Nuoret suomalaisarkkitehdit suunnittelivat Jätkäsaareen uuden suurkoulun ja ovat nyt ehdolla tärkeään brittiläiseen palkintoon – seuraava suurkoulu syntyy hirsistä

Lisäksi kilpailuilla on kansallista merkitystä, koska ne nostavat esiin lahjakkuudet. Menettely on myös oikeudenmukainen, koska kilpailuesitykset tehdään nimettöminä.

Yleisen kilpailun systeemiä varsinkin julkisten rakennusten suunnittelijavalinnoissa käytetään kaikkialla maailmassa, etenkin Pohjoismaissa.

Mutta suomalainen menetelmä on 150 vuoden aikana kehitetty ylivoimaiseksi, ja siitä kannattaisi pitää kiinni. Kaikesta julkisesta rakentamisesta – museoista, kirjastoista, muista kulttuurirakennuksista, kouluista, kunnantaloista ja sairaaloista – on ollut perusteltua järjestää avoin arkkitehtuurikilpailu.

Arkkitehtitoimisto AOR kelpaa esimerkiksi kilpailujen merkityksestä. Toimiston jäsenet Erkko Aarti, Arto Ollila ja Mikki Ristola ovat kaikki syntyneet 1980-luvun lopulla ja valmistuneet arkkitehdeiksi vuosina 2014–2015. Tämän ikäiset arkkitehdit ovat harvoin ehtineet vielä edes perustaa omaa toimis­toaan saati saada toimeksiantoja.

Jos ovat, takana on jonkin kotimaisen tai kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voitto. Näin on ollut Eliel Saarisen, Alvar Aallon, Reima Pietilän tai vaikkapa ALA-arkkitehtien kohdalla.

”On tärkeää, että valtion ja kuntien rooli mielletään esimerkkirakentajina”, AOR:n nuoret arkkitehdit painottavat. Toimisto on voittanut jo useampia merkittäviä kilpailuja, joista on seurannut toteutuspäätös.

Juuri nyt heidän piti olla Lontoossa, sillä toimisto on ehdolla merkittävän brittiläisen palkinnon eli Royal Academyn nuorten arkkitehtien Dorfman-palkinnon saajaksi. Jo ehdolle pääsy on suomalaiselle toimistolle saavutus.

Voittaja piti ilmoittaa 17. maaliskuuta, mutta koronavirus muutti suunnitelmat.

”Architecture Awards Week 2020 on siirretty pandemian takia myöhempään ajankohtaan”, Arto Ollila kertoi perjantaina. ”Tarkoituksena oli, että kaikki finalistit esittelevät töitään tuomaristolle ja yleisölle, mutta itsestäänselvistä syistä tällaisia tapahtumia tulee nyt välttää.”

Nyt vapautuu aikaa niille töille, joille sitä ei muutoin tunnu olevan, Ollila sanoo.

Dorfman-palkinnon juryn puheenjohtaja on itse Sir Norman Foster, maailmankuulu palkittu brittiarkkitehti. Juryn jäsenet tuntevat ehkä ennestään kelluvan paviljongin, jonka nuoret suomalaisarkkitehdit suunnittelivat luonnon havainnointia varten Thamesille vuonna 2012.

Viime aikoina toimisto on ollut esillä Jätkäsaaren koulun takia, ja koulun ansiosta toimisto pääsi Dorfman-palkintoehdokkaaksi. Jätkäsaaren koulu valmistui viime vuonna, arkkitehtuurikilpailu oli vuonna 2015.

Suurkouluja avoimine tiloineen on rakennettu koko 2000-luvun ajan esimerkiksi Espooseen, Turkuun, Ouluun, Helsinkiin ja Sipooseen. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 2016, ja Jätkäsaaren koulun valmistuminen nosti hetkeksi uudelleen keskustelun uuden opetussuunnitelman edellyttämistä opetustiloista.

Avoimet keskushallit, muunneltavat opetustilat, ryhmätyönurkkaukset ynnä muut eivät ole lähtöisin arkkitehdeistä, vaan opettajista ja uusista opetussuunnitelmista. Ne ovat työn tilaajan toive. Ilmiö ei ole yksinomaan suomalainen, vaan myös kansainvälinen.

Erkko Aarti sanoo, että hän ilti ymmärtää ja kannattaa uusia opetussuunnitelmia, koska opetusympäristö ja vaatimukset ovat muuttuneet.

Koska kokemuksia suurkouluista on jo paljon, esimerkiksi akustiikkaan ja meluhaittojen torjuntaan kiinnitettiin erityistä huomiota Jätkäsaaren koulun korkeassa keskustilassa ja avoimissa opetustiloissa yhdessä suunnittelussa mukana olleen akustikon kanssa.

Mikki Ristola huomauttaa, että keskustelu avoimista opetustiloista on ollut oikeastaan aika harhaanjohtavaa.

”Uusi opetussuunnitelma johtaa monitilaisuuteen, siihen, että tilat sopeutuvat eri tyyliseen opetukseen eivätkä rajoittaisi moninaisuutta”, hän korostaa.

Opetusta sijoitetaan myös aulatiloihin. Uusi opetussuunnitelma kannustaa itsenäiseen oppimiseen ja medialukutaitoon.

”Voiton jälkeen teimme paljon töitä opettajien kanssa päästäksemme selville opetuksen tarpeista”, Ollila selvittää.

Nyt on astuttu kuitenkin askel eteenpäin. Tuusulaan tuleva 800 oppilaan suurkoulu tehdään kokonaan hirsirakenteisena.

Arkkitehdit vakuuttavat, että massiivipuun käyttö mahdollistaa hyvän akustiikan sekä turvallisen ratkaisun mahdollisten sisäilmaongelmien välttämiseksi. Siinä käytetään hyväksi perinteistä rakennustekniikkaa, joka ”on itse asiassa esiaste elementtirakentamisesta”, arkkitehdit vitsailevat.

”Se on ensimmäinen kolmikerroksinen hirsikoulu”, kertoo Ristola ylpeänä. Ulkoseinärakenteissa ei ole käytetty lainkaan muovia.

”Rakenne on yllättävän yksinkertainen”, painottaa Ollila. Keskushallin sijaan viittä harjakattoista yksikköä yhdistää keskuskatu.

Kouluja on aina käytetty monitoimitaloina, iltaisin esimerkiksi kansalaisopistojen opetustiloina. Aarti huomauttaa, että nyt tätä monitoimikäyttöä suunnitellaan tietoisemmin käyttöasteen lisäämiseksi.

Tuusulan koulu on päivisin 800 oppilaan lukio, iltaisin kansalaisopiston, musiikkiopiston, lasten ja nuorten kuvataidekoulun sekä käsityökoulun ja liikunnan käytössä. Kouluun tulee myös esitystarkoituksiin black box.

Tuusulan hirsikoulun suunnittelu on täydessä käynnissä, rakennuslupaa haetaan kesällä, ja se valmistuu vuosien 2022–2023 vaihteessa.

Tuusulan koulun harjakattoiset moduulit tuovat mieleen Mikki Ristolan diplomityön, opastuskeskuksen Petäjäveden vanhan kirkon läheisyyteen. Diplomityö herätti aikanaan runsaasti huomiota. Hanketta ei ole vielä toteutettu.

”Puurakentamisen lisääminen lukee hallitusohjelmassa. Julkisten rakentajien, valtiolla ja kunnilla, pitää sitoutua siihen”, arvioi Ristola ja lisää vielä, että puun ominaisuuksien ja käytön tutkimisessa on ollut ja on edelleen paljon töitä.

AOR-arkkitehdit osallistuvat ahkerasti kilpailuihin. Voittoja on tullut hämmästyttävän paljon.

Tampereen taidemuseon lisärakennuksen suunnittelukilpailun voittaminen toi myös kansainvälistä huomiota.

Ylivieskan kirkon he olisivat vieneet kilpailuohjelman ulkopuolelle, sillaksi joen ylitse. Sellainen on esimerkiksi BIG-arkkitehtien Kistefosin siltamuseo Norjassa. Ehdotus tuli jaetulle kolmannelle sijalle.

Kilpailuinstituutiossa merkitystä ei ole ainoastaan voittajalla, myös muut ehdotukset voivat osaltaan tuoda uusia ideoita arkkitehtuuriin.