Kokeile kuukausi maksutta

Näin syntyi laki, joka mahdollistaa ikkunattomat makuuhuoneet – Rakennusneuvos kertoo taustat

Helsinkiin rakennetaan parasta aikaa kaksioita, joiden makuuhuoneessa ei ole ikkunaa. Ympäristöministeriöstä eläkkeelle jäänyt arkkitehti ja rakennusneuvos Olli Lehtovuori kertoo, etteivät  ikkunattomat asuinhuoneet olleet lain tavoitteena.

 

YIT:n rakentama Asunto oy Helsingin Masto valmistuu Sompasaareen ensi vuoden keväällä. Kuva: Taru Taipale

Helsingin Kalasatamaan rakennetaan parasta aikaa asuinkerrostaloa, jossa on myynnissä kaksioita, joiden makuuhuoneessa ei ole ikkunaa.

Rakennuslehti kertoi Sompasaareen rakennettavasta Asunto oy Helsingin Mastosta maaliskuussa.

Maston kaksion makuuhuoneessa on valoaukko, joka on samassa linjassa varsinaisen ikkunan kanssa. Ikkuna aukeaa parvekkeelle.

Lain mukaan tällainen ikkunaton asuinhuone on mahdollinen. Rakennuslehden haastattelemat arkkitehdit kuitenkin järkyttyivät. He epäilivät, ettei lainsäätäjä alun perin ollut tarkoittanut tällaista tilannetta.

Ikkunattomat huoneet eivät olleet tavoitteena

Ympäristöministeriöstä eläkkeelle jäänyt arkkitehti ja rakennusneuvos Olli Lehtovuori vahvistaa, etteivät ikkunattomat makuuhuoneet olleet lain tavoitteena.

Kun Asuntohallitus vuonna 1993 lakkautettiin, Lehtovuoren tehtäväksi tuli kasata silloiset asuntorakentamisen määräykset yhteen. G1-asuntomääräykset ovat vuodelta 1994.

Asuntohallituksen aikaan Suomessa käytettiin kaikessa asuntorakentamisessa hyvin yksityiskohtaisia, Arava-kerrostaloasuntoihin tarkoitettuja määräyksiä.

Lehtovuori halusi hyvin suppeisiin määräyksiin pientä joustoa.

”Ajatukseni 25 vuotta sitten oli se, että jos joku haluaa erottaa syvästä olohuoneesta esimerkiksi työtilan, jonne ei tule luonnonvaloa, se on sallittua”, Lehtovuori sanoo.

Määräykset eivät siis koskaan tarkoittaneet eivätkä varsinkaan tavoitelleet sellaisia ikkunattomia asuinhuoneita, joita YIT nyt rakentaa Kalasatamaan.

”Se on yksiö”

Lehtovuoren mielestä ei ole ongelma, jos huoneistossa on tila, jonne ei tule suoraa luonnonvaloa.

Mutta se on ongelma, jos tällaista tilaa nimitetään asuinhuoneeksi. Lehtovuori on hyvin tuohtunut siitä, että YIT markkinoi asuntoja kaksiona. Hänen mielestään kuluttajaa johdetaan harhaan.

”Asunto on 50 neliön yksiö, ei muuta”, hän sanoo.

Ongelmana on myös, jos makuuhuoneen seinä on kantava. Silloin sitä ei voi halutessaan purkaa.

”Kun tämä asunto aikanaan myydään eteenpäin, ostajat kyllä kysyvät, onko tämä todella kaksio”, Lehtovuori epäilee.

Lehtovuori sanoo, ettei ulkoilmaan avattava ikkuna ole pelkästään terveydellinen asia vaan myös psyykkinen.

”Kalasatamassa on asuntoja, joissa on ikkunoita, joita ei voi avata ollenkaan. Minä tuntisin olevani vankilassa, jos en saisi ikkunaa auki. Mutta Helsingin rakennusvalvonta hyväksyy nämä.”

Hän on muutenkin sitä mieltä, että Helsingissä asuntorakentaminen tapahtuu nykyään lähes kokonaan rakentajien ehdoilla.

”Helsingissä pitäisi rakentaa paljon enemmän kaupunkipientaloja. Niitä ihmiset haluavat. Mutta kerrostalorakentajien ja kaavoittajan välit ovat läheiset.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Näin syntyi laki, joka mahdollistaa ikkunattomat makuuhuoneet – Rakennusneuvos kertoo taustat”

  1. Lehtovuori on oikeassa. Asuinuoneessa toki pitää olla ikkuna, ja se pitää voida myös avata! Vaatehuone ja eräät muut ”huoneet”, joita ei käytetä varsinaiseen asumiseen, voivat olla ilman ikkunaa.

  2. Huolettaa tämä panoturvallisuus. Mitenkäs pääsee karkuun kun tulee tuli palo keittiöön

    1. Makuuhuoneen panoturvallisuuteen kaikkei paras apu on kumisukka! Pakoikkuna tarvitaan poikkeustapauksissa.

  3. Meillä on omakotitalossa avattavat ikkunat, mutta ei niitä kylläkään availla muuta kuin niiden pesemistä varten.
    Monet taitavat ajatella ikkunaa edelleen osana ilmanvaihtoa, mutta se on minusta kyllä mennyttä aikaa.
    Jos vaikkapa keittiöön tulee käryä, ei ikkunaa todellakaan kannata avata, koska silloin käry leviää kaikkialle taloon.
    Tehokkaimmin ilman saa taas raikkaaksi laittamalla ilmanvaihtokoneen hetkeksi täydelle teholle.

  4. Kun rakennusneuvos kommentoi, herättää se epäilystä jo pelkän teennäisen tittelin puolesta. Neuvos saattaa kuitenkin olla melko oikeassa Helsingin kaavoittajan ja kerrostalorakentajien läheisistä väleistä. Hieman isompi etäisyys saattaisi olla paikallaan. Tietysti vertailuun voi asettaa erilaisia asioita esim. onko ikkunaton makuuhuone parempi kuin puukerrostalo merenrantaan.

  5. Asunto on ensisijaisesti elämiseen tarkoitettu, näin on ainakin aikaisemmin ajateltu…ja lakiakin kenties sen mukaan säädetty.
    Kun asunnoilla tehdään ennenmuuta bisnestä, niin rakentaissa kuin niihin sijoitettaessakin, asiat menevät tähän malliin, kuin nyt ollaan menossa.

    Esim. ilmanvaihdon kannalta tottakai tekniikka hoitaa sen, ei siihen avattavia ikkunoita tarvita. Mutta…jospa ihminen haluaakin kuunnella vaikkapa linnun laulua aamulla, tai illalla…siihen avattava ikkuna on verraton keksintö!
    Nyt joku valopää tietysti sanoo, että hesingissä linnun laulua ei kuule…kyllä kuulee ja kuuluu vaikka ratikan ääntä 100m korkeuteen, sekin voi jollekulle olla miellyttävä äänimaailma.

    Kyseessä on arvomaailman muutos, nähtävissä tosi laajasti myöös rakentamisen saralla, valitettavasti.

Vastaa käyttäjälle Olavi Tupamäki Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat