Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston ja ympäristöministeriön teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin pientaloasujien ympäristöasenteita.
Kyselyn mukaan peräti 75 prosenttia suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmis maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista.
Yli puolet toivoo, että pientalojen hiilijalanjäljen ilmoittamisesta tulisi lakisääteistä tai että hiilijalanjäljelle asetettaisiin raja-arvot.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista voisi maksaa 10 prosenttia tavanomaista enemmän selvästi ympäristöystävällisemmästä kodista. Joka kymmenes olisi valmis maksamaan 20 prosenttia enemmän.
Valtaosa vastanneista piti kodin ympäristöystävällisyyttä ja käytettävyyttä tärkeämpänä kuin edullista hintaa.
Vastaajat kaipasivat puolueetonta, helposti ymmärrettävää tietoa erityisesti kodin koko elinkaaresta, materiaalien alkuperästä, kierrätettävyydestä ja mahdollisista haittavaikutuksista.
Sen sijaan asuinväljyyden pienentäminen ja asuinalueiden tiivistäminen eivät ole vastaajista toivottavia keinoja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista asuu kaupungissa.
Eroja talotoimittajien ja kodinostajien näkemysten välillä
Kyselyyn vastanneiden asukkaiden mukaan suurin vastuu ympäristöystävällisen asumisen kehittämisestä on teollisuudella, tuotteiden valmistajilla ja palvelujen tarjoajilla sekä poliitikoilla, lainsäätäjillä ja virkamiehillä.
Kyselyssä mukana olleiden talotehtaiden edustajien mukaan hinta, tottumukset ja tavat ovat kuitenkin esteenä ympäristöystävällisille valinnoille.
Talotehtaiden edustajista hiilijalanjäljen ilmoitusvelvollisuutta tai raja-arvoa kannatti vain kolmannes vastanneista. Yli puolet vastusti ilmoitusvelvollisuutta tai päästörajoja.
Vastanneiden talotehtaiden edustajien mukaan tietoa ympäristöasioista on helposti saatavilla, eikä kattavia ympäristötietoja tällä hetkellä tarvita.
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos ja ympäristöministeriö toteuttivat kyselyn pientaloasumisen ympäristöasenteista toukokuussa 2020. Kyselyyn osallistui yli 1 700 Suomen Omakotiliiton jäsentä sekä 17 Pientaloteollisuus ry:n jäsenyritystä.
Kysely on osa Euroopan aluekehittämisrahaston rahoittamaa hanketta ”Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin”, jota koordinoi Lapinjärven kunta. Hankkeessa kehitetään toimintamallia resurssiviisaaseen rakentamiseen ja asumiseen Lapinjärven tulevalle Husulanmäen asuinalueelle.
Mallissa huomioidaan muun muassa resurssien järkevä käyttö, ympäristö ja ihmisten hyvinvointi sekä uudet tuote- ja palveluratkaisut.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Kysely: Moni pientaloasukas maksaisi enemmän ympäristöystävällisestä asunnosta”
Mahtoivatko vastaajat mieltää, että valtaosa rakennuksen ympäristövaikutuksista tulee sen käytöstä. Ja käytön hiilijalanjälkeen taas asukas voi vaikuttaa aivan omalla käyttäytymisellään, ja ilman mitään laskennallista talon hiilijalanjäljen ilmoittamista. Ettei vain olisi (jälleen kerran) niin, että ympäristövaikutuksista ollaan huolissaan, mutta vain siltä osin kun ne eivät koske omaa tekemistä.
Onko jotain tilastoja siitä kuinka paljon esim. nykyaikaisilla vaatimuksilla rakennettun talon (+maalämpö, LTO esim) päästöjä voi vähentää? On aika merkittävä ero olemassa olevassa rakennuskannassa ja miten ne kuluttavat versus mitä nykyään rakennetaan. Vesikiertoinen lattialämmitys säädettynä +21 asteeseen on aika miellyttävä, sähköpattereilla jos haluat tuntea saman mukavuuden ruuvaat termostaattia huomattavasti korkeammalle. Ei liene väärin kuitenkaan väärin valita ekologisia materiaaleja vaikka ei haluaisi pitää villasukkia jalassa 7 kuukautta vuodesta.
Tuo on hankalahko kysymys, koska silloin puhutaan tulevaisuudessa käytettävästä energiasta ja sen ominaispäästöjen muuttumisesta ajan myötä. Ympäristöministeriön mielestähän rakennusten käyttämä energia muuttuu nopealla aikataululla lähes päästöttömäksi. Silloin energiavalinnat eivät juuri enää vaikuta hiilijalanjälkeen. Toki on spekulatiivista, voiko näin tapahtua tai millä aikajänteellä näin käy, ts. mistä otetaan se kaikki energia, jolla korvataan kaukolämmön ja öljylämmitystalojen fossiilinen energia varsinkin, kun vihreälle sähkölle on paljon muitakin ottajia.