Rakennusalan näkymiä varjostaa sekä koronakriisi että jyrkkä suhdannekäänne

YIT kertoi tällä viikolla, että yhtiö on selvinnyt kevään koronakriisistä pelättyä paremmin. Viikkoa aiemmin SRV puolestaan kertoi, että koronaepidemia vaikutti yhtiön alkuvuoden liikevaihtoon ja tulokseen ”jonkin verran”.

Vaikka kahden ison yhtiön tuloksissa oli paljon myönteistä, EK:n tuoreen suhdannebarometrin perusteella näkymät rakennusalalla eivät ole erityisen valoisat. Päinvastoin.

EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt kesän aikana. Myös alan yleiset suhdanneodotukset ovat barometrin mukaan pysyneet heikkoina.

Heikot odotukset eivät johdu pelkästään koronakriisistä.

”Rakentamisen vahva nousu alkoi jo vuonna 2015. On selvää, että pitkän nousun jälkeen tulee lasku”, Pakarinen sanoo.

Tänä vuonna rakennetaan varsinkin kerrostaloasuntoja paljon vähemmän kuin vielä viime vuonna. Vaikka aloitukset ovat toipuneet kevään shokista, niiden kasvu on pitkälti vanhojen rakennuslupien ansiota. Pakarisen mukaan aloitukset kääntyvät väistämättä laskuun myönnettyjen rakennuslupien perässä.

”Asuntorakentaminen tulee trendinomaisesti alaspäin”, Pakarinen sanoo.

Myös julkinen rakentaminen on rakennuslupien perusteella vähenemässä selvästi. Viime vuosina eri puolilla Suomea on rakennettu valtavasti varsinkin sairaaloita. Pakarisen mukaan lupien määrät ovat laskussa kaikissa rakennusluokissa.

”Hyvä kysymys on, mitä tapahtuu infrarakentamiselle. Jos valtiolta tulee siihen rahaa, se on vähän paremmassa asemassa. Myös korjausrakentamisella on mennyt vielä ihan hyvin, mutta tämä vuosi voi kokonaisuutena jäädä vaisuksi.”

”Vaikea nähdä positiisia yllätyksiä”

Tuoreimman suhdannebarometrin yhteydessä EK arvioi, että rakentamisessa tilanne on vasta kärjistymässä. Pakarisenkin on vaikea nähdä, että loppuvuoden aikana rakentamisessa nähtäisiin positiivisia yllätyksiä.

Toistaiseksi koronakriisi on aiheuttanut rakentamiselle vain vähän häiriöitä eikä tiedossa ole, että minkään kohteen rakentamista olisi jouduttu keskeyttämään. Keväällä kannettiin eniten huolta ulkomaisen työvoiman saatavuudesta sekä rahoituksesta. Nämä huolet eivät realisoituneet. Kansainväliset rahoitusmarkkinatkin rauhoittuvat.

Mutta epävarmuus on suurta, Pakarinen muistuttaa. Jos epidemia uudelleen pahenee, se vaikuttaa nopeasti ainakin kuluttajien käyttäytymiseen.

Heinäkuun alussa valtioneuvosto kertoi korottavansa korkotuetun asuntotuotannon hyväksymisvaltuutta 340 miljoonalla eurolla. Korotuksella valtio haluaa varmistaa, että uusia asuntoja rakennetaan koronakriisistä huolimatta.

Valtioneuvosto arvioi, että toimilla saadaan yli 2 000 ara-asuntoa lisää.

EK:n Pakarinen ei tyrmää valtion aikeita, mutta on sitä mieltä, että parempiakin tapoja tarjonnan lisäämiseksi olisi. Esimerkiksi liikennehankkeita rahoittamalla kuntiin syntyy kaavoitusta ja yksityisiä investointeja.

”Valtion pitäisi tehdä pitkäjänteistä liikennepolitiikka, joka tukee kaupungistumista. Sitä kautta edistetään myös asuntorakentamista. Kaikki lähtee kaavoituksesta”, hän sanoo.