.

          Kuten kanleri Kaarle Hämäri sanoi Sisäilmastoseminaarissa, tiede on vastavoima huuhaatiedolle, mutu-tiedolle ja vaihtoehtoisille faktoille. Tieteessä ei hänen mukaansa ole mitään mystistä vaan se on vain looginen ja systemaattinen tapa yrittää ymmärtää asioita ja tehdä johtopäätöksiä. Tiede rakentaa olemassa olevan tiedon päälle uutta tietoa ja korjaa niitä virheitä, joita matkan varrella välttämättä tulee.

          Hämäri sanoi myös että sisäilma-asioissa on yhtäläisyys ydinenergian kanssa. Sekin on näkymätöntä ja siksi niin pelottavaa. Suuri yleisö ei hänen mukaansa hallitse kokonaisuutta eikä se ole hänen mukaansa mikään ihme, koska samaan aikaan ihmisille tuodaan monenlaista viestiä valmiiksi monimutkaisesta asiasta.

          Minulle on nyt kahden jutun kohdalla käynyt, että kun olen kirjoittanut laajasta tieteellisestä tutkimuksesta koskien sisäilma-asioita, minulle on lähetetty viestiä, että ”oikea tieto” ei ole noissa Kansallisen sisäilmaohjelman tutkimuksissa vaan ihan muilla henkilöillä, joita olisi pitänyt haastatella kumoamaan väärät tutkimustulokset. Tämä jos mikä kertoo vastakkainasettelusta.

  3. Kaikista rakennuksen sisäpuolella olevista materiaaleista tulee päästöjä sisäilmaan ja ilmanvaihto laimentaa näitä pitoisuuksia. Voi olla myös muita haitallisia aineita, kuten mikrobeja esim. kosteusvaurioiden takia. Mikäli yöllä ei tuuleteta, niin aamulla pitoisuudet voivat olla suuremmat kuin normaalikäytössä päiväsaikaan. Toki yöllä ei ole myöskään niin suurta kuormaa henkilöistä, joten ilmanvaihtoa voidaan toki vähentää, muttei mielestääni pysäyttääkään kokonaan.

    1. Usko sana oli ehdottomasti vakuuttavampi kyseisessä yhteydessä kuin professoreiden haihattelu. Tieteellinen tieto ja/tai laboratoriotutkimukset eivät valitettavasti ole aina koko totuus asiasta. Voisi ottaa hieman provosoivana esimerkkinä vaikka naapurivaltion, siellä painetaan lehteen totuus ja kas kummaa asiat eivät näytä tuolta totuudelta ollenkaan.

  4. ilmanvaihto laimentaa näitä pitoisuuksia.

    Vain siinä tapauksessa, mikäli itse ei aiheuta lisäemissioita.

  5. Nämä hienot energia konsultit , aloittavat nämä ilmanvaihto säästökampanjat aina niin että uudessa tai saneeratussa rakenteessa , lämmitys ja ilmanvaihto täysille , pienellä ylipaineella , siitä sitten lämmitystä ja ilmanvaihtoa vuosittaista konsultointia rahaa vastaa ja napsu kerrallaa pienemmäksi , saadaan säästettyä sähköä ja energiaa muutema euro enemmän mitä tämä konsultointi ja huolenpito kustantaa , lopuksi lämmitys on liki poissa , koneet huutaa alipaineisena eikä ilma juuri vaihdu , säästöä on saatu muuteman oravan nahan verran .
    Siitä sitten uutta konsulttia mittaamaan hometta ilmasta ja ihmettelemään ulko ja väliseinän kosteutta …..mikäs niitä kuivaisi muu kuin rakennuksen ”hukkalämpö”
    Alipaineiset tilat aina valtion ja kuntien läävissä , nuhanenät siellä niiskuttaa sähkökäyttöiset puhaltimet nilkoissa ,.

  6. Aloitettiin käyttämään viljankuivauksen menetelmiä rakennuksissa ja sieltähän ne akanat rupesivat pöllyämään, mitä rane oli kylvänyt seinien sisään, kun oli loppunut luotto osulassa.

