Työvoimavuokraukseen keskittyneen Bolt.Worksin toimitusjohtaja Ville Herva arvioi, että pääsiäinen ei aiheuttanut virolaisten joukkopaluuta kotimaahansa.
Myös Aalto Henkilöstöpalvelujen toimitusjohtaja Jake Aalto kertoo, että virolaisten suhteen ei ole tapahtunut pääsiäisen takia muutoksia.
Hän arvelee Suomeen kriisin alkaessa jääneiden virolaisten työntekijöiden tienneen, että normaalitilanteeseen palaamiseen saattaa mennä muutama kuukausi.
”Tilanne on myös tiedossa perheillä kotimaassa eikä se sen takia ole aiheuttanut ongelmia”, Aalto arvioi.
Pääsiäinen oli sikäli merkittävä käännekohta, että laivayhtiöt lopettivat henkilöliikenteen Suomen ja Viron välillä 11.4.2020.
Epävarmuus näkyy
Boltilla virolaisten työntekijöiden osuus on noin 20-30 prosenttia.
”Meillä on ollut tänä vuonna noin 150 virolaista töissä. Omien työntekijöidemme osalta on liikkumisrajoitusten vaikutus ollut pieni ennen ja jälkeen pääsiäisen”, Herva sanoo.
”Meidän omilla kirjoilla olevista työntekijöistä ei ole merkittävää aaltoa jäänyt Viroon.”
Kriisi on näkynyt Boltin toiminnassa epäsuorasti lähinnä asiakkaiden kautta. Monet hankkeet ovat hiljentyneet ja viivästyneet. Työmaiden virolaisia työntekijöitä on jäänyt kotimaahansa.
”Hankkeissa on varovaisuutta ja hiljenemistä, tilauskantaan on tullut muutoksia. On epävarmuutta siitä, lähteekö hankkeita liikkeelle.”
Joihinkin työvaiheisiin on jäänyt työporukoita tulematta Virosta, mikä on viivästyttänyt hankkeita.
Jo toimivat työmaat ovat Hervan tuntuman mukaan pystyneen toimimaan kohtuullisen hyvin, mutta sielläkin on viivästyksiä. Joitain työvaiheita on viivytetty varmuuden vuoksi riskien minimoimiseksi.
Yhdellä työmaalla jouduttiin odottelemaan Virosta tulevia betonielementtejä.
Ansainta vai perhe?
Virolaisten työntekijöiden ratkaisuissa on Hervan mukaan kyse yksilöiden ratkaisuista. Ei siitä, onko kyseessä nuori, vanha kokenut tai tietyn tyyppinen ammattimies.
”On jouduttu valitsemaan valitettavalla tavalla ansainnan ja perheen välillä. Voittopuolisesti on valittu ansainnan puolesta.”
Tilanne riippuu perhetilanteesta ja onko Virossa tarjolla ansaintamahdollisuuksia.
”Pääluottamusmiehemme tekee nyt Virosta käsin etänä töitä, hän joutui palaamaan sinne perhesyistä.”
Jos välitöntä syytä ei ole lähteä ja menossa on pitkä keikka, silloin ei Hervan mukaan hevillä lähdetä takaisin Viroon. Tautitilannekaan ei aiheuta Suomessa välitöntä suurta riskiä.
Vuokratyöntekijöitä paljon tarjolla
Koronakriisi on vaikuttanut Boltin toimintaan siten, että työvoimaa on tavallista enemmän tarjolla.
”Ala on hiljentynyt ja työhamekusten määrät ovat nousseet. Meillä on ajankohtaan nähden paljon työvoimaa tarjolla”, Herva sanoo.
”Työvoimaa on vapaana, virolaista ja muutenkin.”
Boltin liikevaihto kasvoi 13,7 miljoonasta noin 31 miljoonaan euroa vuonna 2019.
Yhtiö on keskittynyt työvoimanvuokraukseen pääasiassa rakennusalalle. Sen palveluksessa on 80 työntekijää. Yritysasiakkaita on 700 ja palveluun rekisteröitynyttä työntekijöitä 20 000.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Pääsiäinen ei näytä houkutelleen virolaisia massiivisesti takaisin kotimaahansa – ”Voittopuolisesti on valittu ansainta perheen sijasta””
”Hän arvelee Suomeen kriisin alkaessa jääneiden virolaisten työntekijöiden tienneen, että normaalitilanteeseen palaamiseen saattaa mennä muutama kuukausi.”
Toivottavasti normaalitilanteeseen paluu tapahtuu noinkin nopeasti kuin muutamassa kuukaudessa. EU-komission johto on puhunut vuoden 2020 lopusta tavoiteajankohtana monien asetettujen terveyttä suojelemaan tähtäävien erityistoimenpiteiden purkamiselle, ja jotkut terveydenhuollon asiantuntijat ovat puhuneet 1-2 vuodesta ajanjaksona, joka saattaa kestää ennen kuin rokote on saatu annettua kansalle, ja tuotettua sitä kautta laumasuoja. Epidemian ensimmäisen aallon huipun odotetaan tapahtuvan lähiaikoina, mutta sen ohittaminen ei tarkoittane välttämättä välitöntä paluuta normaalitilanteeseen, vaan yhteiskunnassa saatetaan joutua nyt sopeutumaan monenlaisiin muuttuneisiin käytäntöihin pidemmäksi ajaksi.
Suomen strategiana on taudin leviämisen hidastaminen, jolla pyritään tasaamaan tehohoitopaikkojen tarvetta ajallisesti pidemmälle ajanjaksolle. On vaikea uskoa, että sen jälkeen kun valtio on rajoitustoimenpiteitä tehden saamassa aikaan kenties 20-30 miljardin euron kasvun valtionvelkaan, olisi poliitikkojen puolueesta riippumatta mitenkään realistisesti mainettaan menettämättä mahdollista tehdä päätöstä, joka antaisi parin kuukauden päästä palata normaaleihin toimintakäytäntöihin (jos se voisi lisätä riskejä taudin toisen aallon leviämiseen). Eduskunta on tiensä lähtöaskeleet valinnut, ja jo aiemmin otetut askeleet vaikuttavat siihen, mitä askelia seuraavaksi voidaan käytännössä ottaa.
THL:n koronan riskinarvio oli rajusti alakantissa, Suomen olisi pitänyt välittömästi kiristää taudin leviämisen ehkäisytoimia.