Tilastokeskuksen kokeellisen tilaston mukaan investoinnit kasvoivat tammi–maaliskuussa 2020 päätoimialoista eniten rakentamisessa, jossa kasvua kertyi 11,7 prosenttia vuoden takaisesta. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa investoinnit kasvoivat niukat 1,5 prosenttia. Kaikilla muilla päätoimialoilla investoinnit vähenivät. Rajuinta lasku oli informaation ja viestinnän toimialalla, jolla investoinnit supistuivat peräti 56,3 prosenttia.
Tilastokeskus muistuttaa, että voimakkaat heilahtelut ovat neljännesvuosittaisille investointitiedoille tyypillisiä. Rakentamisessa investoinnit ovat kuitenkin nyt kasvaneet neljä vuosineljännestä peräkkäin. Vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä kasvua kertyi 13,2 prosenttia vuoden takaisesta ja kahdella sitä edeltävällä neljänneksellä 4,0 prosenttia ja 9,5 prosenttia.
Tilastokeskus kerää investointitietoja käyttöomaisuustiedustelulla. Tiedustelun ulkopuolisten yritysten investointitiedot estimoidaan.
Tilastokeskus julkaisee yritysten investointitietoja kokeellisena tilastona sekä tietojen aikasarjan lyhyyden että käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Investointeja koskevaa tiedonkeruuta on uudistettu vuodesta 2019 alkaen ja samalla kehitettiin myös investointien laskentamenetelmää paremmaksi. Julkaisemalla tiedot kokeellisina Tilastokeskus haluaa kerätä kokemuksia tuotantoprosessin sujuvuudesta, aineiston laadusta sekä itse laskentamenetelmän toimivuudesta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Rakentaminen vastavirtaan – ala lisäsi investointejaan selvästi muiden leikatessa niitä”
”Tilastokeskuksen kokeellisen tilaston mukaan investoinnit kasvoivat tammi–maaliskuussa 2020 päätoimialoista eniten rakentamisessa, jossa kasvua kertyi 11,7 prosenttia vuoden takaisesta. … Tilastokeskus kerää investointitietoja käyttöomaisuustiedustelulla. Tiedustelun ulkopuolisten yritysten investointitiedot estimoidaan.”
Investointeja on monenlaisia. Tuossa tilastossa seurataan käyttöomaisuuden investointeja. Käyttöomaisuuden investoinnit tuossa tilastossa rakentamisen tapauksessa tarkoittanevat ilmeisesti mm. ostettuja tontteja, ostettuja koneita ja laitteita sekä myymättä olevia keskeneräisiä tai valmiita asuntoja tai rakennuksia, joille ei ole vielä löytynyt ostajaa.
Tilastokeskuksen nettisivujen määritelmän mukaan ”Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista vähennetään käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset. Aineelliseen käyttöomaisuuteen luetaan maa- ja vesialueet, maa- ja vesirakennukset, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja kalusto sekä muu aineellinen käyttöomaisuus. Rakennukset ja rakennelmat sekä maa- ja vesirakennukset luetaan investointeihin sille tilastokaudelle, jolloin ne on maksettu. Muu käyttöomaisuus luetaan investointeihin sille tilastokaudelle, jolloin käyttöomaisuus siirtyy ostajan tai vastaanottajan käyttöön.”
Tuo on Tilastokeskukselta uusi kokeellinen tilasto. Olisi hyvä, jos Tilastokeskus lisäisi sivuilleen jotain ohjeistusta siihen, mitä sen näkemyksen mukaan tuo tilasto oikeastaan mittaa, ja miten se on ajatellut, että tuota tilastoa kuuluisi tulkita, tai että mitä tilasto ei tarkoita. Jotkut yritykset kirjaavat käyttöomaisuuden mahdollisimman pieneksi taseisiinsa, ja minimoimat taseitaan tulostaan ja yhteisöveromenoja kutistaakseen, kun taas jotkut IFRS-kirjanpitoa harjoittavat yritykset voivat soveltaa myös markkina-arvoperusteista uudelleenarvostusmenettelyä, voiden sisällyttää myös korkomenoja itse tuottamansa käyttöomaisuuden hankintamenoihin, ja maksimoida käyttöomaisuuden investointien tasearvon. Identtinen käyttöomaisuuden investointi voi periaatteessa näkyä kahden eri yrityksen taloustiedoissa olennaisesti eri suuruisena arvoltaan riippuen siitä, millaisia kirjapidollisia käytäntöjä yritys soveltaa.
Käyttöomaisuus on hankittu elinkeinotoiminnan pysyvään käyttöön, eikä ainakaan heti luovutettavaksi. Jos rakentaja harjoittaa myös asuntojen omistamis- ja vuokraustoimintaa, yrityksen elinkeinotoiminnan käyttöön rakennetut asunnot ovat ilmeisesti käyttöomaisuutta. Kaikki keskeneräiset tai valmiit asunnot sen sijaan eivät ole käyttöomaisuutta. Myös vaikkapa itse omistettu yrityksen pääkonttori on käyttöomaisuutta. Käyttöomaisuuden investointeja voi laskea esimerkiksi se, jos yritys myy toimitilansa ja siirtyy vuokratiloihin. Käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset vähennetään käyttöomaisuuden investoinneista, ja käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset puolestaan lasketaan positiivisina lukuina.