  7. Yritän nyt vääntää tämän rautalangasta kansankielellä.Melko suuressa osassa Suomen kouluja on lvi tekniikkaa vieläkin 80-90-luvulta. Näitä sitten käskytetään rakennusautomaaton kautta, jonka takana iv-koneiden käyntiaikataulu.

    Ongelma piilee siinä, että kun tiputatte sen tulo/poistokoneen tai tulokoneen puoliteholle yöksi niin rakennuksen wc- ja suihkutiloja palvelevat erillispoistot (huippuimurit) jäävät huutamaan useimmiten täydelle teholle. Mitäs tästä seuraa, no meillä on koko yön huomattavan alipainen rakennus ja kaikki mahdolliset mikrobit yms. revitään sisäilmaan.

    Tätä asiaa ei mikään labratutkimus muuksi muuta. Joten kyllä miettisin kannattaako tiputtaa osa teholle iv koneet yöaikaan..

    1. Kannattaa lukea kuntien ohje siitä, miten ilmanvaihdon pienentäminen yön ajaksi kannattaa tehdä. Siinä otetaan hyvin huomioon myös nuo reunaehdot. Ilmanvaihtolaitteita ei yleensä kannata huudattaa täysillä silloin kun tiloissa ei ole ihmisiä.

      https://www.rakennuslehti.fi/2019/03/isot-kunnat-suosittelevat-koulun-ilmanvaihdon-sulkemista-yoksi-tietyin-ehdoin/

      Näin kirjoitin 29.3.2019:

      Ajoittain tuntuu, että vastakkainasettelua eri osapuolten välillä halutaan mediassa jopa tarkoituksellisesti kärjistää. Nyt julkaistu ohje edustaa parasta tutkimuksellista tietoa, jota on nykyhetkellä saatavilla, Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen totesi ohjeen tiedotustilaisuudessa. Lääketieteellistä asiantuntemusta ryhmässä on edustanut THL.

      Sisäilmaverkoston suositus on selvä parannus nykytilanteeseen, jossa tilat ovat usein alipaineiset eli vetävät mahdollisia mikobeja sisäilmaan ja jossa yöaikana wc-tiloissa on päällä poistoilmanvaihto, joka lisää tuota alipaineisuutta. Nyt suositellaan, että nämä poistoilmanvaihdot pidetään riskien välttämiseksi pois päältä.

      Kuntien sisäilmaverkosto suosittaa, että kuntien palvelurakennuksissa voi ilmanvaihdon sulkea yöksi, viikonlopuksi ja loma-ajaksi eli käyttöajan ulkopuolella. Edellytyksenä on, että ilmanvaihto käynnistetään kaksi tuntia ennen rakennuksen käytön alkamista (maantantaina 3 tuntia) ja ilmanvaihto pidetään päällä 1-2 tuntia rakennuksen käytön jälkeen.

      Jatkuva ilmanvaihto rakennuksen käytön ulkopuolisina aikoina toteutetaan yleensä ilmanvaihdon osateholla, jolloin ilmavirtoja pienennetään mitoitusilmavirtoihin nähden. Kaikissa olemassa olevissa järjestelmissä ei ole tätä mahdollisuutta. Nykyisessä laitekannassa pienentämistä ei ole mahdollista tehdä tasolle 0,15 dm3/s,m2, jota suositellaan rakennuksen käytön ulkopuoliselle ajalle, koska mitoitusilmavirrat ovat n. 10-20 kertaa tätä suurempia.

      Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Ilmanvaihto voi suosituksen mukaan olla hyvä pitää niissä jatkuvasti päällä, kun on ensin varmistettu ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus rakennuksen paineolosuhteisiin ja ilmavirrat on säädetty tasapainoon.

      1. Sisäilmastoseminaarissa aiheesta esitettiin kaksi uutta tutkimusta:

        Ilmanvaihdon eri käyttötapojen vaikutus sisäilman laatuun palvelurakennuksissa (Toni Lammi ja Pasi Marttila Vahanen Rakennusfysiikka)

        Kuntien sisäilmaverkosto on julkaissut vuonna 2019 yleisohjeen ilmanvaihdon käyttämisestä julkisissa palvelurakennuksissa. Case-kohteessa tehtyjen tutkimusten tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihdon erilaisten käyttötapojen vaikutusta rakennukseen muodostuviin painesuhteisiin ja ilmanjaon toimintaan. Tarkastellussa kohteessa ei muodostunut rakennuksen vaipan yli merkittäviä paine-eroja erilaisissa käyttötilanteissa.

        Ilmanvaihdon suositeltavin käyttötapa kyseisessä kohteessa on yleisohjeen mukainen, eli sammuttaa ilmanvaihto rakennuksen käyttöajan ulkopuolella ja laatia rakennuksen käyttöajan ulkopuoliselle ilmanvaihdon käytölle jaksotusohjelma, jonka aikana ilmanvaihtoa käytetään mitoitusteholla.

        Sisäilmaongelmaisiksi koettujen rakennusten osalta tulisi kiinnittää erityistä huomiota eri ilmanvaihdon käyttötilanteissa muodostuviin painesuhteisiin. Ongelmallisiksi koetuissa kohteissa tehdyissä kuntotutkimuksissa havaitaan erittäin usein painesuhteiden olevan sisäilman kannalta epäedulliset ja eri käyttötilanteiden vaihtumisen aiheuttavan merkittävän muutoksen rakennuksen painesuhteisiin. Ilmataseiden tasapainoon eri käyttötilanteissa tulisi siis kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tällä tärkeällä, mutta melko pienin kustannuksin hoidettavan asian kuntoon laittamisella voitaisiin joissain tapauksessa välttää lähes peruskorjaustasoiset rakennetekniset sisäilmakorjaustoimenpiteet, joihin ryhdytään usein jopa ilman ilmanvaihdon toimivuuden selvittämistä. Rakennuksen vaipan yli vallitseva mahdollisimman pieni paine-ero pitää rakennuksen vaipan läpi kulkevat ilmavirtaukset, sekä niiden mukanaan kuljettamien epäpuhtauksien määrän pienenä. Pienellä paine-erolla on myös positiivinen vaikutus rakennuksessa koettuun lämpöviihtyvyyteen sekä rakennuksen energian kulutukseen.

        Yöaikaisen ilmanvaihdon vaikutus sisäilman laatuun ja lämpöoloihin julkisissa rakennuksissa (Sami Lestinen, Simo Kilpeläinen, Risto Kosonen ja Juha Jokisalo Aalto-yliopisto)

        Työsuojelurahaston tutkimuksessa 2019-2021 selvitetään, miten julkisten rakennusten yöaikaista ilmanvaihtoa tulisi käyttää. Tutkimuksessa mitataan sisäilman laatua ja lämpöoloja 15 kohteessa (7 mitattu). Vertailutapauksina ovat normaali, jatkuva ja jaksottainen ilmanvaihto. Mittauksissa jatkuva ilmanvaihto ei parantanut sisäolosuhteita. Jaksottainen ilmanvaihto voi pienentää haitallisten aineiden määrää, kun taas jatkuva ja suuri tuloilmavirta voi kasvattaa ulkoilman haitallisten aineiden ja kosteuden määrää sisäilmassa. Ilmanvaihdon käynnistymisen jälkeen PM10 pieneni noin 20→10 µg/m3 ja PM2,5 vastaavasti 6→3 µg/m3. Suositus käynnistää koneellinen ilmanvaihto 2-3 h ennen tilojen käyttöä on riittävä.

        Tulosten perusteella jaksottainen ilmanvaihdon ohjaus voi olla järkevä valinta ilmanvaihdon ohjaustavaksi tilakäytön ulkopuolella.

        1. ”kuntotutkimuksissa havaitaan erittäin usein painesuhteiden olevan sisäilman kannalta epäedulliset ja eri käyttötilanteiden vaihtumisen aiheuttavan merkittävän muutoksen rakennuksen painesuhteisiin.”

          Aivan oikein. Alakerran ravintola tai pizzeria voi vetää huuvallaan koko rakennuksen järjettömään alipaineeseen, noinniinku esimerkiksi… voiko siitä edes ketään syyttää, kun vanhoihin rakennuksiin runnotaan väkisin tekniikkaa, joka ei sinne koskaan voi mahtua. Ilmamäärät eivät toteudu, lämmitysmäärät eivät toteudu, jäähdytysmäärät eivät toteudu, eikä mikään voi toteutua käytännössä.

          Henk. Koht. mittaan tietysti venttiilistä tai päätelaitteesta, mutta totuus selviää vasta tilojen välistä ja niiden suhteesta ulkoilmaan.

      2. ”” Nyt suositellaan, että nämä poistoilmanvaihdot pidetään riskien välttämiseksi pois päältä””

        Tämä toimii vain paperilla. Jos huippuimuria ei voi käskyttää automaatiosta niin kiinteistönhoito ei niitä joka viikon perjantai käy kääntämässä pois päältä. Tämä on fakta mitä arjesta vieraantuneet professorit eivät näytä ymmärtävän. Kiinteistönhoitajalla voi olla hoidettavanasn kymmeniä kohteita joissa on satoja tehtäviä viikkotasolla. He eivät edes saa tietoa mitä joku viskaali jossain on ajatellut heidän tekevän jossakin sisäilmapajassa.

        Menkää käymään kentälle välillä.

  8. Ei koulurakennuksia esimerkiksi voi tällä tavalla aivottomasti niputtaa, ruotsalaiset tutkimukset ovat todenneet sisäilman huonontumisen huippuimurien yleistymisen yhteydessä, jos puhaltimia laitetaan on/off-käytölle, aiheuttaa tuossa vanhassa tutkimuksessa todetun haitallisen ilmiön, kun tämä yhdistetään eräisiin lämpöä varaaviin lämmönsiirrin rakenteisiin, varataan samalla myös tuloilmaksi prosessoitava ulkoilma näillä taudinaiheuttajilla. Syntyy tilanne, missä taudinkuva on selittämätön pyörtyily, johtuen tästä kennojen kosteudessa prosessoidusta hengitysilmasta, missä on siis ihmisperäisiä emissioita ikäänkuin petri-maljoissa kehittymässä. Mikäli näitä kennoja haudotaan yön yli, tilanne normaalijärjellä ajateltuna voi vain huonontua.

  9. Voihan ne ilmanvaihtokoneet laittaa yöksi kiinni kouluissa ja päiväkodeissa. Se tosiaan vaatii sitten sen että myös vessojen huippuimurit ajastetaan synkkaan yleisilmanvaihdon kanssa. Muuten ne huipparit imee ulostebakteeritkin viemäreistä yön aikana esim. keittiöön.
    Keittiö kannattaa muutenkin pitää mielessä, kun ajastetaan sulkemisajankohtaa. Vasta kun siivooja on lätrännyt keittiön nurkat vesiletkulla puhtaaksi, se on siitä ajankohdasta ainakin se kaksi tuntia, kun keittiön ilmanvaihdon täytyy tuulettaa kosteus pois, virukset kuolevat eivätkä puurakenteet lähde mätimään.

    Yöllä sitten huippareiden kautta ilma menee painovoimaisesti sen minkä menee, laittaisimpa jopa räppänät tuulikaappeihin, jotta jonkinasteinen läpituuletus säilyy öisin.
    Sellaista ei saa tehdä, että esim. yksi huippari jätetään päälle yksinään. Se imee silloin muista vessan poistoista suu -ja sorkkataudit kanavien sisäpinnoilta sisään.
    Mutta eihän se kosteus poistu yhtä tehokkaasti, jos näin tehdään ja ilmanvaihto suljetaan. Kumpaan suuntaan ilma liikkuu vessojen poistoissa mm. matalapaineella?

