Hypon tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna koko maassa kaksi prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat hyytyvät noin puoli prosenttia.
Suuremmalta miinukselta pelastaa vahva alkuvuosi, pk-seudun pienempi pudotus ja mahdollisuus toipumiseen jo loppuvuodesta. Myös pankkien tarjoamat lyhennysvapaat antavat aikaa ja suojaavat pakkomyynneiltä. Tulipalomyyntejä saattaakin tulla lähinnä asuntorahastoista tai -sijoittajista.
”Kasvukeskuksissa hinnat kääntyvät ensi vuonna selvään nousuun, mikäli paluu arkeen jatkuu ilman isoja takapakkeja. Ennustamme, että pääkaupunkiseudulla hinnat nousevat ensi vuonna kolme prosenttia, ja koko maan tasolla nousu asettuu 1,5 prosenttiin”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi tiedotteessa.
Korona romahdutti asuntokaupan ja huhtikuun ennakkotietojen mukaan kauppamäärät ovat pudonneet 40 prosenttia helmikuuhun verrattuna. Samalla on pantu jäihin uudiskohteita, joten asuntoja valmistuu kesästä 2021 eteenpäin vähemmän kuin niille olisi tarvetta.
”Tämä näkyy heikompana tarjontana ja sitä kautta korkeampina hintoina tulevina vuosina”, Brotherus arvioi.
Oman lisänsä tuovat Airbnb-asunnot, joiden kysyntä on täysin pysähdyksissä.
”Osa asunnoista menee jatkossa myyntiin ja osa siirtyy pitkäaikaiseen vuokraukseen. Uuden tarjonnan vuoksi hinnat ja vuokrat saattavat jopa hieman laskea”, Brotherus arvioi Hypon tiedotteessa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Hypo ennustaa asuntomarkkinoiden hyytymistä – hinnat putoavat pari prosenttia”
Asuntojen raju hinnanlasku siirtyy ilmeisesti nyt myöhäissyksyyn….. Mutta uuden asunnon hankinta ei nyt ole järkevä ratkaisu…..
Todennäköisemmin pudotusta hintoihin on tiedossa vuonna 2021, kun lyhennysvapaat ovat ohi, ja kun vuoden 2021 alussa tapahtuvat veroluonteisten maksujen korotukset ovat astuneet voimaat. Tämän vuotinen hintojen alenema jäänee valtakunnallisesti suhteellisen pieneksi. Kauppoja syntyy vähemmän kuin viime vuonna, mutta kun pakkomyyntitarpeita ei monilla liene, hinnat eivät ainakaan nyt vielä romahtane. Tulevasta kehityksestä riippuu, miten jatkossa käy. Vuosien 2021 ja 2022 lähtökohdat eivät ole yhtä hyvät kuin oli vuonna 2019. BKT:n odotetaan jäävän sekä vuonna 2021 että 2022 alle vuoden 2019 tason. Eläkemaksujen poikkeuksellinen väliaikainen alennus päättyy vuoden 2020 loppuun, ja vuoden 2021 alussa tulee isot korotukset työttömyysvakuutusmaksuihin. Työllisyysrahaston toukokuun 2020 ennuste vuoden 2021 alussa tulevalle korotukselle oli 0,7-2,0 prosenttiyksikköä riippuen mm. siitä, maksetaanko osa korotustarpeista työttömyysvakuutusmaksujen sijaan verovaroista. Työttömyyteen liittyvien menojen kasvu jo yksinään syö tämän vuoden palkankorotusten ostovoimaa lisänneen vaikutuksen. Vuoden 2022 alusta eteenpäin on sitten tiedossa korotukset työeläkemaksuihin, joilla rahoitetaan vuoden 2020 väliaikainen korona-alennus työeläkevakuutusmaksuihin. Asuntojen hinnat ovat pitkällä tähtäimellä yleensä kehittyneet samantapaiseen tahtiin ostovoiman kanssa, eli mm. ansio- ja pääomatuloista verojen jälkeen käteen jäävien tulojen kehityksen kanssa.
Lisäksi asuntomarkkinaan vaikuttaa mm. väkiluvun kehitys. Ruotsissa korona on leikannut väkilukua jo 4000 hengellä, mikä saattaa näkyä jo niillä alueellisilla asuntomarkkinoillakin, joissa koronakuolemia on ollut suhteessa eniten. Siinä on jo parinkymmenen kerrostalon edestä asuntojakin kyseessä. Suomessa korona ei ole väräytellyt asukaslukukehitystä koronakuolemien kautta, mutta rajojen sulkeminen vaikuttaa täälläkin asukasluvun kehitykseen vuonna 2020. Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun 2020 aikana 7 689 henkeä ja Suomesta ulkomaille 2 926 henkeä. Kasvukeskusten asuntomäärien kasvu on perustunut viime vuodet keskeisesti nettomaahanmuuttoon näille alueille. Jos nettomaahanmuutto Suomeen jää tänä vuonna esim. 3000-5000 henkeä pienemmäksi kuin mitä ilman koronaa olisi käynyt, voi vuokra-asuntomarkkinoille tulla vielä sulateltavaa joillakin asuntomarkkinoiden osamarkkinoilla mahdollisesta asuntojen väliaikaisesta ylitarjonnasta. Airbnb-asuntojen kysynnän romahdus ja siirtyminen tavallisiksi vuokra-asunnoiksi saattaa olla siihen nähden pienempi asia kokonaisuuden kannalta. Vielä on avoinna, pääsevätkö esimerkiksi syksyllä vaihto-opiskelijat liikkumaan miten laajasti Suomeen ja Suomesta. Suomeen on tullut viime vuosina yli 10 000 vaihto-opiskelijaa vuodessa ja Suomesta on lähtenyt noin 9000 vaihto-opiskelijaa vuodessa (joista osa on jättänyt Suomen asuntonsa haltuunsa tavaroineen lähtiessään, mikä on kasvattanut asuntojen kysyntää). Jos vaihto-opiskelu esimerkiksi puolittuisi syksyllä 2020 vuotta aiemmasta, se voisi yhdessä muiden tekijöiden kanssa heilauttaa yliopistokaupunkien edullisimpien asuntojen asuntomarkkinoita syksyllä 2020 vapauttaen muutama tuhat vuokra-asuntoa muuhun käyttöön, joista osa soluasuntoja ja osa muita. Isot vuokranantajat tuskin lähtevät alennusmyynteihin, koska sillä voisi olla vaikutusta vanhojenkin asuntojen vuokranmaksuvalmiuteen, mutta pienempien vuokranantajien kohdalla hinnatkin saattavat kohta joustaa, koska pienemmillä toimijoilla ei ole varaa pitää asuntoja pitkään tyhjillään markkinahintoja puolustaakseen.