Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus uskoo, että koronakriisillä on vakavat seuraukset Suomen talouteen. Brotheruksen mukaan on odotettavissa, että Suomen talous sukeltaa yhtä paljon kuin finanssikriisissä vuonna 2009.
”Vaikka emme vielä tiedä, kuinka kauan tämä kriisi kestää, varmaan ne talouden luvut tulevat olemaan finanssikriisin kaltaisia”, hän sanoo.
Ja sellaisilla luvuilla on iso vaikutus myös asuntomarkkinoille. Brotheruksen mielestä ei ole mahdollista, että kova isku reaalitalouteen ja ihmisten luottamukseen ei vaikuttaisi myös asuntokauppaan.
”Tässä ja nyt kriisi vaikuttaa siihen, että asuntokauppa on jäissä – ainakin sen aikaa, kun poikkeustoimet kestävät. Ihmiset ovat kotona. Vaikka osa asuntokaupasta voitaisiinkin tehdä kokonaan digitaalisesti niin rehellisyyden nimissä on todettava, että niiden osuus on häviävän pieni.”
Myös uusien asuntolainahakemusten määrä on Hypossa vähentynyt.
Kestäessään kriisi tulee koskettamaan asuntomarkkinoita Suomen joka kolkassa. Brotherus sanoo, että samalla tavalla kuin finanssikriisi, myös tämä kriisi kohtelee kaikkia paikkakuntia tasapuolisesti.
”Uskon, että Helsingissäkin kauppamäärät ja hinnat laskevat. Tässäkin kriisissä tullaan samaa tahtia alaspäin kaikkialla. Mutta toipuminen tapahtuu eri tahtiin, ja siinä vaiheessa hintaerot repeävät taas.”
Mitä tekevät sijoittajat?
Brotherus vastaa muutamaan yleiseen väitteeseen koronakriisin vaikutuksesta Suomen asuntomarkkinoihin.
1. Kriisi vähentää rakentamista ja lisää rakennusalan konkursseja.
”Aloitetut hankkeet viedään loppuun, ehkä vähän hidastetussa aikataulussa. Pitkälle ensi vuoden kesään valmistuu runsaasti uusia asuntoja. Mutta iso pudotus näkyy loppuvuonna 2021 ja vuonna 2022.
Olen suuresti huolissani siitä, että palvelualan lisäksi rakennusalalla tullaan näkemään konkursseja. Kriisi ei kuitenkaan kohtele kaikkia samalla tavalla. Osa rakennusyhtiöistä on vakaampia kassaltaan ja liiketoiminnaltaan kuin toiset. Jo nyt näkyy, että uudiskohteita myydään nippuina suurille sijoittajille, mistä esimerkiksi Kojamon kaupat SRV:n kanssa ovat hyvä esimerkki.”
2. Kun epävarmuus taloudessa lisääntyy, vuokra-asumisen suosio kasvaa, joten vuokra-asuntoihin on turvallista sijoittaa.
”Koronakriisi jäädyttää ihmisten tilanteen, joten ihmiset siirtyvät vähemmän. Samaan aikaan uudisasuntotuotanto kasvaa ja sitä tulee nimenomaan vuokra-asuntopuolelle. Vuokralaisille tulee lisää vaihtoehtoja. Jo aikaisemmin joillakin alueilla on tullut lyhyessä ajassa paljon vuokra-asuntoja eikä tämä kriisi helpota sitä ongelmaa. Paikallisesti on paineita laskea vuokraa.”
3. Koska sijoittajien on pakko sijoittaa rahojaan jonnekin, he sijoittajat edelleen kiinteistömarkkinoille, jossa on pienemmät riskit kuin osakemarkkinoilla.
”Tällaisessa kriisissä raha hakeutuu sinne, missä on turvallisinta, kuten talletuksiin tai Saksan valtion lainoihin. Kiinteistöt ovat kyllä riskipuolella. Käteinen eri muodoissaan houkuttelee sijoittajia. Jo nyt nähdään, että kriisi on leikannut asuntosijoitusbuumia.
Tämä onkin ensimmäinen kriisi sen jälkeen, kun asuntosijoitusbuumi alkoi. Nyt nähdään, ketkä uivat ilman uimahousuja.”
4. Koronakriisi pysäyttää kaupungistumisen.
”Juuri nyt kriisi jäädyttää kaupungistumisen. Mutta on vaikea kuvitella, että tämän jälkeen seuraisi paluu maaseudulle. Toki, jos kriisi jatkuu pitkään, sillä voi olla vaikutusta ihmisten arvostukseen. Mutta voi käydä niinkin, että kriisin jälkeen ihmiset nimenomaan haluavat mökeiltään takaisin kasvukeskuksiin ja palveluiden ääreen.
Mutta voi tällä olla vaikutuksia esimerkiksi yksiöiden suosioon. Kun ihmiset nyt joutuvat olemaan neljän seinän sisällä, he saattavat haluta tulevaisuudessa enemmän tilaa. Sanoisin, että jo vuoden päästä nähdään, minkälainen vaikutus kriisillä on ollut yksiöiden hintoihin.”
Brotherus toipui koronasta
Brotherus on usein julkisuudessa kommentoimassa asuntomarkkinoita. Viime päivinä hän ollut poikkeuksellisen paljon esillä sairastuttuaan koronaan. Brotherus sai tartunnan maaliskuussa osallistuttuaan häihin.
Nyt hän on täysin toipunut ja tekee töitä etänä niin kuin muutkin Hypon ihmiset.
Brotherus ymmärtää, että hänen sairastumisensa on kiinnostanut ihmisiä, mutta huomion määrä yllätti silti.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Hypon Brotherus: Asuntojen hinnat ja myyntimäärät laskevat myös Helsingissä”
Muutoin ajatukset vaikuttivat loogisilta, mutta yhden kohdan osalta jäi mietityttämään, että mihin se oikein mahtoi perustua. Nimittäin väite siitä, että koronakriisi kohtelisi kaikkia paikkakuntia tasapuolisesti.
”Brotherus sanoo, että samalla tavalla kuin finanssikriisi, myös tämä kriisi kohtelee kaikkia paikkakuntia tasapuolisesti.”
Minusta näyttää siltä, että koronakriisi heittelee eri paikkakuntia nyt kovin eri tavoin, ja ehkä se heiluttelee eri tavalla siksi tulevaisuudessa myös niiden asuntojen hintoja. Esimerkiksi Uudessakaupungissa on valtava osuus työvoimasta nyt lomautettu, koska autotehdas ei saa komponentteja ja koska sen vuoksi koko alihankintaketju on ongelmissa. Eräissä toisissa kaupungeista lomautettuja ei ole vielä kuin pienehkö osa työvoimasta. Eniten koronakriisi tuntuu osuvan matkailualasta riippuviin paikkakuntiin, tiettyihin viennistä tai tuonnista riippuviin teollisuusaloihin sekä ihmisiä kohtaaviin palveluammatteihin, kuten ravintolatyöntekijöihin. Esimerkiksi sellutehtaat sen sijaan pyörivät melkein kuten ennenkin, pesuaineiden valmitus myös, sairaalat työllistävät hyvin ja maataloudessa on nyt suorastaan työvoimapulaa, kun vierastyöläisten pääsy maahan on vaikeutunut. Maan ulkorajoilla, joihin liittyvät rajat ovat nyt matkustajaliikenteen osalta pääasiassa kiinni, vaikutukset ovat keskimäärin suurempia kuin sisämaassa. Venäjän rajan lähellä olevaan Lappeenrantaan ja muun muassa sen kauppoihin kriisi lienee osunut lujaa, kun taas vaikkapa maan ulkorajoista kauempana sijaitseviin Jyväskylään, Kuopioon tai Joensuuhun se ei ole välttämättä yhtä paljoa vaikuttanut. Uudenmaan rajalla kriisi vaikuttaa paljon liikkumiseen, kun raja on kiinni sekä Suomen muihin osiin että ulkomaille, mutta vaikkapa Mikkelin suunnalla se ei vaikuttane yhtä paljoa yritysten ja työvoiman liikkumiseen, kun sieltä ulkomaanliikenne on normaalistikin vähäisempää eikä siellä ole välittömästi rajoja kiinni. Turisteista ja ulkomaisista työmatkailijoista aiemmin paljon käyntejä keränneeseen Helsinkiin ja Vantaaseen taloudelliset vaikutukset saattavat olla ainakin toistaiseksi olla suhteessa isompia kuin vaikkapa niiden osalta vähemmän riippuvaiseen Turkuun, paitsi jos monia työllistävä laivanrakennustoiminta Turussa menee varustamojen kriisin seurauksena pysäytysvaihteelle. Niin ei ole vielä käynyt.
Väkiluvun kasvu Suomessa on perustunut viime vuodet maahanmuuttoon, mutta kun rajat ovat matkustajien osalta pääasiassa kiinni, se muuttoliike hiljentynee seuraaviksi kuukausiksi. Tänä vuonna kuntien väkilukujen kehityksessä saattaa tapahtua joitakin yllätyksiä, joita viime vuonna kukaan ei olisi osannut odottaa. Niillä muutoksilla voi olla vaikutusta myös alueellisiin asuntomarkkinoihin. Iso kysymys on, että mihin ihmiset asettuvat asumaan työttömiksi jäätyään, kun aiempi työ ei sido enää samalle paikkakunnalle, mihin se on aiemmin sitonut, ja kun monelle tulee vapautta valita, missä asuisi jatkossa.