    En muuten itse laittaisi kiekkomallista LTO:ta päiväkotiin. Ne esim. falskaa aina reunoistaan jonkun verran, ja jos kammioiden painesuhteet menee joskus sekaisin, esim. tuloilmasuodin unohtuu vaihtaa, se alkaa imemään poistopuolelta lasten aivastelemaa viirusilmaa takaisin tuloilmaan enemmänkin. Kiekkomallistahan ei esim. sairaaloihin saa laittaa ollenkaan. Kuutio ei ole tietääkseni hyötysuhteeltaan aivan niin hyvä, mutta se pitää tulon ja poiston erillään.
    Ompa tullut sellaisiakin eteen, joissa on vedetty vessan poisto yleisilman poistoon, ja kiekko-LTO, ja sehän se toimii tässä meidän Korona-yhteiskunnassa. Oikein kunnon viiruslevitin.

    1. Eli juu, se ei ole aina ihan niin yksinkertaista että napista vaan koko järjestelmä pimeäksi. Juurikin alipainetta ei saa tulla (esim. ne vessojen poistot voi imeä vaikka 300 l/s isossa päiväkodissa) etenkään vanhassa puurakennuksessa, jossa ei ole edes kunnon höyrysulkuja. Alipaine kiskoo eristevillat seinistä ja katon väliköistä hengitysilmaan, homeesta ja kosteudesta puhumattakaan. Imee tod. näk. ajan kanssa myös kapseloinnin puhki jostain nurkasta. Siinä on yllättävän paljon voimaa, vaikka ei hydraulista painetta olekaan.

  10. Pyörivä LTO on tänäpäivänä ykkösvaihto kaikkiin toimitiloihin ja liiketiloihin, myös julkisiin tiloihin.

    1. En epäile. Se mahtuu pienempään tilaan ja siinä on parempi hyötysuhde. Mutta ei sitä rakennetta tarvitse katsoa sekuntia pidempään, kun näkee että tiivis se ei ole. Eikä hygieeninen.

      Olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka ison kuution joutuisi tekemään, jotta päästäisiin samaan lämmön talteenottoon kuin vastaavassa kiekossa. Lisää tilaa se vaatisi ja paljon, ja nykyäänhän tilankäyttö maksimoidaan aina.

  11. Määräykset siis sairastuttavat ihmiset ja niitä rikkiovat talnmiehet vielä pahemmin, sitten on petosmiehet, jotka leikkaa koneista hihnat poikki.Rupusakista, kun on kyse, näitä jälkimmäisiä on paljon.

    1. Noniin ikäpresidentti palaahan nykyaikaan. Talonmiehiä ei ole ollut viimeiseen 20-vuoteen. Määräysten ainoa ongelma on se että kouluttamattomat rakennusalan idiootit eivät osaa noudattaa niitä.

  12. Olette kyllä aivan kuutamolla. Talonmiehet niimpäniin. Jotkin, sanotaan niitä vaikka kaikkikäyfirmoiksi hoitaa nykyään ne hommat. Abu ja Babu eivät ole edes kuulleet mistään Suomen määryksistä saati sitten, että niitä kerettäisiin joskus noudattaa kun kohteita on satamäärin myyty asiakkaille ja suorittavan tason kavereita on varattu hommaan 3 kpl. Nämä 3 elättävät pari kehitysinsinööriä ja liudan muita pohtijoita. Siinä teille reaalimaailmaa.

    1. Sinä olet se joka leikkaa hihnat poikki ja laskuttaa huolloista seuraavat vuosikymmenet ja ihmisiä pistetään eläkkeelle.

      1. Tästä ei nyt kyllä saa vedettyä mitään järkevää linkkiä tuohon edelliseen kommenttiin. Onko mestarilla hirttänyt ryyppy päälle ?

  13. Jos ajattelee tätä pöpötilannetta, kannattaa suosia sellasia tiloja, missä on isot syrjäyttävän pänikät työntää raitista ilmaa tauotta.

  14. Ilmankäsittelylaitoksista on tullut susia ylikansallisten yhtiöiden lisätessä patteria patterin perään.

  15. Keskusilmastointikoneiden budjettihinnat ovat sadoissatuhansissa, vain kunnilla on varaa pilata ne tässä kuvatuilla menettelyillä.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat