Koronakevään yllätys asuntomarkkinoilla: Asuntolainahakemukset kasvoivat selvästi

Asuntolainoja on haettu koronakeväänä yllättävän vilkkaasti. Pankkien mukaan notkahdus maaliskuun puolivälin jälkeen oli syvä, mutta kesään mennessä lainojen kysyntä piristyi nopeasti.

”Kuluttajat selvästi luottavat omaan talouteensa paremmin. Se näkyy meillä”, sanoo Danske Bankin myyntijohtaja Sari Hammari.

Danske Bankissa niin kuin kilpailijoillakin alkukevään pudotusta on kurottu kesän aikana hyvin umpeen. Muun muassa Nordeassa myönnettyjen asuntolainojen määrä kasvoi lopulta huhti-kesäkuussa peräti 8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

OP puolestaan kertoo, että toukokuussa jäätiin vielä alle viime vuoden tason, mutta kesäkuussa asuntolainahakemuksia jätettiin jo yli 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Suurimpien kasvukeskusten omistusasuntomarkkinoihin keskittynyt Hypo viestii samaa. Kesä-heinäkuussa asuntolainahakemuksia on jätetty enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

”Olemme palanneet finanssikriisin jälkeisen ajan huipputasoille”, sanoo Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna.

Palautuminen näyttää tapahtuneen nimenomaan kesäkuussa. Suomen Pankin tilastojen mukaan toukokuussa uusia asuntolainoja nostettiin kaiken kaikkiaan 22 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kesäkuun luvut julkaistaan huomenna perjantaina.

Yllättävän hyvät luvut

Alkukesän hyvät luvut yllättivät ainakin Nordean henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaavan johtajan Jani Elorannan. Pankki lähti vuoteen suurin odotuksin. Nordeassa nähtiin, että asuntomarkkinoille on syntynyt patoutunutta kysyntää.

Maaliskuun puolivälissä koronaepidemia muutti kuitenkin hetkeksi kaiken. Kuluttajien luottamus katosi, ja näkymät muuttuivat hyvin hämäriksi.

”Odotus oli, että kriisi synnyttäisi varovaisuutta ja hidastaisi asuntokauppaa, joten kyllä se vähän yllättää, ettei niin käynytkään”, Eloranta sanoo.

Tilanne ei välttämättä ole sama kaikissa pankeissa. Eloranta epäilee, että pienet ja vähemmän vakavaraiset pankit ovat saattaneet joutua kiristämään luotonantoaan. Nordean lainamäärien kasvussa voi siis olla kysymys markkinaosuuksien uudelleenjaosta.

Kokonaisuudessaan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla asuntolainojen kysyntä kasvoi Nordeassa 21 prosenttia edellisvuodesta.

”Meidän ei ole tarvinnut jarrutella”, Eloranta sanoo.

OP:n asuntorahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie uskoo, että asuntolainojen kysynnän nopea piristyminen touko-kesäkuussa kertoo ennen kaikkea kuluttajien luottamuksen ja tulevaisuuden uskon palautumisesta.

”Ihmiset ehkä odottivat, että asuntojen hinnat kriisin takia laskevat. Mutta sitten huomattiin, etteivät hinnat romahtaneetkaan”, Christie sanoo.

Hän muistuttaa, ettei asuntojen tarve ole kadonnut mihinkään.

Christie osasi odottaa, että shokin jälkeen asuntolainojen määrät lähtevät uuteen kasvuun. Yli 20 prosentin kasvu kesäkuussa oli kuitenkin jopa enemmän kuin hän odotti.

Myös Nooa Säästöpankki sai huhti-kesäkuussa enemmän asuntolainahakemuksia kuin vuosi sitten vastaavaan ajankohtaan. Toimitusjohtaja Esa Jäntin mukaan pankin myöntämät lainat ovat suunnilleen vuodentakaisella tasolla.

Jäntti uskoo, että Finanssivalvonnan kesäkuinen päätös laskea lainakattoa edesauttaa asuntokauppaa.

Nooa Säästöpankissa asuntolainahakemusten määrän kasvua osattiin odottaa.

”Maaliskuussa markkinoilla oli shokki, mutta markkinat ovat toipuneet nopeasti. Kriisistä huolimatta kysyntää on, ja pääkaupunkiseutu kasvaa”, Jäntti sanoo.

Syksyä mahdoton ennustaa

Koronaepidemia ei ole ohi Suomessa eikä varsinkaan maailmalla. Pankit ovat odottavalla kannalla syksyn ja loppuvuoden suhteen. Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, miten asuntomarkkinat kehittyvät. Tuleeko toinen aalto koronaa?

”Jos koronatilanne jatkuu tällaisena, asuntomarkkinatkin jatkavat hyvin, mutta koronaa on vaikea ennustaa. Toivotaan, että pandemia saadaan hallintaan”, Dansken Hammari sanoo.

Pankinjohtajat odottavat, että kuluttajien luottamus pysyy korkealla, mikä lisäisi edelleen asuntolainojen kysyntää. Nooan Jäntti huomauttaa, että myös rahoitusmarkkinat ovat toipuneet shokkikeväästä hyvin.

”Odotus onkin, että asuntomarkkinat jatkavat toipumisen polulla, mutta saa nähdä, miten käy. EKP:n suositus pankeille jättää osingot maksamatta kertoo siitä, että varautumista jatketaan”, hän sanoo.

OP:n Christie on huolissaan maailmalta tulevista uutisista. Jos katsoo pelkästään asuntolainahakemusten määrän kehitystä, loppuvuodesta voi ennustaa vahvaa.  Epävarmuus on kuitenkin suurta, Christie sanoo.

”Kriisin alussa kärsivät eniten pienet yritykset. Mutta jos nyt katsoo isojen yritysten tilannetta, niin nehän eivät anna syksylle mitään ennusteita”, hän sanoo.

Hypon Ari Pauna kantaa huolta myös Suomen valtion luottoluokituksesta. Paunan mukaan luottoluokituksen mahdollinen heikentyminen on tällä hetkellä Suomen asuntomarkkinoiden suurin riski. Luottoluokituksella on vaikutuksia  asuntorahoituksen saatavuuteen, ehtoihin ja hintaan.