Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan rakennusvirheiden ja -puutteiden syntymistä voitaisiin ehkäistä etukäteen, jos urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa.
Etlan tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan laatuun vaikuttavia ongelmakohtia rakennusalalla ovat yhteisen, laatua määrittävän mittarin puuttuminen sekä alan pirstaleisuus. Laatukriteerit tulisikin määrittää erikseen yksittäisille rakennushankkeille samalla kun vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken pitää parantaa. Lisäksi parempi hanke- ja tuotantoaikataulujen hallinta voi vähentää virhealttiutta.
Etlalta tutkimukseen osallistuivat tutkimusharjoittelija Aleksi Avela, tutkimusjohtaja Tero Kuusi, tutkimuspäällikkö Martti Kulvik ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Laatu pitää määritellä uusiksi
Rakentamisen laadusta keskustellaan paljon, mutta huomio kääntyy usein vain ihmisaistein havaittuihin rakennusvirheisiin ja puutteisiin, kuten asunnon puuttuvaan listaan tai epätasaiseen maalipintaan.
Laadun määritteleminen näiden puutteiden kautta pelkistää alan ongelmat liian suppeiksi, todetaan tuoreessa tutkimuksessa ”Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa”. Etlatiedon, Tampereen Teknillisen Yliopiston ja konsulttiyhtiö BES Built Environment Systemsin laaja tutkimushanke päättyi tänä keväänä.
Loppuraportissa esitetään, että rakennuksen laatu ilmaistaisiin jatkossa sen perusteella, miten hyvin se täyttää käytettävyydelle ja koettavuudelle asetetut vaatimukset. Ongelmana tosin on, ettei alalla ole yhtä yksittäistä mittaria laadun mittaamiseen. Tämän vuoksi onkin välttämätöntä ensin määritellä, mitä laadulla kulloinkin tarkoitetaan.
”Yksittäisissä hankkeissa tilaajalla on rooli määritellä hankkeen toiminnalliset ja tekniset laatuvaatimukset. Useissa toteutusmuodoissa tilaajat myös suunnitteluttavat ja ohjaavat kohteen suunnittelua. On pitkälti tilaajan ja suunnittelijoiden välisen yhteistyön tulos, kuinka hyvin suunnitteluratkaisut täyttävät laatuvaatimukset”, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.
Laatuvirheet kuriin jo ennen aloittamista
Laatuvirheitä voitaisiin tutkijoiden mukaan ehkäistä jo ennen varsinaisen rakennusprojektin aloittamista. Rakennusalan järjestöt voisivat yhteisvoimin kehittää toteutusmuotoja niin, että urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa.
Urakoitsijat tuntevat parhaiten rakennustuotannon ja heillä on usein kokemusta laatuongelmia aiheuttavista suunnitteluratkaisuista. Ylläpito taas tuntee rakennuksen käytön aikaiset ongelmat.
Kummankin tahon asiantuntemuksen hyödyntämisellä voitaisiin nostaa rakennuksen arvoa läpi sen elinkaaren ja lisätä rakennusalan laatukorjattua tuottavuutta.
Rakennusalan asiakastyytyväisyys on normaali
Ehkä yllättäenkin rakennusala ei Suomessa eroa mitenkään negatiivisesti muista aloista asiakastyytyväisyydellä mitattuna. Myös virhekustannukset ovat vuosien seurannassa alentuneet.
”Suurimmat ongelmat rakentamisen laadussa liittyvät viimeistelyyn, kuten sisäpintojen maalaukseen, eli helposti erottuviin, mutta teknisesti triviaaleihin ja rakennuksen toimivuuden kannalta lopulta vähäpätöisiin virheisiin”, Kulvik sanoo.
Myös sisäilmaoireilu nousee usein esiin puhuttaessa rakentamisen laadusta.
Rakennusten perusrakenteiden, ilmanvaihdon ja kosteusvaurioiden vaikutuksista sisäilmaan ja edelleen käyttäjien kokemuksiin sisäilmasta ei ole riittävästi tietoa, mikä vaikeuttaa laatukorjausten tekemistä.
Tutkijoiden mukaan suositeltavaa onkin, että sisäilmaan liittyvät rakennusten korjaukset määritellään rakennus- ja ilmanlaatuteknisen asiantuntemuksen perusteella.
Ala on pirstaleinen
Yksi rakennusalan laadun tuottamisen ongelmista liittyy alan pirstaleisuuteen. Rakentamisen ketjuun osallistuu lukuisia eri toimijoita. Esimerkiksi tavanomaisen rakennushankkeen toteutukseen voi osallistua yli 100 organisaatiota, joten rakennuksen laatuun vaikuttaa lopulta kaikkien rakentamisprosessiin osallistuneiden tahojen toiminta.
”Oleellista on erityisesti rakennusprosessin aikana syntyvän tiedon välittyminen eri osapuolten kesken. Osapuolten väliset rajapinnat heikentävät tiedonkulkua ja tieto voi muuttaa muotoaan näiden rajapintojen välillä. Rajapinnat muodostavatkin kuiluja, joissa voidaan epäonnistua” Kulvik arvioi.
Keskeisessä roolissa laadun parantamisessa ovat rakennusalan yritykset.
Etlan mukaan yrityksillä on jo ennestään laadunhallinnan työkaluja, mutta ongelmana on niiden vähäinen hyödyntäminen. Laatuun vaikuttaa viime kädessä aikataulujen hallinta: tiukat hanke- ja tuotantoaikataulut lisäävät erityisesti osaprojektin loppukiireen kautta virhealttiutta. Tässäkin tapauksessa etukäteissuunnittelulla voitaisiin estää laadullisia epäonnistumisia.
Suunnittelu kytkeytyy vahvasti johtamiseen, joka heijastelee vastuuhenkilöiden osaamisen ja asenteiden suurta vaihtelevuutta, tutkimuksessa todetaan.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Etlan työkalut parempaan rakentamiseen: tarkemmat laatukriteerit sekä parempi vuorovaikutus ja aikataulujen hallinta”
”Suunnittelu kytkeytyy vahvasti johtamiseen, joka heijastelee vastuuhenkilöiden osaamisen ja asenteiden suurta vaihtelevuutta, tutkimuksessa todetaan.”
Vastuuhenkilöiden, työnjohtajien, valvojien, konsulttien, nokkamiesten asenteet työmaalla määrittelee mielestäni todella vahvasti sen, mikä laadun taso hyväksytään työmaalla yleisesti. Jos suunnittelunohjausta ei tehdä ollenkaan, ja luotetaan aina että työsuoritteet on tehty ohjeiden mukaan, koska kyseessähän on ”luotto urakoitsija”, niin tulee auttamatta vastaan tilanteita, missä virheitä esiintyy. Usein esimerkiksi muutaman vuoden päästä. Pahinta tässä on se, että tarkastukset yms. saadaan kuitenkin paperilla/congridissa/missä vaan näyttämään siltä, että asiat olisi tarkastettu kunnolla ja oikein. Samalla vastuu säilyy aina työn suorittaneella urakoitsijalla.
Huonolla asenteella työmaalla toimivat toimihenkilöt saavat mielestäni myös helpommin muiden asenteet laadullisia ja aikataulullisia tavoitteita kohtaan murrettua, kuin toisinpäin.
Mielestäni olisikin syytä lopettaa työmaan toimihenkilöiden valinnassa vain vuosien ja kokemuksen seuraaminen, ja valita rooleihin henkilöitä, joiden intressit, asenteet ja todellinen osaaminen soveltuvat hankkeen tyyppiin. Kokemus on tärkeää, varsinkin rakentamisessa, mutta jos vetovastuu laadullisiin ja aikataulullisiin tavoitteisiin on henkilöllä jota asia ei juuri kiinnosta (kokemuksesta huolimatta), on laadun toteutuminen ihan tuurista kiinni.
Kokemus ≠ Osaaminen ja todellinen soveltuvuus rooliin.